Ndéla Faye Hesarissa kieltäytyy lukemasta valkoisten kirjoja

Vierailija kirjoitti:

Minä En Lue Helsingin Sanomia.

Vauvapalstaa sentäs kuitenkin.

Miksi pitäisi pystyä? Onko jollain Väinö Linnalla paljonkin annettavaa mustan suomalaisen kokemusmaailmalle? Yleissivistyksen kannalta toki, mutta sehän Fayella on laaja jo ennestään. Mutta ei jokainen suomalainen samaistu samoihin asioihin vain siksi että on suomalainen. 

Ei kukaan ole sanonutkaan että pitäisi pystyä. Kuten sanoin, hän mieltää itsensä ennemmin mustaksi kuin suomalaiseksi. Olen ainoastaan toistanut osia hänen artikkelistaan ja sille te alapeukutatte kilpaa ja väitätte vastaan. 

Onko jollain Väinö Linnalla paljonkin annettavaa mustan suomalaisen kokemusmaailmalle?

No, Tuntematon Sotilas on käännetty 23 kielelle. Niissä maissa ajatellaan varmaan, että Linnan kuvaamissa kokemuksissa on jotain universaalia.

Luulen, että kyseessä on pikemminkin ikäpolviasia. Nuoria ei kiinnosta historiasta kertova realistinen fiktio, vaan fantasia ja scifi yms. viihdekirjallisuus.

Voisiko Tove Janssonin kirjoilla olla annettavaa tälle kolumnistille? Jansson, vaikka olikin valkoinen, oli nainen ja biseksuaali. Eikö se jotain pelasta?

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni sukupuolta saatetaan jopa painottaa liikaa. Itse tyttönä lukiessani saatoin ongelmitta samaistua vaikkapa Huckleberry Finnin mielenmaisemaan, - ja samaan aikaan pitää hahmoa aika "seksikkäänä". :)

Kirjailijan etninen tausta merkitsee ehkä jopa enemmän kuin sukupuoli. Kun suomalainen mieskirjailija kuvaa suomalaista kulttuuria, se välittyy helpommin suomalaiselle naiselle kuin jos vieraasta kulttuurista tuleva kirjailija kuvaa omaa maailmaansa.

Miksi tummaihoinen Suomessa syntynyt kulttuuritoimittaja sitten vertautuisi enemmän vieraasta kulttuurista tulevaan kirjailijaan kuin valkoihoiseen suomalaiseen?

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitäisi pystyä? Onko jollain Väinö Linnalla paljonkin annettavaa mustan suomalaisen kokemusmaailmalle? Yleissivistyksen kannalta toki, mutta sehän Fayella on laaja jo ennestään. Mutta ei jokainen suomalainen samaistu samoihin asioihin vain siksi että on suomalainen. 

Ei kukaan ole sanonutkaan että pitäisi pystyä. Kuten sanoin, hän mieltää itsensä ennemmin mustaksi kuin suomalaiseksi. Olen ainoastaan toistanut osia hänen artikkelistaan ja sille te alapeukutatte kilpaa ja väitätte vastaan. 

Mistä sinä niin päättelet? Musta ja suomalainen eivät sulje toisiaan pois. Hän on molempia. Miksi se on niin vaikea ymmärtää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitäisi pystyä? Onko jollain Väinö Linnalla paljonkin annettavaa mustan suomalaisen kokemusmaailmalle? Yleissivistyksen kannalta toki, mutta sehän Fayella on laaja jo ennestään. Mutta ei jokainen suomalainen samaistu samoihin asioihin vain siksi että on suomalainen. 

Ei kukaan ole sanonutkaan että pitäisi pystyä. Kuten sanoin, hän mieltää itsensä ennemmin mustaksi kuin suomalaiseksi. Olen ainoastaan toistanut osia hänen artikkelistaan ja sille te alapeukutatte kilpaa ja väitätte vastaan. 

Mistä sinä niin päättelet? Musta ja suomalainen eivät sulje toisiaan pois. Hän on molempia. Miksi se on niin vaikea ymmärtää?

En oikeesti jaksa vääntää kun et osaa lukea. Katso vaikka sanakirjasta termi enemmän ja palataan sitten. 

Oman väriset leikkiköön keskenään, niin kaikki on tämän asian tiimoilta noussut mielipaha poistuu. Tosin, hesarin lukijat on valkoisia.

Barry White:n kirja siis kieltolistalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni sukupuolta saatetaan jopa painottaa liikaa. Itse tyttönä lukiessani saatoin ongelmitta samaistua vaikkapa Huckleberry Finnin mielenmaisemaan, - ja samaan aikaan pitää hahmoa aika "seksikkäänä". :)

Kirjailijan etninen tausta merkitsee ehkä jopa enemmän kuin sukupuoli. Kun suomalainen mieskirjailija kuvaa suomalaista kulttuuria, se välittyy helpommin suomalaiselle naiselle kuin jos vieraasta kulttuurista tuleva kirjailija kuvaa omaa maailmaansa.

Miksi tummaihoinen Suomessa syntynyt kulttuuritoimittaja sitten vertautuisi enemmän vieraasta kulttuurista tulevaan kirjailijaan kuin valkoihoiseen suomalaiseen?

