Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Suomessa ei ole ainuttakaan entisen Nokian kaltaista yritystä joka maksaisi miljardiveroja, siksi olemme tässä jamassa nyt ja tulevaisuudess
08.08.2025 |
1990-luvulla valtio pysyi lyhentämään valtaosan veloistaan koska Nokia ja nokialaiset maksoivat jättiveroja. Nokiasta saatua iloa riitti 2008 vuoden finanssikriisiin saakka ja sitten Suomen velkarahat aukesi hallitsemattomasti.
Kommentit (358)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nokia tosin sai ja saa valtiolta yritystukia enemmän kuin maksaa yritysveroa, mutta Nokian työntekijöiden maksamat verot elättivät Suomen vuosituhannen vaihteen tienoilla ja mahdollistivat nykyisen ylimitoitetun soisaaliturvan kehittämisen.
Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä on paljon vanhempaa perua kuin vuosituhannen vaihde. Sinänsä se on ihan totta että silloin Suomella meni lujaa ja työttömiä oli vähän. Miten olisikaan maailma erilainen jos Nokian Insinöörit olisivat saaneet laittaa keksintönsä kosketusnäytön tuotantoon jo 2000-luvun alku
---
Kysymys kuuluu että mikä on suomalaisessa ajattelussa niin pahasti pielessä, ettei tuo huippuidea kelvannut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oli nokiaa tai ei, niin saataisiin paljon aikaan jos nykyiset edes maksaisi veronsa, mutta kun ei.
Kiitos "verosuunnittelun"
Nokian edustaja oli käynyt Piilaaksossa
Piilaakson tyyppi kysyi, että haluatko tietää, miksi emme halua investoida Suomeen?
- Koska teillä on tuo korruptio, sosialismi ja verotus.
Investoimme ennemmin Viroon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on vain leikattu ja säästetty jo 90-luvun alusta asti. Jos se olisi toimiva keino, meillä ei pitäisi olla mitään ongelmia nyt 30 vuotta myöhemmin...
Jos on koko ajan leikattu, miksi julkinen sektori on paisunut kuin pullataikina?
"Julkisten menojen suhde BKT:hen on Suomessa EU-maiden korkeimpien joukossa talousprofessorit kannustavat supistamaan julkisia menoja vastaamaan talouden kantokykyä"
Suomessa on merkittävän suuruinen vanhusväestö, joka tarvii julkisen sektorin tuottamia palveluita. Ei heitä voi heitteillekään jättää. Toiseksi myös Puolustuvoimat lasketaan mukaan julkiseen sektoriin. Nyt NATOn myötä sovittiin, että Suomi käyttää entisen alle 3% sijasta 5% BKT:sta maanpuolustusmenoihin. Niihin ei edes lasketa mukaan Suomen toimintaa NATO-organisaatiossa. Sillä saralla pysyviä menoja on tullut 50-100 miljoonaa euroa vuodessa.
