Valtaosa suomalaisista asuu arvottomassa asunnossa
Asunnolla jolla ei ole mitään kysyntää ei ole arvoa. Ei edes pankit ole kiinnostuneita pikkukuntien kämpistä.
Kommentit (234)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen maaseudulla kasvanut, ja tiedän tasan tarkkaan, ettei kukaan meidän kotikylällä koulussa pärjännyt ikinä palannut takaisin. Kotikylään jäivät pelkät mopopojat, jotka eivät pärjänneet muualla kuin ammattikoulussa. Asumisen laadusta voi olla montaa mieltä. Mun elämänlaatu on kaupungissa huomattavasti parempi kuin missään kuolevassa pikkukunnassa. Ihmeellisen romantisoitunut kuva sulla on maaseudusta. On se ihme, ettei maaseudun asunnot mene kaupaksi jos elämänlaatu on hyvää ja etätöitä voi tehdä. Totuus: Maaseudulla ei haluta asua. Minulla olisi töitä maaseudullakin ja jopa paremmalla palkalla, ja puolisoni voi tehdä etätöitä. Elämänlaadun ja lasten tulevaisuuden vuoksi pysytellään yliopistokaupungissa. Haluamme, että heillä on varaa valita seuransa.
Mahtaa olla hieno elämisen laatu, kun lapsia e
"Ja sullako sitten on jotain tietoa, mitä elämisen laatu on kaupungissa? :D Lapseni lähtivät aamulla polkuyörillä kouluun, ei heitä millään autolla kuskata eivätkä ole ylipainoisia koska osaavat kulkea omalla lihasvoimalla. Ei tarvita mitään noloja mönkijöitä ja mopoja.
Onneksi ei tarvitse enää asua noin typerien ihmisten keskuudessa. Joo, olen maaltamuuttaja, mutta enpä minä sitä valinnut minkälaiseen paskatunkioon synnyin. Onneksi pääsin pois. Ja edelleen, jos maaseudulla on niin hieno elämänlaatu niin on se kummallista, etteivät asunnot mene kaupaksi edes pilkkahintaan. Tampereella myin ensiasunnon reilulla voitolla ja toisen asunnon myin Espoossa kohtalaisella voitolla. Nyt on sellainen koti, josta ei edes halua pois. Onnea vain niiden romukasojen kanssa kuolevassa kunnassa, jossa nuorille ei ole mitään muuta tekemistä kuin viritellä mopoja ja riehua ABC:lla. Ei tuollainen ole mitään elävää maaseutua vaan surkeutta. Viimeinen sammuttaa valot."
Sorry, olet väärässä ja olet vain katkera ja kateellinen ettet voi maalla asua. Siitä elämän laadusta on oikein tutkimus: https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/lukemisto/7f421f3a-5f7b-49bc-9ae3-c…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Sinulla ei ole kyllä hajuakaan miten ihmiset elää isojen kaupunkien ulkopuolella. "
Mutku kaikki haluu asuu Stadis 10 neliön kopissa 5 vuokralaisen kanssa, tiätsä. Mä, Reijo, Abdul, Sinikka, Yessica ja N'badu tullaan hyvin toimeen täällä kun sovitaan nukkumisvuorot. Joskus Abdul on sammunu niin Sinikka nukkuu sen päällä.
Ja vuokrakaan ei oo paljoo, 1600€ kuukaudessa per asukas. Vessamaksu sais kyllä laskea kun on 15€ kerta, onneksi uimahallin suihkussa voi käydä.
Muistakki maksaa ajoissa vuokra koska sopparissasi irtisanomisaika on 1 päivä.
t. vuokranantajasi
Kyllä mä muistan. Mul on 3 työtä et saan maksettua vuokrat. Aamuvuoro siivoojana, päivätyö tarjoilijana ja iltavuoro thaihierojana.
Tästä muistuki mieleen että voit tänään lopettaa tarjoilemisen 2h etuajassa kun ulkomaanvieraat aikovatkin mennä suoraan hierontaan. Eli hyppää iltavuoroon jo kuudelta. Aamusta sitten käyt siivoamassa paikat jo aiemmin.
t.vuokran-/työnantajasi
Se asunnon arvo on se, että se on koti niille ihmisille. Isolla osalla ihmisistä ei asumisen ja asunnon tarkoitus ole tehdä voittoa, vaan tarkoitus on viihtyä ja asua kodissa.
Vierailija kirjoitti:
Valtaosa? Jopas luvun heitit. Valtaosa asuu vuokralla , ei siis omista mitään .
