Opettajilla menee liikaa aikaa heikkoihin oppilaisiin, sanoo professori. Pitäisikö "apukoulut" tuoda takaisin?
Omina kouluaikoinani 70-80-luvulla hitaat oppijat laitettiin apukouluun. Nykyiset erityiskoulut on vain kaikkein vaikeimmille tapauksille, ns. hitaat on tavallisilla luokilla ja opettajien aika menee heihin.
Kommentit (84)
Olin muuten vähän järkyttynyt kun näin miten historian oppikirjoja on tyhmistetty. Todella yksinkertaisia päälauseita, vähän tekstiä. Ennen sentään vaadittiin lukutaitoa, nyt tosiaan tunnutaan mentävän heikoimman aineksen. mukaan.
"Liian usein lahjakasta oppijaa on käytetty opettajan apuopettajana. Sinänsä hienoa, että oppilaat auttavat toinen toisiaan, mutta lahjakkaallakin oppijalla on oikeus oppia koulussa uusia asioita. Ei kouluaika voi mennä pelkästään siihen, että hän auttaa ja opettaa kavereitaan."
Tämä! Omat lapseni olivat näitä "apuopettajia" peruskoulussa, heidät laitettiin tunnollisina ja nopeina oppijoina esimerkiksi jonkun häiriköivän pojan pariksi. Todella stressaavaa. No molemmat ymmärrettävästi hakivat lukioon, jossa keskiarvoraja alkoi 9:llä, saivat vihdoin huolehtia vain omasta oppimisestaan.
Oli se kyllä itsellekin järkytys, että vasta yliopistossa piti oikeasti avata kirja ja lukea, kun sitä ennen peruskoulun ja lukion olin saanut hyviä arvosanoja ihan vaan kuuntelemalla opetusta. Vasta aikuisena olen ymmärtänyt, että joidenkin on pitänyt kotonakin aina opiskella asioita eivätkä saaneet kotitehtäviä tehtyä oppitunnin aikana. Kaipa sitä olisi itsekin voinut lisää haastetta kaivata, tosin aloin lintsaamaan koulusta yläasteella kun siellä oli niin tylsää.
Lapsilla diagnosoidaan nykyään monentasoista keskittymis- ja oppimishäiriötä, ylivilkkautta jne., luulen että väistämättä tullaan tilanteeseen että erityistuettua opetusta vaativat lapset sijoitetaan ala-asteella eri luokille. Toivoa sopii että ala-asteen jälkeen ainakin osa voisi siirtyä takaisin normaaliopetukseen. Rahaa nyt olisi vaan löydyttävä mutta tuskin tämän hallituksen aikana.
Vierailija kirjoitti:
Olin muuten vähän järkyttynyt kun näin miten historian oppikirjoja on tyhmistetty. Todella yksinkertaisia päälauseita, vähän tekstiä. Ennen sentään vaadittiin lukutaitoa, nyt tosiaan tunnutaan mentävän heikoimman aineksen. mukaan.
Äidinkielessä (suomi) ei enää opetella sijamuotoja (paitsi ehkä partitiiviin asti), liian vaativaa 🤔 80-luvulla ne opiskeltiin jo vitosella.
Vierailija kirjoitti:
Olin muuten vähän järkyttynyt kun näin miten historian oppikirjoja on tyhmistetty. Todella yksinkertaisia päälauseita, vähän tekstiä. Ennen sentään vaadittiin lukutaitoa, nyt tosiaan tunnutaan mentävän heikoimman aineksen. mukaan.
Varmaan on oppikirjat nykyään jotain selkokieltä, en epäile ollenkaan...
Kyllä pitäisi. Myös ne. Häirikköluokat pitäisi palauttaa. Ei siksi, että olisi leimaavaa, vaan siksi, että sinne voisi kohdistaa apua, tukea js osaamista heidän haasteisiinsa. Ja, että muilla olisi oppimisrauha.
Vierailija kirjoitti:
Lapsilla diagnosoidaan nykyään monentasoista keskittymis- ja oppimishäiriötä, ylivilkkautta jne., luulen että väistämättä tullaan tilanteeseen että erityistuettua opetusta vaativat lapset sijoitetaan ala-asteella eri luokille. Toivoa sopii että ala-asteen jälkeen ainakin osa voisi siirtyä takaisin normaaliopetukseen. Rahaa nyt olisi vaan löydyttävä mutta tuskin tämän hallituksen aikana.
Vilkkaita lapsia on ollut aina, mutta ennen vanhemmat eivät hyppineet vilkkaan lapsen oikkujen tahtiin, koska heillä oli kädet täynnä töitä muutenkin. Joutui itse keksimään mitä tekisi. Kun lapsi saa lähes aina tahtonsa läpi ja hänelle järjestetään toimintaa, katastrofi on valmis.
Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla olisi kova kysyntä uusille yksityiskouluille, jonne pyrittäisiin esim. kolmannelle luokalle. Huonot jääköön julkisiin kouluihin.
Tässä on esteenä tämä nykyinen "jokaisesta voi tulla ihan mitä vaan, kunhan vaan kovasti yrittää"- rags-to-riches ajatusmaailma. Siitä ei haluta luopua. Ei haluta myöntää, ettei jokaisesta voi tulla ihan mitä vaan, sillä silloin yksilön kohtalolle olisi muitakin selittäviä tekijöitä kuin yksilön "laiskuus". Elikkä tässä on pohjalla paradoksi.
