Nuorten heikko toimintakyky

? 

Ensin on teini-ikä joka ahdistaa, muiden ymmärtämättömyyden vuoksi ja painostuksen. Mihin ystävällisyys katoaa kaikilta. Sitten on kaksikymppisenä vaikeaa, jos terveyshaasteita tai läheisten hankala käytös.

Johtuisikohan ihan siitä, mihin aivot ja oma kapasiteetti on totutettu/tottunut. Kokevat kaiken poikkeuksellisen ahdistavana ja vaativana. Elävät sellaisessa tietotulvassa, joka itsessään väsyttää ihmisen jos sitä ei osaa rajata. Se vie henkisiä ja fyysisiä voimavaroja ja kyvyn oppimiseen. Ennen ei ollut tuollaista ja siitä saa olla kiitollinen. Nykyisin joutuu tekemään tietoisia päätöksiä itsekin, jos haluaa pysyä keskittymiskykyisenä, saati oppia jotakin uutta. 

Tiktok-videot tarjoavat dopamiiniannoksen jo muutaman sekunnin katselusta. Tätä kun on toistettu muutaman vuoden, tunnin keskittyminen on jo liikaa vaadittu.

jankuti jankuti

Jotkut vaatii lapsiltaan ja nuoriltaan todella vähän. Minulla on huomenna kuudennen luokan aloittava tyttö. Harvalla hänen kaverillaan on kotona säännöllisiä kotitöitä tai velvollisuuksia. Suurimmalla osalla ei ole mitään taitoja pärjätä oikein missään itse. Eivät osaa kulkea itse julkisilla tai tehdä jotain yksinkertaista ruokaa itse. Vanhemmat kuskaa ja tekee lapsille kaiken valmiiksi. Lapsille ei edes anneta mahdollisuutta oppia olemaan epämukavuusalueella.

Ei meidänkään tyttö niistä kotitöistä nauti. Mutta aika kauheaa olisi lähettää lapsi maailmalle tulevaisuudessa ilman mitään perustaitoja. Vain yhdellä lapsen kavereista on samalla tavalla vastuuta ja velvollisuuksia. Hänen äitinsä on AMK-opettaja, joka on nähnyt liiankin hyvin millaisiksi sillä päänsilittely- ja lellimiskasvatuksella kasvaa. 

Yhdistelmä curling-vanhemmuus, somen 24/7 viihdetarjonta ja olematon tarve sietää tylsyyttä ja koulu, jossa ei myöskään saa enää vaatia mitään ja mistään ei saa seurata mitään.

Lopputulos on joka pikku asiasta ja vaatimuksesta ahdistuvia ja lakoavia nuoria. Osa on suorastaan aivottomia zombeja, jotka eivät kykene juuri mihinkään sosiaaliseen kanssakäymiseen.

Oikea hoito näille ei todellakaan ole lepo ja vaatimusten vähentäminen, vaan ruutuajan jyrkkä rajaaminen, kotitöiden edellyttämien, koulutöiden edellyttäminen, kuri kouluihin, rytmi ja rutiinit päiviin. Ihminen ei koe oloaan hyväksi jos ei osaa mitään ja on pelkkää joutenoloa, merkityksellisyys ja pystyvyyden tunne katoaa ja oleminen passivoituu. Joka pikku asia alkaa tosiaan tuntua ylitsepääsemättömän rasittavalta. Vähän kuin olisi pitkään maannut toipilaana. 

Tiktok, netflix ja energiajuomat sulattaneet aivot. Vanhemmat antaneet lapsen päättää kaikesta mielihalujensa mukaisesti. Siinä sitä oivat eväät elämään, kun auktoriteetit ja aikataulut ahdistaa, eikä itse saakaan päättää kaikesta.

Hyviä viestejä tullut tähän ketjuun joissa mielestäni tiivistetään hyvin vastaus kysymykseesi. Lisäisin vielä fyysisen rasituksen lasku. Ei tarvitse edes jalkojaan liikuttaa polkemalla pyörällä kuten ennen, sen kun vain hyppää skuutin päälle seisomaan ja energiajuoma käteen :D kohta skuutteihin varmaan tulee istuimet. 

Ei voi antaa yksiselitteistä vastausta. Jokainen ihminen on yksilö.

Aina ei tehdä niin paljon myöskään väärin vaan nuori on aina oma persoonallinen itsensä.

Kysäisepäs nuorelta suoraan itseltään ja käytä myös hieman aivojasi.

Jokainen ihminen voi myös auttaa nuoria halutessaan, täytyy vain todellakin omistautua auttamiselle.

Joskus on vain kuitenkin niin että nuorella on kipuilua jonka vuoksi hän ei ehkä ole yhteistyökykyinen tai edes vastaanottavainen joten ymmärrystä nuoria kohtaan. 