Suomalaisista lähes 70 prosenttia asuu omistusasunnossa (2023).
https://yle.fi/a/74-20169121 Joka neljäs suomalainen on jo merkittävästi lihava katso kartalta, mikä on lihavien osuus omalla alueellasi
"THL:n Mäen mukaan alueellisia eroja selittää esimerkiksi se, että isoissa kaupungeissa on helpompi elää fyysisesti aktiivista elämää.
Kaupungeissa on paremmat edellytykset kävelyyn, pyöräilyyn ja julkisen liikenteen käyttöön sen sijaan, että ajaisi autolla ovelta ovelle. Myös ohjattuja liikuntaharrastuksia on enemmän tarjolla.
Toisaalta tiedetään myös, että elintavat ovat yhteydessä väestön koulutustasoon, ja alueiden välillä on eroja väestön koulutustasossa, Mäki sanoo."
Ei sillä ole mitään merkitystä, vaikka joku onnekas amis saattaisi pyörittää jotain raksayritystä ja tienata sillä rahat lasten mönkijöihin jos elämä on sitä että syödään paskaa eikä liikuta. Elämänlaatu koostuu niin monista asioista. Jos toiselle elämänlaatu on sitä, että piha on täynnä erilaisia hilavitkuttimia eikä lapset voi kulkea omatoimisesti mitenkään muuten, niin mikäs siinä.
On sillä suuri arvo minulle. Tarkoitus ei ole tehdä voittoa vaan asua siinä loppuelämä. Sen jälkeen mitä sille tapahtuu on samantekevää.
Vierailija kirjoitti:
Olen maaseudulla kasvanut, ja tiedän tasan tarkkaan, ettei kukaan meidän kotikylällä koulussa pärjännyt ikinä palannut takaisin. Kotikylään jäivät pelkät mopopojat, jotka eivät pärjänneet muualla kuin ammattikoulussa. Asumisen laadusta voi olla montaa mieltä. Mun elämänlaatu on kaupungissa huomattavasti parempi kuin missään kuolevassa pikkukunnassa. Ihmeellisen romantisoitunut kuva sulla on maaseudusta. On se ihme, ettei maaseudun asunnot mene kaupaksi jos elämänlaatu on hyvää ja etätöitä voi tehdä. Totuus: Maaseudulla ei haluta asua. Minulla olisi töitä maaseudullakin ja jopa paremmalla palkalla, ja puolisoni voi tehdä etätöitä. Elämänlaadun ja lasten tulevaisuuden vuoksi pysytellään yliopistokaupungissa. Haluamme, että heillä on varaa valita seuransa.
Meidän kotikylään moni muutti takaisin opintojen jälkeen. On lääkäriä, eläinlääkäriä, hammashoitaja, yksityisyrittäjää jne...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen maaseudulla kasvanut, ja tiedän tasan tarkkaan, ettei kukaan meidän kotikylällä koulussa pärjännyt ikinä palannut takaisin. Kotikylään jäivät pelkät mopopojat, jotka eivät pärjänneet muualla kuin ammattikoulussa. Asumisen laadusta voi olla montaa mieltä. Mun elämänlaatu on kaupungissa huomattavasti parempi kuin missään kuolevassa pikkukunnassa. Ihmeellisen romantisoitunut kuva sulla on maaseudusta. On se ihme, ettei maaseudun asunnot mene kaupaksi jos elämänlaatu on hyvää ja etätöitä voi tehdä. Totuus: Maaseudulla ei haluta asua. Minulla olisi töitä maaseudullakin ja jopa paremmalla palkalla, ja puolisoni voi tehdä etätöitä. Elämänlaadun ja lasten tulevaisuuden vuoksi pysytellään yliopistokaupungissa. Haluamme, että heillä on varaa valita seuransa.
Ja lähteenä maaseudun tulevaisuus onkin varmaan tosi puolueeton? Ei hyvä tavaton. Elämänlaatu on hyvin subjektiivinen kysymys. Kaupungissa on voi olla kurjempaa pienillä tuloilla, mutta jos on varaa asua kaupungissa siellä missä itse tahtoo, niin kyllä elämänlaatu on aivan toista luokkaa. Kyllä varmasti joku voi olla maaseudullakin onnellinen, mutta jälkikasvu voi olla tästä hyvin vahvasti eri mieltä. En minä ole katkera mistään muusta kuin siitä, että jouduin tuhlaamaan elämäni ensimmäiset vuodet keskellä ankeaa peltoa. Kaikki maaseutu ei ole mitään hehkeää punaista mökkiä ja perunamaata lähellä järveä, vaan merkittävä osa on ihan oikeasti kurjaa ja kuihtuvaa aluetta ilman työpaikkoja ja kouluja, saati sitten että voisi harrastaa mitä tahtoo.