Hyvä muistaa, että Nokian historia alkaa vuodesta 1865. Meni siis lähes 130 vuotta ennenkuin Nokia oli se yritys, jonka varaan Suomessa talous laskettiin. Menestyvän yrityksen ponkaiseminen alkuun ja menestyksen saavuttaminen edes kahdessa vuosikymmenessä ei ole mikään helppo juttu. Lisäksi suomalaisilla - vaikka joku kuningasidea olisikin - harvemmin on messevää summaa ylimääräistä rahaa, jonka katoaminen konkurssin myötä ei harmittaisi yhtään. Suomalaiset on aika turvallisuushakuisia eikä isoja riskejä haluta ottaa. Ei varsinkaan velkarahalla. Ysärin lamakin on vielä hyvässä muistissa, kun moni menetti silloin ihan kaiken ja velkaa jäi silti koko loppuelämäksi. Kirsikkana kakussa konkurssin tehneen eli epäonnistuneen leima otsassa. Esim USAssa on ihan tavallista, että perustetaan jonkin ajan päästä uusi firma konkurssin tehneen tilalle. En tiedä, miten sielllä tuo oikein onnistuu eli mistä saavat uuden rahoituksen. Suomessa niin verokarhu kuin pankkikin pitää huolen siitä, että ei ihan hevillä onnistu. Suomalaiselle keskivertoyrittäjälle riitää, että sekä firma että yrittäjä itse saa laskunsa maksettua ja yrittäjä vielä leivän pöytään. Jos onkin jokunen työntekijä, niin myös heidän palkkansa sivukuluineen. Yleensä, jos yrittäjä haluaa kasvattaa yritystään lyhyehköllä aikavälillä, tavoitteena on silloin saada yritys myytyä ja koska suomalaisilla ei ole varaa ostella menestyviä yrityksiä, ne yritykset myydään ulkomaisille omistajille. Ei ole ollut sekään mitenkään tavatonta, että vähän isommat firmat ovat ensin ostaneet pois pienempiä kilpailijoitaan ja lopulta koko köntti on myyty ulkomaille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Miehistötuki on ihan merimiesten sosiaalimaksuja, jotka kiertävät taskusta toiseen eli ensin varustamoilta valtiolle ja sieltä takaisin niin sanottuna yritystuen nimellä kun on kyse miehistötuesta. Se ei ole aidosti olemassa olevaa rahaa. Se on näytöllä tai paperilla lukuja. "
Tallink-Silja jakoi viime vuonna omistajilleen osinkoina suunnilleen saman summan kuin sai yritystukia. Kyllä se on minusta ihan aitoa oikeaa rahaa jonka ne osakkeenomistajat saavat. Noita rahoja ei olisi jaettu ilman tukia.
Väitätkö, että firman toiminta olisi ollut muuten tappiollista? Firman hallitus päättää osingon suuruuden ja osinkoja maksetaan liikevoitosta. Minkään firman hallitus ei voi laskea yritystukien varaan kun päättää osingoista.
Vierailija kirjoitti:
No mikä se ero sitten on Suomen ja Ruotsin päätöksentekoprosesseissa ? Viittaan täällä oleviin kommentteihin "kaivokset myydään ulkomaalaisille", "heti jos yritys alkaa menestymään, ulkomaalainen taho ostaa sen".
Suomessa päätöksenteko on aaltoliikettä, eduskuntakausi kerrallaan mennään tiettyä agendaa noudattaen, sitten taas suunta vaihtuu. Missä on se taho joka pitää huolta Suomen pitkäaikaisesta menestymisestä ? Eräänlainen viisasten pyöreä pöytä jolla olisi veto-oikeus kun näkevät että metsään mennään ?
Suomesta ei löydy poliittista viisautta ja sopua tuollaiseen. Nythän some, öyhötys, trumppilaisuus, persuilu, uuskonservatiivisuus ja kulttuurisodat ovat tärkeämpiä asioita kuin Suomen kehittäminen ja pitäminen hyvänä maana. Negatiivisuus sekä shokkitempaukset myyvät ja niillä saa klikkejä. Politikka on muuttunut TikTok-pelleilyksi. Keskivertoäänestäjän ymmärrys ei riitä käsittämään, mitä kansanedustajan tai mepin toimivaltaan kuuluu. Äänestetään vaikka vitsinä kylän tyhmintä tyyppiä ja naureskellaan kun seurataan hänen vaiheitaan politiikassa ja etenkin somessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 2008 Nokia liikevaihto oli 75 miljardia eli isompi kuin suomen valtion budjetti. Sellaista firmaa ei enää koskaan tule suomeen
En nyt lähtisi sanomaan, etteikö koskaan. Tulevaisuudessa voi tapahtua vaikka mitä. Ihan nurkan takana sellaista ei ole kuitenkaan näkyvissä.