Kaikki mikä aikuisia ei miellytä ei ole pahantahtoisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Hyviä viestejä tullut tähän ketjuun joissa mielestäni tiivistetään hyvin vastaus kysymykseesi. Lisäisin vielä fyysisen rasituksen lasku. Ei tarvitse edes jalkojaan liikuttaa polkemalla pyörällä kuten ennen, sen kun vain hyppää skuutin päälle seisomaan ja energiajuoma käteen :D kohta skuutteihin varmaan tulee istuimet. 

Omassa tuttavapiirissä on ihan valtava ero niissä nuorissa, jotka ovat urheilleet tai esim. soittaneet tavoitteellisesti jotain läpi elämän ja niissä joiden ainoa elämän sisältö on tiktok ja energiajuomat sekä hengailu.

Tällä palstalla aina nälvitään tavoitteellisesti harrastavia, mutta nykymaailmassa se on kyllä yksi harvoista elämäntaitoja opettavista asioista, jos vanhemmat sattuu olemaan curling-tyyppisiä. Tosin usein näillä tavoitteellisilla lapsilla on myös samanlaiset vanhemmat.

Vk / vk vanhemmuus - olen kuullut nyt jo aikuisten suusta miten kuluttavaa tämä on ollut lapsena heille, elämää kahden kodin välillä.

Vierailija kirjoitti:

Vk / vk vanhemmuus - olen kuullut nyt jo aikuisten suusta miten kuluttavaa tämä on ollut lapsena heille, elämää kahden kodin välillä.

Kaikki mitä tapahtuu elämässä on joillekin traumatisoivaa.

6-vuotiaan pojan isänä katselen kauhulla monien nykyvanhempien toimintaa. Kun pelaamme kentällä palloa suurin osa lapsista ei vaan jaksa pelata, vaan ovat heti pitämässä taukoa ja syömässä ja juomassa jotain. Vanhemmat siihen vain toteavat, että "ai, etkö jaksa". Samalla kuitenkin näen heidän ilmeestään, että jotenkin tekisi mieli puuttua, mutta eivät puutu.

Monille vanhemmille on nykyisin ihan ok, jos lapsesta kasvaa heikko, kunhan vaan ei pakoteta eikä vaadita mitään. Yllättävän moni lisäksi ei pidä elämän perusasioita kuten esim. pariutumista minään, eli sen ei tarvitse olla minkäänlainen päämäärä (vaikka toki itse elävät parisuhteessa).

On mielenkiintoista nähdä mitä tämän kehityksen päässä odottaa. Milloinkahan tähän herätään? Ei tällainen voi ikuisesti jatkua, sillä meillä oikeasti loppuu ihmiset, koska nämä nykyvätykset eivät tule löytämään kumppaneita, joiden kanssa lisääntyä.

Vierailija kirjoitti:

Hyviä viestejä tullut tähän ketjuun joissa mielestäni tiivistetään hyvin vastaus kysymykseesi. Lisäisin vielä fyysisen rasituksen lasku. Ei tarvitse edes jalkojaan liikuttaa polkemalla pyörällä kuten ennen, sen kun vain hyppää skuutin päälle seisomaan ja energiajuoma käteen :D kohta skuutteihin varmaan tulee istuimet. 

Kyllä istuimellisia skuutteja jo on. 

Vierailija kirjoitti:

Yhdistelmä curling-vanhemmuus, somen 24/7 viihdetarjonta ja olematon tarve sietää tylsyyttä ja koulu, jossa ei myöskään saa enää vaatia mitään ja mistään ei saa seurata mitään.

Lopputulos on joka pikku asiasta ja vaatimuksesta ahdistuvia ja lakoavia nuoria. Osa on suorastaan aivottomia zombeja, jotka eivät kykene juuri mihinkään sosiaaliseen kanssakäymiseen.

Oikea hoito näille ei todellakaan ole lepo ja vaatimusten vähentäminen, vaan ruutuajan jyrkkä rajaaminen, kotitöiden edellyttämien, koulutöiden edellyttäminen, kuri kouluihin, rytmi ja rutiinit päiviin. Ihminen ei koe oloaan hyväksi jos ei osaa mitään ja on pelkkää joutenoloa, merkityksellisyys ja pystyvyyden tunne katoaa ja oleminen passivoituu. Joka pikku asia alkaa tosiaan tuntua ylitsepääsemättömän rasittavalta. Vähän kuin olisi pitkään maannut toipilaana. 

 

Samaa mieltä, että ainakaan vaatimusten vähentäminen ja päänsilittely ei auta. Parhaiten tuttavapiirin nuorista pärjää ne, joilla on vastuuta ja velvollisuuksia. 

Vierailija kirjoitti:

Ei voi antaa yksiselitteistä vastausta. Jokainen ihminen on yksilö.

Aina ei tehdä niin paljon myöskään väärin vaan nuori on aina oma persoonallinen itsensä.

Kysäisepäs nuorelta suoraan itseltään ja käytä myös hieman aivojasi.

Jokainen ihminen voi myös auttaa nuoria halutessaan, täytyy vain todellakin omistautua auttamiselle.

Joskus on vain kuitenkin niin että nuorella on kipuilua jonka vuoksi hän ei ehkä ole yhteistyökykyinen tai edes vastaanottavainen joten ymmärrystä nuoria kohtaan. 

