Miehen lompakosta löytyi puhelinnumero ja nimi, jotka kuuluu
lastenvalvojalle.
Meillä on mennyt välillä huonosti, mutta viime aikoina paremmin, niin ainakin kuvittelin. Eropaperitkin on jätetty viime kesänä, mutta emme olleet aikeissa hoitaa eroa loppuun saakka, niin luulin.
Nyt sitten löysin (sattumalta, kun hain rahaa ihan miehen luvalla) tämän lastenvalvojan nimen ja numeron miehen lompakosta. Näin etunimen (naisen nimi) ja vilkaisin... en sanonut mitään miehelle, mutta selvitin kuka on kyseessä, ja se on sossun numeroita, lastenvalvojan työnumero siis. Katsoin miehen kännykkää hänen ollessaan suihkussa, ja perjantaina hän on soittanut lastenvalvojalle (ensin sossun keskukseen, myöhemmin suoraan tähän nroon) ja keskustellut tämän kanssa yli 15 minuuttia. Tiedän, en saisi urkkia miehen puhelinta enkä ole aiemmin niin tehnytkään, mutta mielestäni tämä oli hyvä syy.
Ilmeisesti mies siis petaa eroa, ja aikoo ottaa lapsetkin itselleen. Sellaista hän uhkasi joskus viime kesänä, mutta pääsimme siitä kriisistä yli, ainakin tietääkseni. Nyt tuntuu siltä, että mies on vain esittänyt kaiken olevan kunnossa, ja salaa suunnitellut koko ajan sitä, että kun olen vähiten varuillani, hän ottaa eron ja lapset.
Tätä peliä voi pelata kaksikin. Soitan itse tänään lastenvalvojalle, kysyäkseni onko meille varattu aika. Ehkä mies on varannut meille ajan, muttei aio kertoa siitä mulle, ja lastenvalvojalle väittää ettei minua kiinnosta lasten asiat ja siksi en saapunut paikalle.
Voikohan mies oikeasti saada lapset? He ovat 3v8kk ja juuri 1v täyttänyt, imetän vielä nuorempaa. Mies on ollut paljon poissa kotoa työasioidensa vuoksi, ja itse olen ollut kotiäitinä esikoisen syntymästä saakka. Minulla on koulutus, ja työpaikka johon palata. En juo, en polta, laskuni olen aina maksanut ajallaan, en ole väkivaltainen, olen kaikin puolin ihan kelpo äiti. Harrastan lasten kanssa, jne, toisin kuin mies.
Kiitos jos jaksoit lukea ja jos osaat jotenkin auttaa, edes kertomalla omia kokemuksiasi ja mielipiteitäsi.
Kommentit (98)
exältäni, tuollainen käytös hyvin yleistä hänen maanmiestensä keskuudessa...
mies tekee sun seläntakana eli varaa aikaa yhteisellä nimellä sanomatta sulle ollenkaan.
meillä oli aikoinan vastaava tilanne (ex-miehen käytös oli vastaavaa, suhde anoppiin vastaavanlainen). Eron jälkeen jossain vaiheessa aistin, että anopin asenne oli muuttunut. Ex-mies oli saanut puolelleen omilla puheillaan ja kertomuksillaan. Edelleenkin suhteeni ex-anoppiin on hyvä, mutta mitään " ylimääräistä" en kerron.
Vaikea selittää, anoppi ei koskaan sanonut mitään, ex ei koskaan sanonut mitään, muuttuneen tilanteen vain aísti. Ole varovainen mitä anopille puhut, oli anoppi kuinka ymmärtäväinen tahansa.
Jos et, ala sellaista pitää nyt ja kokoa siihen kaikki mahdolliset mitä muistat, jos olet esim. kertonut jollekin ulkopuolisella asioistanne (ystävällesi, sisarellesi, vanhemmillesi tms.) niin laita tällaisetkin asiat ylös.
Meillä ollut joskus (1,5v sitten) vähän sama tilanne, ymmärrän sinua täysin. Nyt kaikki on meillä toistaiseksi kunnossa, mutta... Olen pitänyt päiväkirjamaisesti kirjaa kaikesta ja sitten minulla on yksi luottoystävä, jolle olen kertonut 99% kaiken tästä asiasta + myös isosiskoni tietää suurimman osan tapahtumisista, kaikkea en ole viitsinyt hänelle kertoa.
