Voiko huonosti laulava lapsi oppia laulamaan kauniisti ja hyvin?

Vierailija kirjoitti:

Puheessa on rytmi. Ihmisen puhe, äänielimet ja laulutaito liittyvät toisiinsa. Hyväksi laulajaksi voi tulla vaikka aloittaisi 20v koska vasta silloin äänielimet ovat täysin kehittyneet. Kaikkea ei tarvitse alkaa lapsena tullakseen hyväksi vaan osa asioista on sellaisia että voi aloittaa missä elämänvaiheessa tahansa. Sitten eri juttu on minkälaiseksi superstaraksi aikoo, mutta se on puolestaan kiinni monesta muustakin asiasta kuin omasta laulutaidosta. Moni laulajahuippu ei kuitenkaan ole kuin joku Elvis tai Tina Turner tai joku muu. Laulutaidon lisäksi tarttee olla hyvä tulkitsija ja siinä auttaa näyttelemisen taito joka sekin on osittain synnynnäistä. Joidenkin mielestä myös kuvaamataito liittyy musikaalisuuteen. Se taas puolestaan liittyy miten kielitaito kehittyy ja se taas ainakin äänielimiin. Kaikki liittyy kaikkeen ja ihminen on kokonaisuus.

(Mainittakoot että ihmisen äänielimet ja sukupuolielimet liittyvät toisiinsa. Paras 'eläin' eli ry

Loppuosa meni aivan tuubaksi. Huutaja ei nykypäivänä ole minkään ryhmän johtaja. Ehkä ennen oli näin.

Meillä on 8v. lapsi, joka laulaa sen minkä laulaa todella kauniisti ja mielestäni heleällä äänellä. En ole äitinä ainoa, joka on tätä mieltä, vaan spontaanisti muutkin hänen lauleluaan kuulleet ovat kommentoineet, opettaja, tuttavat jne. Pysyy nuotissa ja on kaunista kuunneltavaa. Kuitenkin laulaa aina hiljaisella äänellä ja vain huomaamattaan, ennemminkin itsekseen. Jos pyytää laulamaan kovempaa, pysyy edelleen nuotissa, mutta ääni jotenkin vaikeutuu. Ikään kuin tukahtuu, heleys ja sellainen spinti(?) kärsii. Kuulostaa ettei osaa käyttää ääntään normaalilla voimakkuudella laulaessa, kenties arastelee. Harmittaa kun selvästi tykkää laulaa, jonkinlainen hyräily on käynnissä miltei kaiken aikaa. Voiko kyse olla vaan siitä ettei osaa käyttää ääntä tai yksinkertaisesti pysty laulamaan normaalilla voimakkuudella kauniisti? Vai kuulostaako siltä, että tuo olisi vain rohkeuden tai harjoituksen puutetta ja kaunis "hyräily"ääni olisi mahdollista saada siirtymään myös tavalliseen lauluun?

Vierailija kirjoitti:

Meillä on 8v. lapsi, joka laulaa sen minkä laulaa todella kauniisti ja mielestäni heleällä äänellä. En ole äitinä ainoa, joka on tätä mieltä, vaan spontaanisti muutkin hänen lauleluaan kuulleet ovat kommentoineet, opettaja, tuttavat jne. Pysyy nuotissa ja on kaunista kuunneltavaa. Kuitenkin laulaa aina hiljaisella äänellä ja vain huomaamattaan, ennemminkin itsekseen. Jos pyytää laulamaan kovempaa, pysyy edelleen nuotissa, mutta ääni jotenkin vaikeutuu. Ikään kuin tukahtuu, heleys ja sellainen spinti(?) kärsii. Kuulostaa ettei osaa käyttää ääntään normaalilla voimakkuudella laulaessa, kenties arastelee. Harmittaa kun selvästi tykkää laulaa, jonkinlainen hyräily on käynnissä miltei kaiken aikaa. Voiko kyse olla vaan siitä ettei osaa käyttää ääntä tai yksinkertaisesti pysty laulamaan normaalilla voimakkuudella kauniisti? Vai kuulostaako siltä, että tuo olisi vain rohkeuden tai harjoituksen puutetta ja kaunis "hyräily"ääni olisi mahdollis

Lasta kuulematta on mahdoton sanoa mitään varmaa, mutta jännitys voi vaikuttaa lauluun paljonkin, joten äänen muuttuminen huonommaksi voi selittyä sillä. 

