Nuorten heikko toimintakyky

Vierailija kirjoitti:

Johtuisikohan ihan siitä, mihin aivot ja oma kapasiteetti on totutettu/tottunut. Kokevat kaiken poikkeuksellisen ahdistavana ja vaativana. Elävät sellaisessa tietotulvassa, joka itsessään väsyttää ihmisen jos sitä ei osaa rajata. Se vie henkisiä ja fyysisiä voimavaroja ja kyvyn oppimiseen. Ennen ei ollut tuollaista ja siitä saa olla kiitollinen. Nykyisin joutuu tekemään tietoisia päätöksiä itsekin, jos haluaa pysyä keskittymiskykyisenä, saati oppia jotakin uutta. 

Tämä. Ja vanhempien vika 100%.

Ahdistus on ihan normaali tunne. Sen kanssa pitäisi oppia elämään, koska kaikkia ahdistaa joskus. Mutta nykyisin ollaan jossain kummallisessa kierteessä, jossa ahdistaa ja oikein ahdistukseen tuijotetaan tiktokia ja sitten ahdistaa lisää ja aivot on ylikierroksilla ja keskittyminen kärsii. Puhelimet ovat pilanneet meidän aikuistenkin keskittymistä saati sitten nuorten kehittyvien aivojen.

Vanhemilla pitäisi olla kanttia rajoittaa myös vanhempien teinien ruutuaikaa. Ja ehdottomasti koittaa saada päivään mahtumaan muutakin kuin vain ruutujen tuijottelu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei voi antaa yksiselitteistä vastausta. Jokainen ihminen on yksilö.

Aina ei tehdä niin paljon myöskään väärin vaan nuori on aina oma persoonallinen itsensä.

Kysäisepäs nuorelta suoraan itseltään ja käytä myös hieman aivojasi.

Jokainen ihminen voi myös auttaa nuoria halutessaan, täytyy vain todellakin omistautua auttamiselle.

Joskus on vain kuitenkin niin että nuorella on kipuilua jonka vuoksi hän ei ehkä ole yhteistyökykyinen tai edes vastaanottavainen joten ymmärrystä nuoria kohtaan. 

Kaikki mikä aikuisia ei miellytä ei ole pahantahtoisuutta.

 

Tässä taas lässynläävanhemman vastaus. Ei tarvitse nuorelta vaatia mitään, kun sillä on niin raskasta, enemminkin pitäisi autella vaikka tekemällä ne nuoren läksyt ja antamalla vaikka lisää taskurahaa ettei vaan tule paha mieli. Kaikilla on kipuilua ja vaike

Juu, ja juuri tällä yksilöllisyydellä ja muulla sonnalla monet nykyvanhemmat selittelevät omaa kyvyttömyyttään. Se, että lapselta pitäisi jatkuvasti kysellä mielipidettä kaikkeen on tuhon tie. Ei lapsi osaa haluta mitään muuta kuin lyhyen tähtäimen mielihyvää. Ei hän ymmärrä miksi esim. uimataito pitää opetella, koska hän ei ymmärrä mitä hukkuminen tarkoittaa ja mitä siitä seuraa (elämän menetys, läheisten valtava suru, yms).

Nimenomaan on olemassa yksiselitteinen vastaus: on olemassa tietty joukko perustaitoja, jotka pitää opettaa kaikille. Siitä se lähtee.

Näkisin ongelmaksi liiallisen valvonnan ja kilpailuttamisen.

Omassa nuoruudessa sai hengata vapaasti ja "kaikki" oli sallittua. Nuoret oli nuoria.

Nykyään mikään ei käy. Kaikki on vaan niin väärin. Mikä on sellainen sallittu lajin mukainen toiminta jota saa tehdä? Ei saa pärryyttää, ei saa pelata, ei saa käydä illalla ulkona,  jne. Positiivisen tekemisen malli puuttuu. Teki niin tai näin, niin aina kytätään ja etsitään virheitä.

Nykyisin on tullut jatkuva kilpailu. Koulupaikoista kilpaillaan. Suorittamisesta kilpaillaan jne.

Lopputuloksena tulee nuoria aikuisia, jotka eivät ole tehneet oikein mitään. Jo ennen tekemisen aloitusta tulee opittu työkykyä ja oppimista alentava stressi. Tämä näkyy nuorten heikkona suoriutumisena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei voi antaa yksiselitteistä vastausta. Jokainen ihminen on yksilö.