Jaa että miltäköhän alalta tällainen yritys voisi syntyä? Vaatisi jonkun mullistavan innovaation huipputeknologian saralla. Tekoälyssä? Kvanttitietokoneissa? Voi olla ettei näinkin pienen maan resurssit riitä moiseen. Ei täällä ole edes kuin muutama sata ukkoa koko maassa, jolla on riittävä osaaminen ja aivokapasiteetti edellämainittuun. Tarvittavasta rahoituksesta nyt puhumattakaan.
Vierailija kirjoitti:
Liikeidea. Kaikki akut kierrätykseen ja Nokia valmistamaan kännyköitä.
Kaupatkaa itseänne Uuden Ajan luontoystävällisenä yrityksenä, tulevaisuuden yrityksenä.
Tämän tyyppisiä mainoksia kehiin:
On menneen maailman idea ostaa uusi älypuhelin.
Vain cool ja aikaansa edellä oleva ihminen ostaa Nokian Uuden Ajan älypuhelimen.
Parhaat muotoilujat suunnittelemaan eri tyyppisiä puhelimia esteettisesti.
Tämä siksi, että Suomessa on miljoonia puhelimia joita ei enää käytetä.
Kun akkumateriaalit kierrätetään, Suomeen ei enää tarvita uusia kaivoksia!
P. S. Ylen uutisissa oli ollut tyyppejä jotka olivat puhuneet innoissaan tuosta. Liikeidea Nokialle on minulta.
Viimeinkin ihmiset alkavat tulla järkiinsä.
Ranskassa on jo tuollainen firma. Jos valtio tekisi Suomeen elektroniikkaa kierrättäviä tehtaita, ei elektroniikkarojua vietäisi Afrikan lasten lajiteltavaksi. Suomessa on kaivostoimintaan nähden kolme kertaa kaivosten vuotuisen kultamäärän verran kultaa laatikoissa olevissa käyttämättömissä puhelimissaan.
Sellaisissa tehtaissa voitaisiin kierrättää metallit uutta käyttöä varten. Puoli Europppaa ostaisi suomalaisilta sellaisia palveluita. Saisimme siis rahaa siitä hyvästä, että otamme vastaan elektroniikkajätteet ja että myisimme kierrätettyjä metalleja ja metalliseoksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi Nokian johtajina oli fiksuja miehiä jotka tiesi älypuhelimen olevan ihan hömppää ja kuluttajien haluavat kunnon näppäimiä eikä mitään kosketusnäyttöä.
Oli siellä naisiakin. Se turhake Baldauf esimerkiksi.
Baldauf ei sentään raivonnut pää punaisena nokialaisille ja runnonut tahtoaan väkisin läpi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 2008 Nokia liikevaihto oli 75 miljardia eli isompi kuin suomen valtion budjetti. Sellaista firmaa ei enää koskaan tule suomeen
En nyt lähtisi sanomaan, etteikö koskaan. Tulevaisuudessa voi tapahtua vaikka mitä. Ihan nurkan takana sellaista ei ole kuitenkaan näkyvissä.
Jaa että miltäköhän alalta tällainen yritys voisi syntyä? Vaatisi jonkun mullistavan innovaation huipputeknologian saralla. Tekoälyssä? Kvanttitietokoneissa? Voi olla ettei näinkin pienen maan resurssit riitä moiseen. Ei täällä ole edes kuin muutama sata ukkoa koko maassa, jolla on riittävä osaaminen ja aivokapasiteetti edellämainittuun. Tarvittavasta rahoituksesta nyt puhumattakaan.
Korjaisin nyt kuitenkin, että muutamansadan ukon lisäksi lienee muutama sata akkaa, jolla on riittävä osaaminen ja aivokapasiteetti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki oli yhden kortin varassa
Nyt toivotaan, että kaivokset, tuulivoimalat ja datakeskukset auttaisivat, mutta suurin taloudellinen hyöty niistä valuu ulkomaille. Suomi saa vain murusia ja ympäristöhaitat, joiden korjaaminen tulee viemään rahaa.