Mikäli ääni ei kuulosta kauniilta niin se ei kuullosta kauniilta vaikka kuinka opettelisi teknisesti laulamaan "oikein". Tästä on monet räppärit hyvänä esimerkkinä vaikka kuinka on laulutunneilla käyty. 

Synnynnäinen ominaisuus johon ei voi vaikuttaa. 

Ei.

Melkein kuka tahansa oppii laulamaan nuotilleen, mutta lauluääntä ei voi oppia. Sitä joko on tai ei ole. Minä esimerkiksi osaan laulaa nuotilleen, mutta ääni on aivan surkea. Paradoksaalista, että tykkään kovasti laulamisesta.

Kysymys, joka itsellä heräsi aloitusta lukiessa, on, harrastaako lapsi musiikkia, koska itse oikeasti haluaa, vai siksi, että äiti haluaa? 

Vierailija kirjoitti:

Melkein kuka tahansa oppii laulamaan nuotilleen, mutta lauluääntä ei voi oppia. Sitä joko on tai ei ole. Minä esimerkiksi osaan laulaa nuotilleen, mutta ääni on aivan surkea. Paradoksaalista, että tykkään kovasti laulamisesta.

Kysymys, joka itsellä heräsi aloitusta lukiessa, on, harrastaako lapsi musiikkia, koska itse oikeasti haluaa, vai siksi, että äiti haluaa? 

Äiti haluaa että lapsi osaisi laulaa kauniisti mutta ikävä fakta on että mikään määrä treeniä ei tule tekemään äänestä kaunista 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Melkein kuka tahansa oppii laulamaan nuotilleen, mutta lauluääntä ei voi oppia. Sitä joko on tai ei ole. Minä esimerkiksi osaan laulaa nuotilleen, mutta ääni on aivan surkea. Paradoksaalista, että tykkään kovasti laulamisesta.

Kysymys, joka itsellä heräsi aloitusta lukiessa, on, harrastaako lapsi musiikkia, koska itse oikeasti haluaa, vai siksi, että äiti haluaa? 

Äiti haluaa että lapsi osaisi laulaa kauniisti mutta ikävä fakta on että mikään määrä treeniä ei tule tekemään äänestä kaunista 

Yleensä äänikin paranee laulutunneilla, joillain onnekkailla jopa todella paljon. Mutta jokaisella on silti oma potentiaalinsa äänen laadun suhteen, ja joillakin raja tulee nopeasti vastaan. Silloin ei voi muuta kuin etsiä omalle äänelle sopiva musiikkityyli, jos tahtoo laulunsa kuulostavan hyvältä. 

