Miten ihmiset ei kasva aikuiseksi enää?

Vierailija kirjoitti:

Hedonismi. Elämää eletään itselle eikä muille. Lapsuutta venytetään, se on kuitenkin elämän parasta aikaa. Työ ja lastenkasvatus on orjuutta.

Näin minä luulin pitkään. Kuitenkin jo antiikin filosofit tiesivät, että hedonismi ei ole todellakaan tie kestävään onneen. Lapsuus on mukavaa niin kauan kuin on lapsi, tai edes nuori. Se alkaa aika pahasti hapantua kolmenkympin jälkeen tai viimeistään keski-iässä, jos sitä edelleen jatkaa. Tulee jotenkin sellainen olo, ettei täytä potentiaaliaan tässä elämässä, on ulkopuolinen. 

Itse lopulta päätin heitttäytyä siihen tavalliseen aikuisten elämään, ja kas kummaa, se ei ollutkaan mitään orjuutta ja kurjuutta, kun siihen otti asenteen että tämä on sitä elämää, eikä vastustanut sitä enää lapsellisesti. Paljon onnellisempi olin, kun aloin ottaa työni vakavasti ja perheellistyin, kun silloin kun päälle kolmekymppisenä yritin vielä viettää nuoruusvuosia, joista hohto oli jo ajat sitten kadonnut, ja alkoholin tissuttelu oli enää se mistä sai jotain kemiallista iloa edes, kun muuten masensi ja tylsistytti. Ja mulla sekin, kun ajattelin "menestyneitä" sukulaisia ja tuttavia orjina, oli pelkkä defenssi sitä vastaan, että pohjimmiltani itse tunsin olevani epäonnistuja.

Miettikää Putinia, Trumpia ja Muskia, niin saatte vastauksen siihen, että takaako lapsellisuus automaattisesti aikuismaisen käytöksen. :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hedonismi. Elämää eletään itselle eikä muille. Lapsuutta venytetään, se on kuitenkin elämän parasta aikaa. Työ ja lastenkasvatus on orjuutta.

Näin minä luulin pitkään. Kuitenkin jo antiikin filosofit tiesivät, että hedonismi ei ole todellakaan tie kestävään onneen. Lapsuus on mukavaa niin kauan kuin on lapsi, tai edes nuori. Se alkaa aika pahasti hapantua kolmenkympin jälkeen tai viimeistään keski-iässä, jos sitä edelleen jatkaa. Tulee jotenkin sellainen olo, ettei täytä potentiaaliaan tässä elämässä, on ulkopuolinen. 

Itse lopulta päätin heitttäytyä siihen tavalliseen aikuisten elämään, ja kas kummaa, se ei ollutkaan mitään orjuutta ja kurjuutta, kun siihen otti asenteen että tämä on sitä elämää, eikä vastustanut sitä enää lapsellisesti. Paljon onnellisempi olin, kun aloin ottaa työni vakavasti ja perheellistyin, kun silloin kun päälle

Oman tien kulkeminen on vaikeaa. Aivan ymmärrettävää, että palasit takaisin laumaan. Joku muu saa näyttää tietä, sinä seuraat.

Vierailija kirjoitti:

"miten ihmeessä se narkkari olisi ekologisempi kuin työssäköyvä lapseton?"

Miten se ihmeessä se ei olisi? Työttömänä se ei tue maapalloa tuhoavaa toimintaa, kuten työssäkäyvä tukee. Se taittaa matkat julkisilla, ei omalla autolla, mutta niistäkin yleensä vain vähän pidemmät matkat. Lyhyet matkat menee jalan tai pyörällä. Se ei tuhlaa ruokakauppoihin juuri mitään, vaan hakee hävikkiä ruokajaoista eikä osta kämppäänsä täyteen kaikkea turhaa krääsää. Se tuhlaa isot määrää rahaa volyymiltaan hyvin vähäiseen määrään jauhoja/nappeja eikä niiden määrien tekeminen maapalloa paljon rasita (ainakaan suhteutettuna työssäkäyvän lapsettoman ostoksiin.)

