Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
autolla ajamisen vaikeus
10.08.2025 |
Kävin autokoulun ja sain kortin viime syyskuussa, olen ajanut jonkin verran sen jälkeen. Työmatkoista tulee reilu 2000km/kk ja lisäksi olen yrittänyt keksiä ajomatkoja minne vain, että tulisi kokemusta. Yhteensä olen ajanut auton mittarin mukaan n. 30 000km.
Ajaminen on täyttä helvettiä edelleen, en tajua monikaan sääntöjä ja joka kerta ajamaan lähtiessä mietin, että selviänkö siitä hengissä tai tapanko jonkun muun. Liikennesäännöistä olen keskustellut ystävien kanssa, mutta en silti tajua. Pelkkää tekstiä, siis esim.lakia lukemalla tajuan vielä vähemmän. Inssi ja teorian sain läpi, kun opettelin kaiken ulkoa, mutta en muista niitä enää. Ja en silloinkaan ymmärtänyt niitä, mutta osasin toistaa ulkomuistista.
Tämä on ollut mulla muissakin kouluissa ongelma, saan hyviä numeroita kun opettelen asiat ulkoa ja muistan ne sen pari päivää, sitten unohdan.
Väliin tuntuu että unohdan nekin vähät mitä olen jo oppinut käytännön kautta. Vaikka parkkeeraus, se sujuu hyvin pari-kolme kuukautta ja sitten en yhtäkkiä osaakaan. Tai liittymät/kiihdytyskaistat. Suoritan onnistuneesti aikani, kunnes kuulen tehneeni sen väärin ja nyt uusilla ohjeilla epäonnistun aina, jos on vähänkään muuta liikennettä.
Mulla on ollut kortti kohta vuoden ja kehitystä ei tunnu tapahtuvan. Taantumusta kylläkin. Olisin luovuttanut jo aikaa sitten jos voisin. Etsin koko ajan työtä minne pääsisi julkisilla, mutta en pääse edes haastatteluun minnekään. Tästä on muodostunut aivan järjetön stressi, nukun huonosti ja tukka irtoaa päästä. Olen myös laihtunut 8kg, kun ruokahalu mennyt.
Miten te muut olette jaksaneet opetella ajamaan, jos ei ole ollut pakko? Oppimiskäyrä tässä hommassa on aivan järjetön. Ja miten niin moni ihminen osaa ajaa? Miten kaikki on jaksaneet vuosia elää tällaisen paineen alla ja pakottaa itseään koko ajan ajamaan. Tämä hämmentää mua. :D Nuorisokin ajaa enimmäkseen ihan hyvin, vaikka niitä haukutaan mukavuudenhalusta ja laiskuudesta. Silti ne rämpii tämän saman suon läpi.
Kommentit (79)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei siinä mitään. Etsit uutta työtä tai jatkat ajamista niin et arkutat itsesi tai jonkun muun. Ei ole montaa vaihtoehtoa. Mikä siinä on vaikeaa? Vaihtaa kaistaa vilkun kanssa? Et tiedä saako ajaa jos palaa punainen valo? Et ymmärrä saako ajaa vastavirtaan? Et ymmärrä onko sulla kolmio vai ei?
Noi sun esimerkit on yksiselitteisiä ja helppoja tajuta.
Liittyminen kiihdytyskaistalta pääväylälle on hankalaa. Aiemmin se onnistui kun kiihdytin ensin samaan nopeuteen ja etsin sitten välin mihin mennä. Sitten kuulin ettei noin saa tehdä, vaan ensin mennään varovasti kurkkimaan, että mahtuuko sinne. Tämä on hankalaa, kun yleensä niissä on kasvillisuutta tai tie kaartuu niin että näkyvyys on huono. Jos on tilaa, sitten pitää kiihdyttää ja yrittää osua siihen rakoon mitä aiemmin katsoi. Tässä tulee ongelmana huono kyky arvioida, ehdinkö kiihdyttää tarpeeksi että
Sä olet tehnyt ihan oikein. Lopeta se muilta kysely, koska selvästi sun lähipiirillä on vielä pienempi kengännumero.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En usko että olisit noin huono kuski. Muuten et olisi päässyt läpi inssistä. Okei ehkä teoriasta pääsee läpi vaan lukemalla, mutta inssissä on pakko osata jotain, ja siinä vaiheessa tärkeimmät säännöt lähtee jo vähän selkärangasta. Ja mitä enemmän ajat, sitä enemmän liikennesäännöt alkaa tulla selkärangasta ilman että edes ajattelet asiaa.
Ja itse olen ajanut paljon koska olen aina pitänyt ajamisesta, ja koska ei ole miestä autokuskina. Ja koska sen avulla pääsee paikkoihin, esim golf-kentät, jotka muuten missaisin. Edustaa vapautta.