Aina ei tehdä niin paljon myöskään väärin vaan nuori on aina oma persoonallinen itsensä.

Kysäisepäs nuorelta suoraan itseltään ja käytä myös hieman aivojasi.

Jokainen ihminen voi myös auttaa nuoria halutessaan, täytyy vain todellakin omistautua auttamiselle.

Joskus on vain kuitenkin niin että nuorella on kipuilua jonka vuoksi hän ei ehkä ole yhteistyökykyinen tai edes vastaanottavainen joten ymmärrystä nuoria kohtaan. 

Kaikki mikä aikuisia ei miellytä ei ole pahantahtoisuutta.

 

Tässä taas lässynläävanhemman vastaus. Ei tarvitse nuorelta vaatia mitään, kun sillä on niin raskasta, enemminkin pitäisi autella vaikka tekemällä ne nuoren läksyt ja antamalla vaikka lisää taskurahaa ettei

Et sinä minulle pärjää vaikka kuinka uhoat. Diktatuuri kasvattaa vain vihaisia ja ilkeitä lapsia, omena ei kauas puusta putoa. Koita kestää tuota kateuttasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyviä viestejä tullut tähän ketjuun joissa mielestäni tiivistetään hyvin vastaus kysymykseesi. Lisäisin vielä fyysisen rasituksen lasku. Ei tarvitse edes jalkojaan liikuttaa polkemalla pyörällä kuten ennen, sen kun vain hyppää skuutin päälle seisomaan ja energiajuoma käteen :D kohta skuutteihin varmaan tulee istuimet. 

Omassa tuttavapiirissä on ihan valtava ero niissä nuorissa, jotka ovat urheilleet tai esim. soittaneet tavoitteellisesti jotain läpi elämän ja niissä joiden ainoa elämän sisältö on tiktok ja energiajuomat sekä hengailu.

Tällä palstalla aina nälvitään tavoitteellisesti harrastavia, mutta nykymaailmassa se on kyllä yksi harvoista elämäntaitoja opettavista asioista, jos vanhemmat sattuu olemaan curling-tyyppisiä. Tosin usein näillä tavoitte

Ne on niitä minä-minä-minä henkilöitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyviä viestejä tullut tähän ketjuun joissa mielestäni tiivistetään hyvin vastaus kysymykseesi. Lisäisin vielä fyysisen rasituksen lasku. Ei tarvitse edes jalkojaan liikuttaa polkemalla pyörällä kuten ennen, sen kun vain hyppää skuutin päälle seisomaan ja energiajuoma käteen :D kohta skuutteihin varmaan tulee istuimet. 

Omassa tuttavapiirissä on ihan valtava ero niissä nuorissa, jotka ovat urheilleet tai esim. soittaneet tavoitteellisesti jotain läpi elämän ja niissä joiden ainoa elämän sisältö on tiktok ja energiajuomat sekä hengailu.

Tällä palstalla aina nälvitään tavoitteellisesti harrastavia, mutta nykymaailmassa se on kyllä yksi harvoista elämäntaitoja opettavista asioista, jos vanhemmat sattuu olemaan curling-tyyppisiä. Tosin usein näillä tavoitteellisilla lapsilla on myös samanlaiset vanhemmat.

Sain vain määräaikaisuuksia eli ei ollut rahaa maksaa lapsille mitään harrastuksia. Eri asia nillä jotka saa vakituisen kokoaikatyön. 

Vanhemmat ovat laiminlyöneet lasten kasvatuksen oman mukavuudenhalun takia.

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmat ovat laiminlyöneet lasten kasvatuksen oman mukavuudenhalun takia.

Se on lyhytnäköistä. Kun oikeasti kaikilla on mukavampaa, kun lapsilla on rajat ja säännöt. Jos mietitään, vaikka ketjussa mainittuja kotitöitä. Onhan se nyt kaikille mukavampaa, kun jokainen hoitaa kotona osansa eikä niin, että vanhemmat tekee kaiken. Vaikka niistä pitääkin vääntää välillä, niin en minä ainakaan ala tekemään kotona kaikkea. Tiedän, että osa tekee. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyviä viestejä tullut tähän ketjuun joissa mielestäni tiivistetään hyvin vastaus kysymykseesi. Lisäisin vielä fyysisen rasituksen lasku. Ei tarvitse edes jalkojaan liikuttaa polkemalla pyörällä kuten ennen, sen kun vain hyppää skuutin päälle seisomaan ja energiajuoma käteen :D kohta skuutteihin varmaan tulee istuimet. 