Vierailija kirjoitti:
https://yle.fi/a/74-20169121 Joka neljäs suomalainen on jo merkittävästi lihava katso kartalta, mikä on lihavien osuus omalla alueellasi
"THL:n Mäen mukaan alueellisia eroja selittää esimerkiksi se, että isoissa kaupungeissa on helpompi elää fyysisesti aktiivista elämää.
Kaupungeissa on paremmat edellytykset kävelyyn, pyöräilyyn ja julkisen liikenteen käyttöön sen sijaan, että ajaisi autolla ovelta ovelle. Myös ohjattuja liikuntaharrastuksia on enemmän tarjolla.
Toisaalta tiedetään myös, että elintavat ovat yhteydessä väestön koulutustasoon, ja alueiden välillä on eroja väestön koulutustasossa, Mäki sanoo.""Ei sillä ole mitään merkitystä, vaikka joku onnekas amis saattaisi pyörittää jotain raksayritystä ja tienata sillä rahat lasten mönkijöihin jos elämä on sitä että syödään paskaa eikä liikuta. Elämänlaatu koostuu niin monista asioista. Jos toiselle elämänlaatu on sitä, että piha on täynnä erilaisia hilavitkuttimia eikä lapset voi kulkea omatoimisesti mitenkään muuten, niin mikäs siinä. "
Kyläkouluja on lopetettu ja sen takia lasten liikkuminen on vähentynyt dramaattisesti sen vuoksi. Kyllä tämäkin asia muuttuu, mutta muutos koulujen vähenemisessä on ollut nopea
Meillä ainakin kukaan 4 lapsesta ei ole ylipainoinen. Meillä on ollut skootteri ja kevari ja ne eivät ole mitenkään vaikuttaneet lasten painoon; vain helpottaneet matkoja ylä-asteelle ja lukioon.
Vastineeksi tuntuu, että siellä kaupungeissa katkeruus rasittaa henkisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen maaseudulla kasvanut, ja tiedän tasan tarkkaan, ettei kukaan meidän kotikylällä koulussa pärjännyt ikinä palannut takaisin. Kotikylään jäivät pelkät mopopojat, jotka eivät pärjänneet muualla kuin ammattikoulussa. Asumisen laadusta voi olla montaa mieltä. Mun elämänlaatu on kaupungissa huomattavasti parempi kuin missään kuolevassa pikkukunnassa. Ihmeellisen romantisoitunut kuva sulla on maaseudusta. On se ihme, ettei maaseudun asunnot mene kaupaksi jos elämänlaatu on hyvää ja etätöitä voi tehdä. Totuus: Maaseudulla ei haluta asua. Minulla olisi töitä maaseudullakin ja jopa paremmalla palkalla, ja puolisoni voi tehdä etätöitä. Elämänlaadun ja lasten tulevaisuuden vuoksi pysytellään yliopistokaupungissa. Haluamme, että heillä on varaa va
"Ja lähteenä maaseudun tulevaisuus onkin varmaan tosi puolueeton? Ei hyvä tavaton. Elämänlaatu on hyvin subjektiivinen kysymys. Kaupungissa on voi olla kurjempaa pienillä tuloilla, mutta jos on varaa asua kaupungissa siellä missä itse tahtoo, niin kyllä elämänlaatu on aivan toista luokkaa. Kyllä varmasti joku voi olla maaseudullakin onnellinen, mutta jälkikasvu voi olla tästä hyvin vahvasti eri mieltä. En minä ole katkera mistään muusta kuin siitä, että jouduin tuhlaamaan elämäni ensimmäiset vuodet keskellä ankeaa peltoa. Kaikki maaseutu ei ole mitään hehkeää punaista mökkiä ja perunamaata lähellä järveä, vaan merkittävä osa on ihan oikeasti kurjaa ja kuihtuvaa aluetta ilman työpaikkoja ja kouluja, saati sitten että voisi harrastaa mitä tahtoo."
Tuota tutkimusta ei tehnyt Maaseudun Tulevaisuus, senkin valopää.