Tyypillistä naisen pieniaivoisen toimintaa mutta kyllä sinä noilla taidoilla pärjäät jollain Ahmedin TAXI-firmoissa suhatessa. Ei niiläkään ole ajotaidot
parantuneet sitten kotimaansa aasilla ratsastamisen jälkeen vaikka kaveri on senkin puolesta käynyt autokoulun sekä taksilupa koulutuksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
se voi olla noin kun äo on pienempi kuin kengännumero.
Onko myös niin että sinut uudelleenkoulutetaan tehtäviisi kahvitauon jälkeen?
Mä opin asiat tekemällä. Luettu oppi haihtuu päästä. Leiponut olen 10-vuotiaasta asti, niin sen osaan.
Ajamaan silti et opi ajamalla.
En niin. Tuo oli paljon vaikeampaa kuin ajattelin. Mistä muut repii motivaation tuohon, tuo opetteluvaihe on täyttä helvettiä koko ajan. Hämmentää miten moni ihminen on jaksanut sinnitellä. Se paljon parjattu nuoriso myös.
Ajaminen ei ole suurimmalle osalle ihmisistä läheskään noin vaikeaa. Muut eivät joudu sinnittelemään, koska oppivat paljon helpommin. En tiedä auttaako tämä tieto sinua, mutta voit ainakin lopettaa ihmettelyn.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei siinä mitään. Etsit uutta työtä tai jatkat ajamista niin et arkutat itsesi tai jonkun muun. Ei ole montaa vaihtoehtoa. Mikä siinä on vaikeaa? Vaihtaa kaistaa vilkun kanssa? Et tiedä saako ajaa jos palaa punainen valo? Et ymmärrä saako ajaa vastavirtaan? Et ymmärrä onko sulla kolmio vai ei?
Noi sun esimerkit on yksiselitteisiä ja helppoja tajuta.
Liittyminen kiihdytyskaistalta pääväylälle on hankalaa. Aiemmin se onnistui kun kiihdytin ensin samaan nopeuteen ja etsin sitten välin mihin mennä. Sitten kuulin ettei noin saa tehdä, vaan ensin mennään varovasti kurkkimaan, että mahtuuko sinne. Tämä on hankalaa, kun yleensä niissä on kasvillisuutta tai tie kaartuu niin että näkyvyys on huono. Jos on tilaa, sitten pitää kiihdyttää ja yrittää osua siihen rakoon mitä aiemmin katsoi. Tässä tulee ongelmana huono kyky arvioida, ehdinkö kiihdyttää tarpeeksi että
Oma taktiikka on kiihdyttää riittävään nopeuteen ja sitten liittyä liikennevirtaan ajatuksella: ei edellä olevaan väliin vaan vasemmalla juuri sinut ohittavan auton taakse. Eli kun kiihdytät niin älä yritä kiihdyttää jonkun auton eteen vaan häneen vierelle samaan nopeuteen ja sitten liitttyä hänen taakse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No AP, älähän nyt!
Sinullahan on tuohon aikaan nähden, viime syyskuusta alkaen (alle vuosi) ihan huikean paljon kokemusta ja harjoitusta.
Ei edes minulla, innokkaalla pojankoltiaisella, ollut 11 kuukauden kuluttua ajokortin saamisesta, 19 vuotta täyttäneenä ja n. 34 vuotta sitten, vielä noin paljoa kilometrejä kuin Sinulla tuon mainitun ajan jälkeen.
Taidat ilmeisesti olla hermoilija- ja turhan pelkääväinen persoonallisuustyyppi.
Älä mieti noin paljon kaikkia tilanteita siellä liikenteessä ja varsinkin jätä pois ne kaikki uhkakuvien ja onnettomuuksien manaamisajatukset ennen liikkeellelähtöä.
Ajelu on mukavaa - paitsi ihan sietämättömän kallista, ja kaikkia autoiluun liittyviä kustannuksia pitäisikin alentaa.
Kyllä se siitä!
Jätkä 53 vuotta
Kiitos. :)
En ole vielä kertaakaan tuntenut oloani mukavaksi ajaessani. Moni on kyllä sanonut, että joskus se alkaa siltä tuntua. Sitä odotellessa..
Eniten kai hävettää jatkuva sählääminen. Ja sitten hävettää kun häpeän sitä, vaikka yhtä vaikeaa se on ollut kaikilla.
Yksi tuskaa lisäävä tekijä on myös omaa moraalia vasten tekeminen, minusta ihmishengellä ei pitäisi leikkiä, ellei osaa ajaa. Ja sitten ajan, vaikken osaa.
Sitten kun lukee näitä, että jotku tuijottaa puhelinta ajaessaan. Miten?!? :D Mä en uskalla edes hörpätä vesipullosta, kun pitäisi toinen käsi irrottaa ratista.