Älä kuitenkaan pelkää vaikka tietenkin pystyt nyt lähinnä tätä asiaa ajattelemaan. Ole normaali itsesi lasten kanssa, ulkoilkaa, käykää kaupassa jne. normaaliin malliin. Jos sinusta tuntuu, että sinun on pakko keskustella tästä asiasta jonkun ulkopuolisen kanssa, ota neuvolaan yhteyttä. Se voi olla hyvä asia ja ainakin siitä tulee mustaa valkoiselle, että olet ollut huolissasi tilanteesta. Yritä esittää lasten läsnäollessa mahdollisimman normaalia ja yritä salata huolesi lapsilta. Älä myöskään ala parjata miestäsi lasten kuullen!! Voimia sinulle, kerro kuulumisia!!!
Tämä vaihtoehto tuli ekana mieleeni. Hups, jäänyt vain kertomatta...
Joko soitit lastenvalvojalle?
jos ei osaa edes arkea hoitaa? Eli jos lapset menisivät miehelle, heitä hoitaisi käytännössä joku kolmas tai he olisivat heitteillä.
Mies kuulostaa tosiaan sen verran epäluotettavalta, että ap:n asemassa ottaisin itse eron, enkä jäisi odottamaan mitä mies keksii.
En kuitenkaan koskaan saanut selville oliko hän ottanut yhteyttä sinne vai ei - patologinen valehtelija kun on niin ei ikinä olisi kertonut totuutta.
Nyt on ero käynnissä - ja vatvoo kaikkia asioita suuntaan jos toiseen. Haluaisi palata takaisin mutta epäilen että kyseessä on vain yritys pedata tilannetta hänelle edullisempaan suuntaan...
Mies on aivan hyvin voinut ottaa asioista selvää senkin takia että pelkää vaimonsa reaktiota kun mies lopulta ilmoittaa muuttavansa muualle. Jospa hän isänä haluaa tietää voiko vaimo ottaa lapset ja estää isää näkemästä lapsia! Haloo?!
Soitin lastenvalvojalle, jonka jälkeen soitin lakimiesystävälleni, jonka jälkeen lähdinkin lasten kanssa keskustaan tapaamaan tätä ystävääni, ja palasin sieltä reilu tunti sitten.
Mies OLI varannut ajan lastenvalvojalle, siis meidän molempien nimellä. Olin ovela: sanoin keskukseen, että meillä oli aika varattuna lastenvalvojalle, mutta en muista minä päivänä. Kuulemma 11.4. ja asiana lasten huoltajuus, elatus ja tapaamisoikeudet avioeron vuoksi.
Soitin sitten miehelle töihin, ja sanoin että unohdit sitten kertoa että olemme eroamassa, ja menossa lastenvalvojalle? Sain vastaukseksi jäkätystä siitä, että olen urkkinut hänen asioitaan. HÄNEN asioitaan? Kyse on myös minun avioliitostani, minun avioerostani ja minun lapsistani. Mies oli todella v*ttumaisella ja uhmakkaalla tuulella, ja sanoi vuokranneensa jo asunnonkin kuun puolestavälistä alkaen. No tervemenoa sitten vaan paska, lapsiani hän ei kyllä sinne vie!
Muutama oli epäillyt miestäni narsistiksi? Hänessä kieltämättä on sellaisia piirteitä. Äitinikin on sen huomannut. Pienenkin riidan tullen mies voi raivostua kuin hullu, ja tekee kaikkensa loukatakseen minua. Sanoo esikoiselle, että äiti on typerä, idiootti, jne, ja lapsi toistaa perässä " tyhmä äiti, tyhmä äiti" :/ Jouluna mies kiukutteli vanhemmilleni: jätti tulematta jouluaterialle, koska meillä oli ollut ihan mitätön kina siitä, mikä leffa katsotaan päivällä! Tärkeintä on hän, hänen onnellisuutensa, hänen tahtonsa. Kun olin jokin aika sitten tosi kipeänä noroviruksen vuoksi, ja pyysin miestäni katsomaan lasten perään kun en itse meinannut jaloillani pysyä, hän totesi vaan että vittuako se hänen ongelmansa on, ja lähti viettämään vapaapäivää. Kun serkkuni menehtyi viime vuoden lopulla (alle 30-vuotiaana) ja itkin sitä, mies tiuski että " lopeta toi vitun vollotus" . Hän ei kuuntele, kun yritän puhua hänelle tunteistani, sanoo vaan että älä jäkätä, vaikka en edes jäkätä vaan yritän selittää miten pahalta joskus tuntuu. Seksiä pitäisi saada vaikka olisin 40 asteen kuumeessa ja influenssassa, hän suuttuu kun totean että en ihan oikeasti nyt pysty edes ajattelemaan seksiä! Esimerkkejä olisi vaikka kuinka. Nyt kun mietin asioita, en ymmärrä miksi olen edes kuvitellut että hän muuttuisi. Joskus hän on aivan ihana, mutta saattaa hetkessä suuttua jos sanon yhdenkin väärän sanan.