Kommenttisi on vain omaa katkeraa mielipidettäsi eikä vastaa faktoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen maaseudulla kasvanut, ja tiedän tasan tarkkaan, ettei kukaan meidän kotikylällä koulussa pärjännyt ikinä palannut takaisin. Kotikylään jäivät pelkät mopopojat, jotka eivät pärjänneet muualla kuin ammattikoulussa. Asumisen laadusta voi olla montaa mieltä. Mun elämänlaatu on kaupungissa huomattavasti parempi kuin missään kuolevassa pikkukunnassa. Ihmeellisen romantisoitunut kuva sulla on maaseudusta. On se ihme, ettei maaseudun asunnot mene kaupaksi jos elämänlaatu on hyvää ja etätöitä voi tehdä. Totuus: Maaseudulla ei haluta asua. Minulla olisi töitä maaseudullakin ja jopa paremmalla palkalla, ja puolisoni voi tehdä etätöitä. Elämänlaadun ja lasten tulevaisuuden vuoksi pysytellään yliopistokaupungissa. Haluamme, että heillä on varaa va
Tuota tutkimusta ei tehnyt Maaseudun Tulevaisuus, senkin valopää.
Kommenttisi on vain omaa katkeraa mielipidettäsi eikä vastaa faktoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puskutraktorilla töitä ois, voi kuka taikoisi valesokkelimörskät pois.
Moni perikunta on kyllä pulassa tulevina vuosina noiden kanssa. Monelle ei jää kuin vaihtoehdoksi kieltäytyä koko perinnöstä, ja lopulta näiden kustannukset kaatuvat valtiokonttorin niskaan.
Hyvin meni isovanhempien talo kaupaksi keväällä, ei mitään ongelmaa. Myyntiaika 2kk. Rahaa tuli reippaasti enemmän kuin pyydettiin.
Homavastuu 5 vuotta. Oikeudenkäynti ei ole halpaa.
5 vuotta meni nopeasti kun itse myin vanhan talon maakunnista. Pidin rahat sijoitettuna sen ajan siltä varalta, että talosta löytyy jotakin suurempaa. Ei löytynyt, ja sinne sijoituksiin ne rahat sitten jäivätkin kun ei ollut erityistä tarvetta niille.
Tein samalla tavalla, kun myin kaikki perintöasunnot eli kotitalon, mummolan ja mökin. Kahdelle eri ostajalle menivät eikä perästä ole kuulunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen maaseudulla kasvanut, ja tiedän tasan tarkkaan, ettei kukaan meidän kotikylällä koulussa pärjännyt ikinä palannut takaisin. Kotikylään jäivät pelkät mopopojat, jotka eivät pärjänneet muualla kuin ammattikoulussa. Asumisen laadusta voi olla montaa mieltä. Mun elämänlaatu on kaupungissa huomattavasti parempi kuin missään kuolevassa pikkukunnassa. Ihmeellisen romantisoitunut kuva sulla on maaseudusta. On se ihme, ettei maaseudun asunnot mene kaupaksi jos elämänlaatu on hyvää ja etätöitä voi tehdä. Totuus: Maaseudulla ei haluta asua. Minulla olisi töitä maaseudullakin ja jopa paremmalla palkalla, ja puolisoni voi tehdä etätöitä. Elämänlaadun ja lasten tulevaisuuden vuoksi pysytellään yliopistokaupungissa. Haluamme, että heillä on varaa valita seuransa.
Meidän kotikylään moni muutti takaisin opintojen jälkeen. On lääkäriä, eläinlääkäriä, hammashoitaja, yk
Unohdin opettajat. Kolme vanhaa koulukaveria on opettajina kotikylässäni.
Ja sullako sitten on jotain tietoa, mitä elämisen laatu on kaupungissa? :D Lapseni lähtivät aamulla polkuyörillä kouluun, ei heitä millään autolla kuskata eivätkä ole ylipainoisia koska osaavat kulkea omalla lihasvoimalla. Ei tarvita mitään noloja mönkijöitä ja mopoja.
Onneksi ei tarvitse enää asua noin typerien ihmisten keskuudessa. Joo, olen maaltamuuttaja, mutta enpä minä sitä valinnut minkälaiseen paskatunkioon synnyin. Onneksi pääsin pois. Ja edelleen, jos maaseudulla on niin hieno elämänlaatu niin on se kummallista, etteivät asunnot mene kaupaksi edes pilkkahintaan. Tampereella myin ensiasunnon reilulla voitolla ja toisen asunnon myin Espoossa kohtalaisella voitolla. Nyt on sellainen koti, josta ei edes halua pois. Onnea vain niiden romukasojen kanssa kuolevassa kunnassa, jossa nuorille ei ole mitään muuta tekemistä kuin viritellä mopoja ja riehua ABC:lla. Ei tuollainen ole mitään elävää maaseutua vaan surkeutta. Viimeinen sammuttaa valot.