Eli kyllä, sen työttömän narkkarin hiilijalanjälki on aika varmasti työssäkäyvää lapsetonta paljon pienempi.

Höpön löpön. Työssäkäynti ei tarkoita sitä että elää leveästi tai kuluttaa paljon. Itse kuljen työmatkat kävellen, syön kasvisruokaa ja ostan vaatteeni kirppareilta. Krääsää ei ole kun inhoan sitä, ja matkustelen tosi harvoin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"miten ihmeessä se narkkari olisi ekologisempi kuin työssäköyvä lapseton?"

Miten se ihmeessä se ei olisi? Työttömänä se ei tue maapalloa tuhoavaa toimintaa, kuten työssäkäyvä tukee. Se taittaa matkat julkisilla, ei omalla autolla, mutta niistäkin yleensä vain vähän pidemmät matkat. Lyhyet matkat menee jalan tai pyörällä. Se ei tuhlaa ruokakauppoihin juuri mitään, vaan hakee hävikkiä ruokajaoista eikä osta kämppäänsä täyteen kaikkea turhaa krääsää. Se tuhlaa isot määrää rahaa volyymiltaan hyvin vähäiseen määrään jauhoja/nappeja eikä niiden määrien tekeminen maapalloa paljon rasita (ainakaan suhteutettuna työssäkäyvän lapsettoman ostoksiin.)

Eli kyllä, sen työttömän narkkarin hiilijalanjälki on aika varmasti työssäkäyvää lapsetonta paljon pienempi.

 

Höpön löpön. Työssäkäynti ei tarkoita sitä että e

Kyse onkin siitä miten tämä menee keskimäärin.

Vierailija kirjoitti:

Vastuuttomuus näkyy myös siinä ettei välitetä yhteisestä ympäristöstä tai luonnosta. Ollaan itsekkäitä. Kun mitään ei jää jälkeen ei kiinnosta muut kuin minun asiat ja oma hyvivointi.

Nehän on nimenomaan vanhemmat sukupolvet, he jotka ap:n mielestä vielä kasvoivat aikuisiksi, jotka eivät välittäneet eivätkä välitä edelleenkään ympäristöstä tai luonnosta.

Vastuuntunto lähtee jo lapsuudesta ja nuoruudesta. Aikuisena on holtittomuus jo elämäntapa johon on kasvanut kiinni ja kokee sen normaaliksi. On vaikea opetella pois asioita ja astua epämukavuusalueelle kun elämänkatsomus on kasvanut kieroon ja ei käsitä mitä tarkoittaa vastuullisuus ja luottamus.

Ei tee lapsenteko sinua aikuiseksi. Esim itse olen ollut jo järkevä nuoresta. Olen kohdellut muita hyvin enkä kiusannut ketään. Sitten jotkut aikuiset kiusaa ja nälvii työpaikoilla. Joillekin ei ole mitään käytöstapoja. Huomaa miten juntteja ja typeriä suurin osa ihmisistä on, vaikka on niitä lapsia. Esim somessa kiusaavat muita ihmisiä, vaikka on omia lapsia. millaisen esikuvan jättävät maailmaan ja lapsilleen?

Vierailija kirjoitti:

"Ei kannata täyttää päätään psykopaskalla tai miesten mielipiteillä. Saat enemmän irti elämästä kun kuuntelet vaikka puiden lehtien havinaa kuin näiden typerysten mielipiteitä."

Minusta tuntuu, että olen tainnut käyttää elämässäni aika paljon liikaa aikaa puiden lehtien havinan kuunteluun ja muuhun rentoiluun :D Eihän siinä mitään, jos se jollekin riittää elämäksi, mutta mulla on alkanut tulla aika kyllästynyt olo elämään, jossa en saa mitään aikaan enkä edisty, jossa yritään vaan tylsyyden täytteeksi viihdyttää itseäni erilaisilla nautinnoilla. Jotain sellaista merkitystä ja tarkoitusta alkanut neljänkympin lähestyessä kaipaamaan. 