Kaikki mikä aikuisia ei miellytä ei ole pahantahtoisuutta.

Tässä taas lässynläävanhemman vastaus. Ei tarvitse nuorelta vaatia mitään, kun sillä on niin raskasta, enemminkin pitäisi autella vaikka tekemällä ne nuoren läksyt ja antamalla vaikka lisää taskurahaa ettei vaan tule paha mieli. Kaikilla on kipuilua ja vaikeita hetkiä elämässään, niiden kanssa tulee oppia selviytymään toimintakykyisenä, eikä heti romahtaa pienimmästäkin vastoinkäymisestä. Tunnevuoristorata on huono isäntä kelle tahansa ja työelämässä pitää olla jokatapauksessa resilienssiä ja selkärankaa toimia erilaisten ihmisten ja ympäristöjen puitteissa. 

Ja se aikatauluttaminenkin on ihan hyvä opetella ja se, että huolehtii, että kaikki tarvittava on mukana, ettei tartte sitten lehdissä itkeä, kun MaijuPekka ei päässyt pääsykokeeseen, kun passi unohtui ja paha tentinvalvoja ei hyväksynyt äidin vakuutteluja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyviä viestejä tullut tähän ketjuun joissa mielestäni tiivistetään hyvin vastaus kysymykseesi. Lisäisin vielä fyysisen rasituksen lasku. Ei tarvitse edes jalkojaan liikuttaa polkemalla pyörällä kuten ennen, sen kun vain hyppää skuutin päälle seisomaan ja energiajuoma käteen :D kohta skuutteihin varmaan tulee istuimet. 

Omassa tuttavapiirissä on ihan valtava ero niissä nuorissa, jotka ovat urheilleet tai esim. soittaneet tavoitteellisesti jotain läpi elämän ja niissä joiden ainoa elämän sisältö on tiktok ja energiajuomat sekä hengailu.

Tällä palstalla aina nälvitään tavoitteellisesti harrastavia, mutta nykymaailmassa se on kyllä yksi harvoista elämäntaitoja opettavista asioista, jos vanhemmat sattuu olemaan curling-tyyppisiä. Tosin usein näillä tavoitteellisilla lapsilla on myös samanlaiset vanhemmat.

Valitettavasti osa tavoitteelisista on ylimielisiä muita kohtaan. - eriltä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei voi antaa yksiselitteistä vastausta. Jokainen ihminen on yksilö.

Aina ei tehdä niin paljon myöskään väärin vaan nuori on aina oma persoonallinen itsensä.

Kysäisepäs nuorelta suoraan itseltään ja käytä myös hieman aivojasi.

Jokainen ihminen voi myös auttaa nuoria halutessaan, täytyy vain todellakin omistautua auttamiselle.

Joskus on vain kuitenkin niin että nuorella on kipuilua jonka vuoksi hän ei ehkä ole yhteistyökykyinen tai edes vastaanottavainen joten ymmärrystä nuoria kohtaan. 

Kaikki mikä aikuisia ei miellytä ei ole pahantahtoisuutta.

 

Tässä taas lässynläävanhemman vastaus. Ei tarvitse nuorelta vaatia mitään, kun sillä on niin raskasta, enemminkin pitäisi autella vaikka tekemällä ne nuoren läksyt ja antamalla vaikka lisää taskurahaa ettei vaan tule paha mieli. Kaikilla on kipuilua ja vaike

Taas tämä sama vastaus vaikka kirjoitin yleisellä tasolla. 

Tämä lässynlää vanhempi ei kuitenkaan ollut sitä sossujen mielestä vaan ilkeä ihminen. 

Koittakaa nyt hyvät hyssykät ymmärtää erilaisuutta, se tarkoittaa myös erilaisia tarpeita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyviä viestejä tullut tähän ketjuun joissa mielestäni tiivistetään hyvin vastaus kysymykseesi. Lisäisin vielä fyysisen rasituksen lasku. Ei tarvitse edes jalkojaan liikuttaa polkemalla pyörällä kuten ennen, sen kun vain hyppää skuutin päälle seisomaan ja energiajuoma käteen :D kohta skuutteihin varmaan tulee istuimet. 

Omassa tuttavapiirissä on ihan valtava ero niissä nuorissa, jotka ovat urheilleet tai esim. soittaneet tavoitteellisesti jotain läpi elämän ja niissä joiden ainoa elämän sisältö on tiktok ja energiajuomat sekä hengailu.

Tällä palstalla aina nälvitään tavoitteellisesti harrastavia, mutta nykymaailmassa se on kyllä yksi harvoista elämäntaitoja opettavista asioista, jos vanhemmat sattuu olemaan curling-tyyppisiä. Tosin usein näillä tavoitteellisilla lapsilla on myös samanlaiset vanhemmat.

 

Valitettavasti osa tavoitteelisista on ylimielisiä muita kohtaan. - eriltä

Jaa millä tavalla? Itse en tunne yhtään tällaista.