Lahkakkaimpien suosimimen vaatisi luopumista täysin yksilökeskeisestä ajattelusta, pelkän yksilön vastuuttamisesta kaikesta. Menestysideologia syö omaa häntäänsä, ei voi syödä sekä säästää kakkua yhtaikaa.
Vierailija kirjoitti:
Oli se kyllä itsellekin järkytys, että vasta yliopistossa piti oikeasti avata kirja ja lukea, kun sitä ennen peruskoulun ja lukion olin saanut hyviä arvosanoja ihan vaan kuuntelemalla opetusta. Vasta aikuisena olen ymmärtänyt, että joidenkin on pitänyt kotonakin aina opiskella asioita eivätkä saaneet kotitehtäviä tehtyä oppitunnin aikana. Kaipa sitä olisi itsekin voinut lisää haastetta kaivata, tosin aloin lintsaamaan koulusta yläasteella kun siellä oli niin tylsää.
Oma lapsi kirjoitti rivin eetä ja ällää mutta vasta ylipistossa on joutunut oikeasti lukemaan. Pitkien tenttivastaustenkin kirjoittaminen todella haastavaa, kun sellaista ei lukiossa vaadittu.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä! Tämä inkluusio ei toimi. Lahjakkaat oppilaat turhautuvat ja samaan tilaan tungetut pienet gangsterit häiritsevät kaikkien oppimista.
Tämäkin tuho on aiheutettu täysin tietoisesti,joten kenenkään ei pidä leikkiä tietämätöntä.Pane mustat rotat ja valkoiset hiiret samaan häkkiin,lopputulos on täysin tiedossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin muuten vähän järkyttynyt kun näin miten historian oppikirjoja on tyhmistetty. Todella yksinkertaisia päälauseita, vähän tekstiä. Ennen sentään vaadittiin lukutaitoa, nyt tosiaan tunnutaan mentävän heikoimman aineksen. mukaan.
Äidinkielessä (suomi) ei enää opetella sijamuotoja (paitsi ehkä partitiiviin asti), liian vaativaa 🤔 80-luvulla ne opiskeltiin jo vitosella.
Ja kuinkakohan monta säkään enää osaat😂😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin muuten vähän järkyttynyt kun näin miten historian oppikirjoja on tyhmistetty. Todella yksinkertaisia päälauseita, vähän tekstiä. Ennen sentään vaadittiin lukutaitoa, nyt tosiaan tunnutaan mentävän heikoimman aineksen. mukaan.
Varmaan on oppikirjat nykyään jotain selkokieltä, en epäile ollenkaan...
No ei niitä kirjoja paljon edes käytetä, katsotaan videoita, mutta ei missään nimessä pidempiä kuin 15 min. Ei ne nyt mitään kokonaista dokumenttia jaksa seurata.
Oma kokemus on että oppimisvaikeuksista kärsivät oppilaat tulevat siinä massan mukana, ei heitä erikseen neuvota. Ne ovat onnekkaita joilla on oma avustaja mutta yleensä luokassa on yksi yhteinen avustaja. Ne jotka sitä opettajan aikaa varastavat ovat ne huonosti kasvatetut, ihan normaalisti oppivat lapset, jotka häiritsevät tunnilla huvikseen.
Kaikki ma mut ja vihervassarien lapset omaan apukouluun. Kun haitta-aineksen pitää hyvästä porukasta erillään, syntyy parempia oppimistuloksia ja lisää tulevaisuudessa tuottavuutta ja talouden kasvua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin muuten vähän järkyttynyt kun näin miten historian oppikirjoja on tyhmistetty. Todella yksinkertaisia päälauseita, vähän tekstiä. Ennen sentään vaadittiin lukutaitoa, nyt tosiaan tunnutaan mentävän heikoimman aineksen. mukaan.
Äidinkielessä (suomi) ei enää opetella sijamuotoja (paitsi ehkä partitiiviin asti), liian vaativaa 🤔 80-luvulla ne opiskeltiin jo vitosella.
Ja kuinkakohan monta säkään enää osaat😂😂
Koko rimssun osaan edelleen, siinä kuin kertotaulunkin. Etkö sinä?
Peruskoulussa osaamistaso on laskenut yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Hitaat oppijat eli vammaiset kannattaa keskittää omiin luokkiinsa kuten myös levottomat oppilaat. Ennen oli tarkkailuluokat mihin pahin saasta laitettiin. Sieltä oli toki mahdollista päästä pois jos otti koulunkäynnin vakavasti. Ks. vaikka "Täältä tullaan elämä"-elokuva missä tarkkisluokkalaisten hällä väliä-asenne johti kokeiluihin kännäämisessä ja nussimisssa sekä päättyi yhden hengen menetykseen kuten osasi odottaa.
Ei meillä ole varaa nykyiseenkään peruskouluun. Tulevina vuosina kouluverkosto kokee ison korjausliikkeen, kun kyläkoulut ym apukoulut lakkautetaan. Säästöjä on tulossa jo siksi ettei ole oppilaita ja opettajien koulutustakaan ei ole vähennetty yhtään. Odotan innolla mistä leikkaukset alkavat, itse aloittaisin kouluruokailusta ja koulumatkojen maksuttomuudesta
Ongelma on niin laaja, ettei taida resurssit riittää. Varhaiskasvatuksessa pitäisi ottaa pari askelta taaksepäin ja opettaa lapset sietämään tylsyyttä ja toimettomuutta. Keskittymiskykykin palautuisi.