Niin eli aloit syöttämään mielellesi ja aisteillesi kirjaimellista paskaa kun tylsistyit laadukkaaseen havinaan. No kukin tyylillään, itse tyydyn havinaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hedonismi. Elämää eletään itselle eikä muille. Lapsuutta venytetään, se on kuitenkin elämän parasta aikaa. Työ ja lastenkasvatus on orjuutta.

Näin minä luulin pitkään. Kuitenkin jo antiikin filosofit tiesivät, että hedonismi ei ole todellakaan tie kestävään onneen. Lapsuus on mukavaa niin kauan kuin on lapsi, tai edes nuori. Se alkaa aika pahasti hapantua kolmenkympin jälkeen tai viimeistään keski-iässä, jos sitä edelleen jatkaa. Tulee jotenkin sellainen olo, ettei täytä potentiaaliaan tässä elämässä, on ulkopuolinen. 

Itse lopulta päätin heitttäytyä siihen tavalliseen aikuisten elämään, ja kas kummaa, se ei ollutkaan mitään orjuutta ja kurjuutta, kun siihen otti asenteen että tämä on sitä elämää, eikä vastustanut sitä enää lapsellisesti. Paljon onnellisempi olin, kun aloin ottaa työni vakavasti ja perheellistyin, kun silloin kun päälle

Toki jos elämän näkee joko bilettämisenä ja rappiona vs. palkkaorjuutena ja lasten johtamisena niin sitten jälkimmäinen on varmaan parempi. 

Ja miehelle ehkä näin onkin, sillä hän ei menetä orjuudessa mitään sielustaan, esim. äitiyttä. Jos nainen orjuuttaa itsensä, toiset naiset vievät hänen lapsensa. Itse en tuohon suostu, kuolen lapsettomana mieluummin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esim. Pariskunta ei ollut 27 vuotiaina valmiita vanhemmiksi, mutta vuoden päästä kyllä. Hohoijaa... Ja lääkäri teki väärin, kun yritti taivutella pitämään lapsen... Minkälainen tämä maailma on nykyään?? Ihan kuin lapsia voisi saada noin vain. Lapsi ja uusi elämä on aina ihme.

Niin no naisella on elämänsä aikana sellaiset 360 kuukautiset ja siemeniä kymmeniä thuansia, satoja tuhansia - yhdellä parilla.

Mikä v ittu siinä on että mahot ja lääkärit ovat takertumassa r aiskaus- ja vahinkolapsiin? Ihan kuin se lapsi jotenkin yliajaisi näiden vanhempien ja erityisesti naisen ihmisoikeudet. Tällainen maa ei ansaitse yhtä ainutta lasta.

 

Valtion tarkoitus on jatkuvuus. Valtio jatkuu ainoastaan lasten kautta. Valtion tarkoitus ei ole se että sinä olet sen viimeinen sukupolvi ja ka

Juuh, no minä en ole olemassa valtiota varten. :D

t. eri

Niin, ap. Miksi et ole kasvanut aikuiseksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hedonismi. Elämää eletään itselle eikä muille. Lapsuutta venytetään, se on kuitenkin elämän parasta aikaa. Työ ja lastenkasvatus on orjuutta.

Näin minä luulin pitkään. Kuitenkin jo antiikin filosofit tiesivät, että hedonismi ei ole todellakaan tie kestävään onneen. Lapsuus on mukavaa niin kauan kuin on lapsi, tai edes nuori. Se alkaa aika pahasti hapantua kolmenkympin jälkeen tai viimeistään keski-iässä, jos sitä edelleen jatkaa. Tulee jotenkin sellainen olo, ettei täytä potentiaaliaan tässä elämässä, on ulkopuolinen. 