Toisaalta olen onnellinen päästessäni miehestä eroon, mutta en usko että hän lähtee ennen kun näen sen. Kun olen aiemmin yrittänyt erota hänestä, hän ei vain ole suostunut lähtemään mihinkään, alkanut olla mielin kielin, ja minä typerä olen uskonut että asiat ovat muuttuneet! Mutta tiedän, että mies yrittää viedä joka ikisen lusikan ja pyyheliinankin mukanaan. Häntä ei kiinnosta, jos hänelle sanotaan ettei niin voi tehdä: hän sanoo vaan että " yrittäkää estää" ja tekee mitä tahtoo. Hänen mielestään säännöt eivät koske häntä. Hän myös usein kuvittelee ihan kummallisia: esim. kun riitelemme, hän saattaa yhtäkkiä karjua että " Luuletko olevasi ovela? Enkö muka tiedä, että riitelet siksi, että löisin sinua, ja sitten voisit mennä lääkärille ja sanoa että hakkaan ja veisit lapset multa pois?" , tai kun olen saanut jostain mustelman niin hän väittää minun tehneen sen tahallani, että ihmiset kuvittelisivat hänen hakkaavan.
Ystäväni selvitti minulle hieman oikeuksiani, ja lupasi hankkia minulle tarvittaessa oikeusavustajan. Hän itse ei ota juttua hoitaakseen koska olemme niin läheisiä, mutta neuvoo ja auttaa minkä vain pystyy.
Sekavaa tekstiä, mutta sekava on mielenikin. Taidan soittaa äidilleni puhelun terapiamielessä.
Ap
No nyt tiedät ettet voi luottaa mieheesi vaan hän toimii selkäsi takana. Voisitko vaihtaa lukot että saisitte lasten kanssa rauhan? Toimi järjestelmällisesti itsesi ja lasten hyväksi. Kun tilanne on ohi, sure sitten. Hommaa eron jälkeen terapeutti ja käy se kokonaan läpi. Helpottaa uuden elämän alkuun pääsyä. Elämä muuttuu varmasti paremmaksi sekä sinulle että lapsille. Miehesi kuulostaa todella kamalalta ja teet varmasti oikein erotessasi.
narsistilta kuulostaa. sairasta miehesi käytös!!
Yökylään en ainakaan nuorempaa, vasta 1v täyttänyttä, anna, koska imetän yhä. Isompi saa mennä viikonloppuina iskän luo, jos isä haluaa. Mutta pahoin pelkään, että hän toteaa vaan että " v*ttu miksi mä niitä näkisin" ? Ei häntä lapset juurikaan kiinnosta, paitsi joskus niitä on kivaa esitellä tutuille. Yhtään vaippaa ei ole vaihtanut, yhtään yötä ei ole valvonut, yhdelläkään neuvolakäynnillä ei ole ollut mukana, eikä lääkärikäynneillä. Kun synnytin nuorempaa, mies kävi synnytyssalissa mutta tylsistyi siellä (!!!) kun homma kesti ja kesti, ja lähti kotiin, eikä tullut enää takaisin vaikka soitettiin. Kun olin sairaalassa, ja miehen piti olla esikoisen kanssa kotona, hän oli vienyt tämän isovanhemmille koska ei pärjännyt (halunnut pärjätä) lapsen kanssa.