Muistatko miten motivoit itseäsi silloin?
Vierailija kirjoitti:
leipurilla 2000km työmatkat kuussa?
50km per suunta.
Sain edellisestä paikasta kenkää YT:ssä (tai mikä se nykyisin onkaan nimeltään) ja hankin ajokortin, jotta voin hakea töitä isommalta alueelta. Tuo nykyinen oli ainoa minkä sain. Ajattelin että olisi helpompi saada muuta työtä lähempää, jos olen jo töissä jossain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Auto on vaarallnen ja turha keksintö. Ihmiselle täysin luonnoton tapa liikkua.
Siksi minä rullalautailen tai kävelen.
Jokainen tietää sydämessään onko autoilija vai ei. Ap ei ole autoilija.
Lopeta ja myy se paska. Säästyy rahat ja olet hyvien puolella. Autoilijat on kuin tupakoivat. Saastuttaa muiden ilmaa. Sen lisäksi autoilijat on huonokuntoisia ja häviää fysiikassa aina.
En uskalla jättäytyä työttömäksi, muuten olisin jo luovuttanut. Olen ollut työtön, se on aivan kamalaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
se voi olla noin kun äo on pienempi kuin kengännumero.
Onko myös niin että sinut uudelleenkoulutetaan tehtäviisi kahvitauon jälkeen?
Mä opin asiat tekemällä. Luettu oppi haihtuu päästä. Leiponut olen 10-vuotiaasta asti, niin sen osaan.
Vaikee uskoo et luet reseptin,unohdat sen ja silti osaat leipoa.
Meillä ei reseptit paljoa muutu, iso leipomo tuottaa samaa tavaraa vuodesta toiseen. Luetut asiat pysyy päässä sen päivän - pari.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvin menee jos on yksin liikenteessä. Monesti on tärskäytetty perään vaikka vain kaksi autoa liikenteessä enkä tee mitään ylimääräisiä jarrutuksia mutta en voi ihmisten yli ajaa. Rajoitus täällä 40 km tunnissa ja kun sitä ajat torvet soi perässä. Jos ihmiset ymmärtäisivät pitää välimatkat onnettomuuksia olisi paljon vähemmän
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
se voi olla noin kun äo on pienempi kuin kengännumero.
Onko myös niin että sinut uudelleenkoulutetaan tehtäviisi kahvitauon jälkeen?
Mä opin asiat tekemällä. Luettu oppi haihtuu päästä. Leiponut olen 10-vuotiaasta asti, niin sen osaan.
Vaikee uskoo et luet reseptin,unohdat sen ja silti osaat leipoa.
Meillä ei reseptit paljoa muutu, iso leipomo tuottaa samaa tavaraa vuodesta toiseen. Luetut asiat pysyy päässä sen päivän - pari.
Samat ajo-ohjeet ne on myöskin,et ei ne paljoa muutu vuosikymmenien aikana. Lue tänään miten ajetaan motarille,sit se sujuu kahden päivän päästä ja samaa jatkat vuoden loppuun ja siitä eteenpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa julkisen sektorin koulutetun naisen kipuilulta.
Pyydä siis lisää liksaa!
Olen leipuri, yksityisellä sektorilla. Olen käynyt ammattikoulun, eli koulutettu kyllä. Miten lisää liksaa auttaa tähän?
Miten sinä sait motivoitua itsesi opettelemaan ajamista, kun se on noin vaikeaa?
En tiedä, mutta sairaanhoitajat ja opettajat kertoilee samanlaisista ongelmista työnsä kanssa ja lisää liksaa kuulemma tähän auttaisi.
Nyt en tajunnut.. Mun ongelma ei ole itse työssä, vaan työmatkoissa. Olin työtön ja epätoivoinen. Ja tuon pystyin aloittamaan joustavasti heti kortin saatuani. Vuorolisillä palkka on ihan ok, toki mun menot on tosi pienet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiitos. :)
En ole vielä kertaakaan tuntenut oloani mukavaksi ajaessani. Moni on kyllä sanonut, että joskus se alkaa siltä tuntua. Sitä odotellessa..
Eniten kai hävettää jatkuva sählääminen. Ja sitten hävettää kun häpeän sitä, vaikka yhtä vaikeaa se on ollut kaikilla.
Yksi tuskaa lisäävä tekijä on myös omaa moraalia vasten tekeminen, minusta ihmishengellä ei pitäisi leikkiä, ellei osaa ajaa. Ja sitten ajan, vaikken osaa.
Sitten kun lukee näitä, että jotku tuijottaa puhelinta ajaessaan. Miten?!? :D Mä en uskalla edes hörpätä vesipullosta, kun pitäisi toinen käsi irrottaa ratista.
Muistatko miten motivoit itseäsi silloin?