Datakeskukset ovat kyllä yksi vitsi. Mitä datakeskuksista on meille oikeasti hyötyä? Rakennetaan jäätävä halli, sen jälkeen sinne jää muutaman ukkelin tiimi palloilemaan ja vaihtelemaan kortteja, kun niitä hajoaa. Sähköä nämä laitokset imevät järkyttäviä määriä ja miksi, vain siksi että joku tyhjäpää voi lähettää tyhjäpääkaverilleen kissavideoita tai kuvia ku**istaan.
Suomen kantaverkon kapasiteetti ei riitä tuollaisten datakeskusten pyörittämiseen.&n
Onko ministeri Rydmanille kerrottu asiasta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan ne pelifirmat.
Jotka on pääosin ulkomaalaisten omistamia, kuten Wolt nykyään.
No täähän se just on se ongelma. Kun joku suomalaisfirma menestyy ja kasvaa niin hups se onkin kohta puoliin myyty ulkomaiseen omistukseen.
Yrityksen suomalaiset perustajat on saaneet ehkä huomattavia yritystukia yrityksen perustamisvaiheessa mutta niin sitä vaan tuloutetaan omaan pussiin heti kun myyminen huomattavan voitollista ja viis suomalaisten työpaikoista ja suomen taloudesta. Omistus sitten siirtyy ulkomaille ja työpaikat vähenee tällä tyylillä koko ajan. Myös suomen tuloverot vähenevät.
Kun tuo valtion velka vaan kasvaa ja kohta on myyty ulkomaille kaikki mahdollinen myös ne suomalaiset kaivokset sekä suomen maan pinta-alaa si
EIköhän ne yritystuet ole lähinnä lainaa ja verohelpotuksia. Isot firmat ovat sitten erikseen. Pitäisikö niitä verolakeja tai jotain muuta muuttaa niin että yrityksiä ei tarvitse myydä ulkomaille.
Joissain tapauksissa yritys ei oikein voi kasvaa kotimaassa joten laajentuminen ulkomaisen ostajan kautta on järkevin vaihtoehto. Myynnissä Suomen valtion nappaa 34 prosenttia veroa että saadaan siinä ihan rahaakin kotimaahan.
Ulkomaalainen sijoittaja poimii kypsän hedelmän. Ostaa valmiin firman jolla on alkava menestystuote. Heti ensimmäiseksi firman tuotanto ja pääkonttori siirretään pois Suomesta halvempien tuotantokustannusten ja kevyemmän verotuksen piiriin. Ulkomaalaista sijoittajaa ei kiinnosta tippaakaan suomalaiset tai Suomen valtion tulevaisuus. Päätöksenteossa painaa ainoastaan oman hyödyn maksimointi.
Ihan kuten nähtiin tässä kun sähköverkot myytiin australialaiselle pääomasijoitusyhtiölle. Sähkönsiirron hintaa nostetaan röyhkeästi juuri niin paljon kuin voittojen maksimoimiseksi on suinkin vain mahdollista. Ei australialaista sijoitusrahastonhoitajaa kiinnosta saako suomalaiset nyt varmasti tarpeeksi edullistä sähköä kotiensa lämmittämiseen. Siellä kiinnostaa ainoastaan miten paljon hyötyä tästä sijoitukseta voi saada itselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun artesaanigini maksaa yli neljäkybää niin käsi tarttuu mielummin 12 euron peruskostukkeeseen. Hieno tuote, mutta löytyykö ostajia?
Sitä pitää markkinoida vakavaraisille. Vain Suomessa kaikkea alkoholia markkinoidaan varmuuden vuoksi kaikille. Pitää myöntää tosiasia, että kun tehtiin maailman parasta, sitä ei välttämättä tarvi tai voi myydä jokaiselle persaukiselle. Voi kohdentaa sitä mainontaa siihen suuntaan, josta löytyy ostovoimaa hankkia laatutuotteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Miehistötuki on ihan merimiesten sosiaalimaksuja, jotka kiertävät taskusta toiseen eli ensin varustamoilta valtiolle ja sieltä takaisin niin sanottuna yritystuen nimellä kun on kyse miehistötuesta. Se ei ole aidosti olemassa olevaa rahaa. Se on näytöllä tai paperilla lukuja. "
Tallink-Silja jakoi viime vuonna omistajilleen osinkoina suunnilleen saman summan kuin sai yritystukia. Kyllä se on minusta ihan aitoa oikeaa rahaa jonka ne osakkeenomistajat saavat. Noita rahoja ei olisi jaettu ilman tukia.