Sanoisn jos ei ole sävelkorvaa niin ei kyllä voi olla musikaalinenkaan! Todennäköisesti pianon opettaja kehuu lastasi koska se on hänen tuloistaan pois jos sinun lapsesi lopettaa pianon tunnit. Eli ohjaa lasta muuhun harrastukseen, maassamme on liika näitä vanhempien kehumia lapsia jotka luulevat itsestään liikaa.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on 8v. lapsi, joka laulaa sen minkä laulaa todella kauniisti ja mielestäni heleällä äänellä. En ole äitinä ainoa, joka on tätä mieltä, vaan spontaanisti muutkin hänen lauleluaan kuulleet ovat kommentoineet, opettaja, tuttavat jne. Pysyy nuotissa ja on kaunista kuunneltavaa. Kuitenkin laulaa aina hiljaisella äänellä ja vain huomaamattaan, ennemminkin itsekseen. Jos pyytää laulamaan kovempaa, pysyy edelleen nuotissa, mutta ääni jotenkin vaikeutuu. Ikään kuin tukahtuu, heleys ja sellainen spinti(?) kärsii. Kuulostaa ettei osaa käyttää ääntään normaalilla voimakkuudella laulaessa, kenties arastelee. Harmittaa kun selvästi tykkää laulaa, jonkinlainen hyräily on käynnissä miltei kaiken aikaa. Voiko kyse olla vaan siitä ettei osaa käyttää ääntä tai yksinkertaisesti pysty laulamaan normaalilla voimakkuudella kauniisti? Vai kuulostaako siltä, että tuo olisi vain rohkeuden tai harjoituksen puutetta ja kaunis "hyräily"ääni olisi mahdollis

Uskon että harjoituksen puutetta. Voiko häiriintyä jos kuulee laulunsa ulkoa päin? 

Minulla oli nuorena vaikeuksia laulaa kuuntelemani musiikin päälle. En ehkä uskaltanut tai jaksanut kun koin staran jo laulavan. En olisi koskaan ajatellut että aikuisena osaan itsekin ilman alkuperäistä laulajaa.

Lapsen pitäisi uskaltaa jatkaa laulamista kuultuaan omaa ääntään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Melkein kuka tahansa oppii laulamaan nuotilleen, mutta lauluääntä ei voi oppia. Sitä joko on tai ei ole. Minä esimerkiksi osaan laulaa nuotilleen, mutta ääni on aivan surkea. Paradoksaalista, että tykkään kovasti laulamisesta.

Kysymys, joka itsellä heräsi aloitusta lukiessa, on, harrastaako lapsi musiikkia, koska itse oikeasti haluaa, vai siksi, että äiti haluaa? 

Äiti haluaa että lapsi osaisi laulaa kauniisti mutta ikävä fakta on että mikään määrä treeniä ei tule tekemään äänestä kaunista 

Yleensä äänikin paranee laulutunneilla, joillain onnekkailla jopa todella paljon. Mutta jokaisella on silti oma potentiaalinsa äänen laadun suhteen, ja joillakin raja tulee nopeasti vastaan. Silloin ei voi muuta kuin etsiä omalle äänelle sopiva musiikkityyli, jos tahtoo laulunsa kuulostavan hyvältä.

Ruma lauluääni kuullostaa kaikissa musatyyleissä rumalta. Voit treenata että kuullostaa vähän vähemmän hirveältä mutta hirveältä se silti kuullostaa. Karaoket ovat täynnä näitä ihmisiä

Vierailija kirjoitti:

Ruma lauluääni kuullostaa kaikissa musatyyleissä rumalta. Voit treenata että kuullostaa vähän vähemmän hirveältä mutta hirveältä se silti kuullostaa. Karaoket ovat täynnä näitä ihmisiä

Ruma lauluääni voi sopia hyvin örinäheviin tai johonkin eksoottiseen pienen piirin touhuiluun. Tai musiikkiteatterissa tarpeeksi pienessä sivuosassa olevalle pahikselle. Myös kuorolaulussa voi päästä loistamaan rumasta äänestä huolimatta, koska kuorossa yksittäinen ääni sulautuu muihin.

Jos lapsi on poika, äänenmurros voi aikanaan tehdä äänelle ihmeitä. 

Vierailija kirjoitti:

Jos lapsi on poika, äänenmurros voi aikanaan tehdä äänelle ihmeitä. 

Pitää paikkaansa. Mieleeni tulee heti sellainen Markus, joka kilpaili aikoinaan ennen äänenmurrosta Tenavatähdessä ja äänenmurroksen jälkeen Karusellissa. Tenavatähdessä sen ääni kuulosti mielestäni vastenmieliseltä, mutta Karusellissa sen laulua kuunteli oikein mielellään.