Omassa tuttavapiirissä on ihan valtava ero niissä nuorissa, jotka ovat urheilleet tai esim. soittaneet tavoitteellisesti jotain läpi elämän ja niissä joiden ainoa elämän sisältö on tiktok ja energiajuomat sekä hengailu.

Tällä palstalla aina nälvitään tavoitteellisesti harrastavia, mutta nykymaailmassa se on kyllä yksi harvoista elämäntaitoja opettavista asioista, jos vanhemmat sattuu olemaan curling-tyyppisiä. Tosin usein näillä tavoitteellisilla lapsilla on myös samanlaiset vanhemmat.

 

Sain vain määräaikaisuuksia eli ei ollut rahaa maksaa lapsille mitään harrastuksia. Eri asia nillä jotka saa vakituisen kokoaikatyön. 

Menee ohi ketjun varsinaisen aiheen, mutta usein seurat ja musiikkiopistot jne. tarjoaa tukea ja halvempia maksuja vähävaraisille. Pitää vaan viitsiä ottaa asioista selvää.

Toki passiivisten vanhempien lapsista tulee usein  passiivisia myös.

Rajattoman lapsuuden ja kaverivanhemmuuden syytä. Lasta ei ole opetettu kohtaamaan kielteisiä tunteita, tylsyyttä, ikävyyttä, hankaluuksia.

Yliymmärtäminen tuottaa kädettömiä olmeja. Osataan vaan vaatia, mitään alkeellisiakaan sosiaalisia taitoja ei ole, vanhemmat passaa, pörrää kuin helikopterit tunteita sanoittamassa ja vaativat erityisjärjestelyjä tyhmille ja patalaiskoille jälkeläisilleen. Ikäluokasta varmaan puolet on kohta keskittymiskyvyttömiä "nepsyjä" uuvattivanhempien tyrittyä kasvatuksen. On se jännä, että aiemmilla vuosikymmenillä oppilaat selviytyivät koulupäivistä ilman jatkuvia helpotuksia, henkilökohtaisia avustajia, luokkakoot oli 30+ ja silti opittiin. Opittua avuttomuutta tämä on ja aikuiset sen mahdollistavat. 

Vierailija kirjoitti:

Yliymmärtäminen tuottaa kädettömiä olmeja. Osataan vaan vaatia, mitään alkeellisiakaan sosiaalisia taitoja ei ole, vanhemmat passaa, pörrää kuin helikopterit tunteita sanoittamassa ja vaativat erityisjärjestelyjä tyhmille ja patalaiskoille jälkeläisilleen. Ikäluokasta varmaan puolet on kohta keskittymiskyvyttömiä "nepsyjä" uuvattivanhempien tyrittyä kasvatuksen. On se jännä, että aiemmilla vuosikymmenillä oppilaat selviytyivät koulupäivistä ilman jatkuvia helpotuksia, henkilökohtaisia avustajia, luokkakoot oli 30+ ja silti opittiin. Opittua avuttomuutta tämä on ja aikuiset sen mahdollistavat. 

Toisen lapseni vanhempainillassa viime syksynä yksi isä oikein jyrisi uudelle opettajalle, että MINUN POIKANI EI SITTEN ESITELMIÄ ESITÄ. Kuulemma pelotti ja ahdisti sellainen poikaa. Teki mieli kysyä, että luuleeko arvon isä, ettei ne esitelmät ahdista ja pelota muitakin, mutta en viitsinyt alkaa haastaa riitaa.

Oma lapsi on ujo introvertti, joka ei todellakaan nauti keskipisteenä olemisesta. Mutta ollaan juteltu paljon siitä miten kaikkia luultavasti jännittää. Ja että negatiivisetkin tuntemukset täytyy ottaa haltuun ja oppia käsittelemään niitä. Ja käyty yhdessä kahvilassa juhlimassa, jos esitelmä kaikesta jännityksestä huolimatta on mennyt hyvin. 