Väitätkö, että firman toiminta olisi ollut muuten tappiollista? Firman hallitus päättää osingon suuruuden ja osinkoja maksetaan liikevoitosta. Minkään firman hallitus ei voi laskea yritystukien varaan kun päättää osingoista.
Tottakai liiketoiminta voi perustua yritystukien varaan!
Esimerkiksi jokainen maatila Suomessa on tämänlainen yritys. Tuolleen peukalosääntönä voi laskea, että puolet maatilan tuotosta tulee myynnistä ja toinen puoli erilaisten maataloustukien muodossa. Jos tästä yhtälöstä otetaan tuet pois niin jokainen maatila tekisi rankasti tappiota!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nokia tosin sai ja saa valtiolta yritystukia enemmän kuin maksaa yritysveroa, mutta Nokian työntekijöiden maksamat verot elättivät Suomen vuosituhannen vaihteen tienoilla ja mahdollistivat nykyisen ylimitoitetun soisaaliturvan kehittämisen.
Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä on paljon vanhempaa perua kuin vuosituhannen vaihde. Sinänsä se on ihan totta että silloin Suomella meni lujaa ja työttömiä oli vähän. Miten olisikaan maailma erilainen jos Nokian Insinöörit olisivat saaneet laittaa keksintönsä kosketusnäytön tuotantoon jo 2000-luvun alku
---
Kysymys kuuluu että mikä on suomalaisessa ajattelussa niin pahasti pielessä, ettei tuo huippuidea kelvannut?
Pääpatu ajatteli, etteivät ihmiset halua näpelöidä kosketusnäyttöä vaan näppäimiä. Näppäinmattojen vaihdosta saatiin matkapuhelinliikkeille lisämyyntiä, koska ne menivät innokkaimmilla tuon tuostakin rikki. Zoomeri ei edes tajua, että mikä on näppäinmatto tai että puhelimeen pitäisi vaihtaa sellaista osaa muutaman kerran sen elinkaaren aikana.
Ollila sanoi vuosia puheissaan, että Nokia lähtee Suomesta, ellei verotusta helpoteta.
Ne keksikin parempaa. Hankkivat Elopin ajamaan firma alas ja loppui se veronmaksu ja taas kukoistetaan paremmin kuin koskaan.
Rauma-Repolalla olisi 1980-luvulla osattu tehdä loistavia pienoissukellusveneitä, mutta jenkinperkeleet kielsi senkin.
Vierailija kirjoitti:
Kun artesaanigini maksaa yli neljäkybää niin käsi tarttuu mielummin 12 euron peruskostukkeeseen. Hieno tuote, mutta löytyykö ostajia?
Kun jonkin tuotteen nimeen lisätään sana artesaani, niin tuotteen hinta tuplaantuu tai useimmiten triplaantuu heti.
Alue: Aihe vapaa
Suomalaiset alkoivat opetella länsimaisille kelpaavia tuotteita vasta Neuvostoliiton romahduksen jälkeen. Suomalaisille oli hämmentävää kokea, että länsimaiselle ihmiselle ei riitä tuotteen toimivuus. Länsimainen ihminen haluaa sen lisäksi, että tuote (tai palvelu) tuntuu ja näyttää hyvältä. Vieläkin Suomessa on ymmärtämättömyyttä noiden asioiden suhteen. Ollaan loukkaantuneita, jos toinen haluaa sellaisen tuotteen. Sen kun pitäisi riittää, että tuote toimii. Riittihän se neukuillekin!