KERRAN hän on viettänyt koko päivän esikoisen kanssa, se oli silloin kun esikoinen oli hieman yli 1½v ja olin itse päivän sairaalassa tutkimuksissa. Heidän piti syödä kotona aamupuuro (2dl valmispuuro, eihän mies osaa puuroa keittää), ulkoilla puistossa, sitten tulla sisään syömään (valmiiksi tekemääni ruokaa) ja mennä päiväunille. Äitini oli hakenut lapsen joskus kolmelta iltapäivällä keskustasta, kun mies oli soittanut että tämä vaan itkee. Lapsi oli saanut aamulla jugurttia, päivällä pari ranskalaista, sama kakkainen vaippa aamusta asti (peppu tulipunainen), päiväunia ei nukuttu, ei rattaita mukana (ei noin iso tarvitse miehen mielestä), jne. Koko päivä oli mennyt iskän kavereiden mukana keskustassa!
Vaikea uskoa, että mies nyt olisi huolissaan siitä, saako tavata lapsia! Kun olemme jutelleet asiasta, hänen suurin huolenaiheensa tuntuu olevan elatusmaksut. Hän on jopa sanonut, että lopettaa työt ja menee pimeänä töihin (aika yleistä hänen alallaan) ettei joudu maksamaan elatusmaksuja!
Yhtään vaippapakettia, lelua, vaatetta, synttäri- joulu- tai nimpparilahjaa mies ei ole lapsille ostanut.
Nyt mietin, miksi en eronnut jo kauan sitten. Olen aivan raivoissani, lähinnä itselleni koska olen niin tyhmä etten ole ymmärtänyt mikä paska mies on.
Ap
Toivon sinulle oikein paljon voimia käydä prosessi läpi! En voi muuta sanoa, kuin että todella hyvä asia, että pääset miehestäsi eroon. Ilmiselvä narsisti tai muuten mielenvikainen.
Sano miehellesi kahden kesken, ei puhelimessa tai muitten kuullen. Sano siis et asiat hoidetaan joko mun tavalla tai sit sä et näe lapsiasi enää koskaan. Jokainen mies tietää et nainen voi ryhtyä tapaamisissa hankalaksi joten voit hyvin kiristää itsellesi rauhan. Muista hakea yksinhuoltajuutta vedoten miehesi käytöshäiriöihin ja mielenterveys ongelmiin. Nämä testataan, kivaa miehellesi. Kun sulla on yksinhuoltajuus voit muuttaa vaikka maasta pois. Useimmiten miehet ottaa erotilanteessa lusikan käteen kun tietävät et kortit on naisella. Älä anna miehesi peloitella sinua, varmasti lakimies ystäväsikin kertoi ettei miehesi lastenhuolatjuutta saa ilman syytä :) Onnea matkaan ja toivon sinulle oikein aurinkoista tulevaisuutta kun pääset miehestäsi eroon.
toivottavasti saatte eroasiat sujumaan nopeaan ja ohi tuon kaiken. halauksia sulle!
olet osittain oikeassa, mutta: suurimmassa osassa tapauksia käräjäoikeus tekee huoltajuuspäätöksen sossun selvityksen perusteella, ts. siten miten sossu asiaa suosittelee. Jos ja kun mies on mustamaalannut toista osapuolta, voi se vaikuttaa myös lopulliseen päätökseen. Näitäkin olen useampia nähnyt.
AP: älä lähde mukaan mihinkään kiristyleikkiin tai uhkailuun. Ole rauhallinen aikuinen ja pyri hoitamaan asiat aikuisten tavoin. Juristiystäväsi on hyvä tuki asiassa, samoin tuleva juristisi.
jos hän ei niitä maksa niin saat kaupungilta elatustukea joka taas peritään mieheltä vaikka ulosoton kautta.
Vierailija:
Tuossa alussa oli jotain lapsista, jotka kärsivät erosta. Tiedätkö, ero on parhaimpia ratkaisuja, koska lapset näkevät yhä harvemmin isäänsä, joka on narsisti. Tosin, narsisti on luonteeltaan sellainen, ettei hän välttämättä pidä ollenkaan kiinni tapaamisoikeuksistaan ja menee miten haluaa.
t. narsistin tytär, johon isän käytös on vaikuttanut pahoin lapsuusiällä. (Vanhemmat erosivat vasta, kun olin 16 v.)