Liian pitkään on toitotettu, että kaikille on kaikki mahdollista. Van kun ei ole. Kapasiteetti on erilainen eri ihmisillä. Sitten ahdistutaan kun ei entisaikojen apukoulutasolla päästä kiinni isoihin palkkoihin tai unelma-alalle. Realiteetit täysin hukassa. Todistuksessa on mukautetun oppimäärän tähti kaikkien aineiden perässä ja kasi numerona,  koska Veeti-Jimi ei oikein ole lukumiehiä. Todellisuudessa osaaminen ja taidot vastaa numeroa 5. Mutta kun tulisi paha mieli Veeti-Jimille ja äidille jos joutuisu kohtaamaan todellisuuden ja ottamaan vastuuta osaamisestaan ja vanhemmuudestaan. Ratkaisuna lasketaan rimaa ja hyssytellään keinolla millä hyvänsä kaikille se 8. Ettei vaan tulisi paha mieli koko peruskoulun kestäneestä laiskottelusta.

Kannattaa myös ymmärtää asia, mitä ei voi laittaa pelkästään yksilöiden kontolle tässä asiassa. Kuten on jo monessa kommentissa todettu, elämäntyylin muutos monin tavoin on iso syy tähän (älytekno, fyysisen ponnistelun vähentäminen, automaatio jne) MUTTA. Se EI OLE NUORTEN ITSENSÄ VASTUULLA, mitä muutoksia maailman rakenteisiin on tehty. Miten he voisivat tietää muusta, mitä eivät ole eläneet, ja kun sitä muuta ei mihinkään enää vaadita? Se on kehityksen kulkuun vaikuttaneiden päätösten ja niiden tekijöiden syy. Myöskään yksittäiset vanhemmat eivät voi alkaa rakentaa maailmaa alusta alkeellisemmaksi jokaiselle nuorelle erikseen, kun se jo lähtökohtaisesti on tehty vaikeammaksi koko yhteiskunnan rakenteissa. Tämä EI tarkoita vastuun vapautusta vanhemmuudesta, mutta se tarkoittaa kyllä sitä, että on ihan hel vetin hankalaa taistella jokaista peruselementtiä vastaan yksilönä, mikä on normiksi rakennettu. Sen olisi alun alkaen pitänyt olla yhteinen säädös, päätös ja kollektiivinen asenne koko yhteiskunnassa, ettei me olisi ikinä sallittu älyteknoa lasten elämään, automaatiota aivan kaikkeen ja kaikille isännän rooliin.

On todella haastava tehtävä yksin yksilöllisenä perheenä, esim. yksinhuoltajana pitää omista arvoistaan kiinni vaikka verrattuna ympärillä olevien päätöksiin esim. juuri näistä fasiliteeteista. Täytyy yrittää suojella lastaan mutta samalla sallia heidän pysyä mukana kaverien kanssa, kun ei mitkään yhteiset säännöt ole olemassa. Harrastukset on tärkeitä ja niihin kannustaminen sekä yhteisön voima samankaltaisuudessaan, mutta kaikilla ei ole sitä yhteisöä ympärillä pitämässä samaa linjaa. Eikä kaikkien lapset ole tavoitteellisia urheilijoita, vaikka miten olisi viety ja kannustettu. Kaikki ei ole vanhempien eikä varsinkaan nuorten itsensä vika ja olen kyllästynyt siihen narratiiviin, koska asia on itseäkin sydäntä lähellä ja koen tekeväni kaikkeni mutta se on silti vaikeaa välillä. 

Up

Se ahdistus johtuu rajojen puutteesta. Eli mitä vähemmän vaaditaan, sen vähemmästä nuori (tai lapsi tai aikuinen) suoriutuu. Minkäänlaista sietokykyä tavallisille asioille ei synny, kun niistä ei ole kokemusta, vaan saa tehdä vain sitä mikä itsestä on kivaa ja tuntuu hyvälle. Lapsi tai nuori ei itse hahmota, että mukavuusalueelta poistuminen on välttämätöntä normaalille kehitykselle, joten heitä tulee siihen kannustaa. Sitä ei nykyään juurikaan tehdä, koska se taas vaatisi aikuisilta läsnäoloa ja selkeistä säännöistä kiinnipitämistä.