Ei tarvinnut motivoida lainkaan: olin innoissani ja pidin autolla liikkumisesta. Eikä tilanne ole tuosta juurikaan muuttunut, paitsi että taloustilanne on huonontunut vielä tuostakin elämäntilanteesta ja kustannukset nousseet ihan sfääreihin, ja SE on "epämotivoivaa". Haluaisin noitua nämä kaikki jakeluvelvoitteet ja vihreät siirtymät gehennan viimeisen käytävän perimmäiseen nurkkaan.
Se pahin jännittäminen ja vapina oli itse insinööriajossa, ja toiseksi pahin oli sitä ennen jokaisena ajotuntina kun ajo-opettaja istui vieressä.
Vaikka, toki opettajani oli ihan huumormieskin toisaalta. Esim. eräässä ajossa tien laidassa ihan säällisen etäisyyden päässä oli joku n. 10-vuotias sälli, joka jotensakin "pompotteli" tai käsitteli palloa. Tilanteessa ei ollut välitöntä vaaraa, mutta potentiaalinen riski oli olemassa, jos se kaiffari olisi juuri silloin saanut päähänsä jotain älytöntä taikka olisi alkanut pompotella jotenkin niin, että pallo olisi karannut hänen käsistään.
Tuolloin ajo-opettajani sanoi: "Varo, siinä on lapsi ja pallo, sellaista yhdistelmää on aina autolla liikkuvan varottava."
Ja jatkoi: "Tosin, tuo lapsi ja pallo on käynyt nykyään jo hyvin harvinaiseksi yhdistelmäksi. Yleensä nykyään näkee sellaisia yhdistelmiä kuin esim. lapsi ja viritetty tappajamopo tai lapsi ja viisi kaljapulloa."
Ja tämä oli siis vuonna 1990.
Sitten kun sain kortin ja pääsin itse ajelemaan yksikseni, kaikki oli ihan uskomattoman helppoa.
Jätkä 53 vuotta.
Joku "häiriöhän" tässä on varmaan taustalla. Joka on siis oikeasti ominaisuus, jonka kanssa oppii elämään.
Onko sattunut jotain? Jos ei niin koita ottaa rennosti. Aja helppoja reittejä ja tee huvikseen helppoja parkkeerauksia jossain tyhjällä kentällä ilman että mietit mitään ohjeita. Rutiini tuo rauhallisuutta ja varmuutta. Ja kun mieli on tyyni niin automaatio alkaa löytyä.
Treeniä vaan. Toi kuulostaa tutulta. Esim. Kirjallisten kuvatreeneissä aikanaan jäädyin täysin. Ja klikkailin enemmän väärin mitä olis voinut tuurilla tehdä... :D Inssi sen sijaan meni virheettä. Ja sitä helpotti itsellä sankka lumipyry. Ja 10- 15cm lunta pitkin teitä. Ei juurikaan muuta liikennettä, joten mä olin rauhallisempi. :D
Ei ajamista yleensä koeta noin vaikeaksi. Suurin osa ajaa kuin autopilotilla. Ajamisesta tulee niin helppoa ettei mihinkään kiihdytyksiin tule kiinnitettyä huomiota kun ne onnistuu itsekseen. Mulla ainakin työmatkat menee niin että tavallaan vain istun auton kyydissä ja tarkkailen ympäristöä jos tapahtuisi jotain poikkeavaa, kuten ihminen tai hirvi tiellä, ja olen sitten valmis toimimaan.
Sori, unohtui tämä ketju hetkeksi. Tuli puhelu työstä, mihin olin hakenut muutama kuukausi aiemmin ja pyysivät haastatteluun! Ne oli valinneet silloin jonkun toisen, joka ei sitten tykännytkään vuorotyöstä ja lopetti koeajalla.
Lupasivat päätöksen 20. pv mennessä. Jos pääsen tuonne, niin voin lopettaa ajamisen.
Vierailija kirjoitti:
Ei ajamista yleensä koeta noin vaikeaksi. Suurin osa ajaa kuin autopilotilla. Ajamisesta tulee niin helppoa ettei mihinkään kiihdytyksiin tule kiinnitettyä huomiota kun ne onnistuu itsekseen. Mulla ainakin työmatkat menee niin että tavallaan vain istun auton kyydissä ja tarkkailen ympäristöä jos tapahtuisi jotain poikkeavaa, kuten ihminen tai hirvi tiellä, ja olen sitten valmis toimimaan.
Oliko se sulle noin helppoa heti alusta asti?
Vierailija kirjoitti:
Aika usein ellei aina,pääsee myös paikasta a paikkaan b menemättä motarin kautta.
Pääkaupunkiseudulka on paljon paikkoja, että ei kyllä mitenkään järkevästi, aina on joku valtaväylän pätkä.
Alue: Aihe vapaa
Ensimmäiset 30 vuotta on vaikeimmat. Siitä helpottuu.