Itse lopulta päätin heitttäytyä siihen tavalliseen aikuisten elämään, ja kas kummaa, se ei ollutkaan mitään orjuutta ja kurjuutta, kun siihen otti asenteen että tämä on sitä elämää, eikä vastustanut sitä enää lapsellisesti. Paljon onnellisempi olin, kun aloin ottaa työni vakavasti ja perheellistyin, kun silloin kun päälle

Hedonismi on todellakin lapsen tie. Mutta elämää voi elää vastuullisesti ilman kapitalistisiin agendoihin taipumistakin. Itse asiassa jos haluaa elää todella vastuullisesti, on parempi pysyä myös kapitalismin ulkopuolella, sillä suurin osa kapitalistisista hankkeista eli "työnteosta" perustuu kulutukseen ja kerskakulutukseen. Iso osa pitää sisällään myös ihan oikeaa orjuutta, esim. teollisuus.

Koska ei tarvitse? Minä nautin puhtaasta luonnosta, hyvästä ruoasta jonka valmistan itse. Välillä pelaan pelejä ja vedän käteen. Olen taivaassa.

M50

Moni lähes 40v keksii lapset ja perheen.

Se meni jo. Viiniä, matkustelua, sisustustyynyjä ja työtä

Vierailija kirjoitti:

Ottaa vastuun elämästä, ettei tee lapsia tänne, jossa saasteet, sodat, köyhyys, sairaudet kukoistaa ?

Vai onko parempia neuvoja antaa ?

Sotia  köyhyyttä , kulkutauteja yms. on aina ollut. Ei se ole pelkästään tämän ajan juttu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vastuuttomuus näkyy myös siinä ettei välitetä yhteisestä ympäristöstä tai luonnosta. Ollaan itsekkäitä. Kun mitään ei jää jälkeen ei kiinnosta muut kuin minun asiat ja oma hyvivointi.

Jaa miten niin ei? Suurin osa ihmisistä on pakkautunut kaupunkii osittain ekologisista syistä. Keskustalaiset sen kun r aiskaavat metsiä ja maata, mutta tämä on pieni vähemmistö ihmisiä. Ja usein myös niitä, jotka harrastavat edelleen sitä sukuelintensä hinkutusta tuottaakseen maailmaan lisää itseä. JA lisäksi syövät lihaa.

Kuvaamanne "aikuisuus" on vahvimman lapsellisuutta ja vastuuttomuutta. Vaatimattomasti elävä on nimenomaan se kypsempi ja aikuisempi.

Tässäpä esimerkki nykyajan aikuismaisesta ajattelusta...

Vierailija kirjoitti:

Kerro lisää. Miksi määrittelet aikuiseksi sellaisen, joka on saanut lapsia?

Toisesta on tullut vanhempi. Toinen on jäänyt lapseksi. Hänellä on vanhemmat, jonka lisäksi valtio toimii hänen vanhempanaan, mutta hän ei ole vanhempi itse. Kumpi on aikuinen?

Vierailija kirjoitti:

Aikuisuus vaatii tietyt puitteet, esimerkiksi työpaikan.

Aikuisten palkat on yksi merkittävin asia, jonka turvin voidaan saada pankilta lainaa ja tehdä isoja päätöksiä, isoja aikuisten hankintoja.

Nyt monet elää noin tonnin kuukauden palkoilla ja sitkutelee. 

Nehän on ihan lasten karkkirahoja. 

Ei sellainen voi missään todellisuudessa kasvattaa aikuisena kuin partaa. Eipä ole varaa edes käydä töissä, jos ei ole autoa ja siihen polttoainetta.

Syntyy ikävä kierre heikosta ostovoimasta. Sitten pyöräillään ja ostetaan lauantaina lauantaipussukka.

Aikuisuutta on ottaa vastuu itsestään. Kuten siitä, jos ei halua lapsia tai ei pystyisi näistä huolehtimaan - silloin vastuullista on jättää lisääntymättä. Maailma ei tarvitse enää yhtään enempää ei-toivottuja ja/tai kaltoinkohdeltuja lapsia kärsimään.