34, täsmälleen samaa mieltä kanssasi!!

Nykyään on sellainen ilmapiiri, että ei ole pakko jos ei halua. Jos jokin asia on epämukavaa, ihmisiä ei kannusteta enää haastamaan itseään ja pääsemään yli näistä jännitystiloista. 

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa myös ymmärtää asia, mitä ei voi laittaa pelkästään yksilöiden kontolle tässä asiassa. Kuten on jo monessa kommentissa todettu, elämäntyylin muutos monin tavoin on iso syy tähän (älytekno, fyysisen ponnistelun vähentäminen, automaatio jne) MUTTA. Se EI OLE NUORTEN ITSENSÄ VASTUULLA, mitä muutoksia maailman rakenteisiin on tehty. Miten he voisivat tietää muusta, mitä eivät ole eläneet, ja kun sitä muuta ei mihinkään enää vaadita? Se on kehityksen kulkuun vaikuttaneiden päätösten ja niiden tekijöiden syy. Myöskään yksittäiset vanhemmat eivät voi alkaa rakentaa maailmaa alusta alkeellisemmaksi jokaiselle nuorelle erikseen, kun se jo lähtökohtaisesti on tehty vaikeammaksi koko yhteiskunnan rakenteissa. Tämä EI tarkoita vastuun vapautusta vanhemmuudesta, mutta se tarkoittaa kyllä sitä, että on ihan hel vetin hankalaa taistella jokaista peruselementtiä vastaan yksilönä, mikä on normiksi rakennettu. Sen olisi alun alkaen pitänyt o

Silti yksilötasolla vanhemmilla on vastuu tehdä parhaansa näissä olosuhteissa mitä meillä on. Jos me vanhemmat piiloudutaan sen taakse, että ei voi mitään, kun kasvatusolosuhteet ovat nämä, niin nuoret myös oppii piiloutumaan sen taakse.

Ihan sama mistä elämän osa-alueesta on kyse, selittely on tyhmää. Jos olet tehnyt parhaasi kasvattajana, niin ei tarvitse selitellä mitään. Vanhemmat kuitenkin pystyvät vielä moneen asiaan vaikuttamaan. JOS haluavat. Vaikka jostain pitää välillä joustaa ihan vaan nuoren sosiaalisten suhteiden takia, niin omien periaatteiden vastaisesti ei kukaan pakota lastaan kasvattamaan. Minulla on kilpaurheileva nuori. Mutta jos ei urheilisi, niin ei se vaihtoehto olisi 24/7 tiktokissa roikkuminen, kaupungilla hengailu ja energiajuomat. Silloin pitäisi tehdä jotain muuta joka opettaa vastuuta ja pakottaa epämukavuusalueelle. 

Me asumme käytännössä paikallisen urheilupuiston vieressä. Siis tältä alueelta on max. 2km sinne riippuen missä kohtaa asuu. Siitä huolimatta vanhemmat kuskaavat lapsiaan treeneihin. Lätkän ja ringeten ymmärrän, jos on kaikki tavarat kannossa. Mutta muut kyllä pääsis ihan omin jaloin.

Alakoulullamme ei ole omia a2-kielen tunteja, vaan ne on parin kilsan päässä olevalla toisella koululla. Näille tunneillekin vanhemmat kuskaa ja vie sen jälkeen kouluun, vaikka bussit kulkee ja matka olisi riittävän lyhyt pyöräilyyn tai kävelyyn 4. luokkalaisille ja sitä vanhemmille. Itse en kyllä tasan ala viikottain sumplimaan työpäivääni tällaisen takia, vaikka etänä olenkin.

Muutenkaan monikaan ei osaa kulkea yhtään bussilla itse. Saati junalla viereiseen kaupunkiin. Osa vanhemmista on ihan kauhuissaan, kun meillä 10- ja 12-vuotiaat kulkevat treeneihin itse ja menevät keskenään lähijunalla mummolaan tai naapurikaupunkiin siellä asuvien kavereiden kanssa uimaan. Toki tämän ikäisillä on vielä toivoa, että oppivat. Mutta missä vaiheessa se opettelu aloitetaan? Sitten, kun ovat täysi-ikäisiä?