Niinpä. Koska olen itse valkoinen, minun on vaikea havaita sitä valkoista katsetta, josta Ndéla puhuu. Mutta tuossa on varmasti juuri siitä kyse: valkoisen katseen kautta Ndélan kaltainen ihminen liitetään automaattisesti vieraaseen toiseuteen, eikä ymmärretä, että hän on kasvanut aivan samaan kulttuuriin kuin me muutkin suomalaiset. Häntä on vain aina kohdeltu vieraana ja kohdellaan nytkin, kun hän on "kehdannut" sanoa jotain "meidän" pyhästä kulttuuristamme.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni sukupuolta saatetaan jopa painottaa liikaa. Itse tyttönä lukiessani saatoin ongelmitta samaistua vaikkapa Huckleberry Finnin mielenmaisemaan, - ja samaan aikaan pitää hahmoa aika "seksikkäänä". :)

Kirjailijan etninen tausta merkitsee ehkä jopa enemmän kuin sukupuoli. Kun suomalainen mieskirjailija kuvaa suomalaista kulttuuria, se välittyy helpommin suomalaiselle naiselle kuin jos vieraasta kulttuurista tuleva kirjailija kuvaa omaa maailmaansa.

Miksi tummaihoinen Suomessa syntynyt kulttuuritoimittaja sitten vertautuisi enemmän vieraasta kulttuurista tulevaan kirjailijaan kuin valkoihoiseen suomalaiseen?

Niinpä. Mutta hänhän niputti yhteen myös sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen muina kriteereinä luettavien tekstien valintaan. Siksi kommentoin tuota sukupuoli-asiaa.

Etninen erilaisuus ja vaikeus on ihan itsestäänselvä. Jos jokin motiivi olisi hänellä lukea jotain suomalaista kirjallisuutta, se voisi ehkä olla: ymmärtää enemmän Suomen historiaa ja kulttuuria. Mutta eihän se kiinnosta kaikkia nuoria alkusuomalaisiakaan, muinaisia asioita... 

Miten voi olla toimittaja ja noin tomppeli? Julistaa kaikille olevansa rasi sti  ja silti saa töitä hs:lta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anteeksi vain, mutta orjuuttaminen oli arabien ja mustien afrikkalaisten hommia silloin, kun kirjapainotaito keksittiin. Arabeja ei kai lasketa valkoisten heteromiesten joukkoon, vai nytkö yhtäkkiä lasketaan? Eurooppalaiset aloittivat massiivisen orjuuttamisen vasta myöhemmin, arabien ja mustien oppeja hyödyntäen. Ja vaikka eurooppalaiset eivät orjuuttamista aloittaneet, he aikanaan lopettivat sen.

Arabit on laskettu valkoisiksi ihan viime aikoihin asti, vasta nyt on keksitty joku "ruskeat". 

Justiinhan kerrottiin, että koska egyptiläiset käytti hieroglyyfejä, niin oikeastaan se oliskin koko Afrikan ansio. 

Koettaa nyt piukkuhiljaa päättää onko se afrikkaa vai ei. Orjia on pidetty sekä Afrikassa, että lähi-idässä kauan ennen kuin amerikkaan yhtäkään orjaa vietiin ja jopa suomalaisia lapsia on lähi-itään myyty venäläisten ja ilmeisesti myös ruotsalaisten toimesta orjiksi 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ketä afrikkalaista tarkoitat? Ndéla Faye on suomalainen. 

Tuon kirjoituksen perusteella hän itse ei miellä itseään suomalaiseksi, vaan ennemmin mustaksi. Siihenhän koko tuo hänen valkoisten kirjailijoiden boikottinsa perustuu, että hän ei tunnistanut itseään valtavirtakirjallisuudesta. Sen takia hän lopetti valkoisten kirjailijoiden teosten lukemisen koska halusi enemmän pystyä samaistumaan kaltaisiinsa ihmisiin. 

Ehkä hän mieltää itsensä mustaksi suomalaiseksi. Tiedän: your mind is blown. 

Et osaa lukea, pitääkö sinulle kirjoittaa englanniksi? Silloin hänen pitäisi pystyä samaistumaan suomalaisista kirjoitettuihin kirjoihin. Ihan omien sanojensa perusteella hän ei niistä itseään tunnista. 

 

Väinö Linna kertoo suomalaisten menneisyydestä ja siitä miksi suomalainen on se kuka se on 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni sukupuolta saatetaan jopa painottaa liikaa. Itse tyttönä lukiessani saatoin ongelmitta samaistua vaikkapa Huckleberry Finnin mielenmaisemaan, - ja samaan aikaan pitää hahmoa aika "seksikkäänä". :)

Kirjailijan etninen tausta merkitsee ehkä jopa enemmän kuin sukupuoli. Kun suomalainen mieskirjailija kuvaa suomalaista kulttuuria, se välittyy helpommin suomalaiselle naiselle kuin jos vieraasta kulttuurista tuleva kirjailija kuvaa omaa maailmaansa.

Miksi tummaihoinen Suomessa syntynyt kulttuuritoimittaja sitten vertautuisi enemmän vieraasta kulttuurista tulevaan kirjailijaan kuin valkoihoiseen suomalaiseen?

Niinpä. Koska olen itse valkoinen, minun on vaikea havaita sitä valkoista katsetta, josta Ndéla puhuu. Mutta tuossa on varmasti juuri siitä kyse: valkoisen katseen kautta Ndélan kaltainen ihminen

Hän itse kyllä on se, joka haluaa tehdä pesäeroa meidän suomalaiseen kulttuuriimme ja itsestään erilaisen kuin muista siihen kuuluvista. Hän ihan itse kirjoituksessaan kertoi hyvän esimerkin siitä miten valkoiset eivät määrittele itseään rodun kautta, mutta jokainen hänen luennollaan ollut värillinen teki niin. Kumman silloin mielestäsi pitäisi muuttaa asennettaan jotta voimme paremmin samaistua toistemme maailmoihin? 

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni sukupuolta saatetaan jopa painottaa liikaa. Itse tyttönä lukiessani saatoin ongelmitta samaistua vaikkapa Huckleberry Finnin mielenmaisemaan, - ja samaan aikaan pitää hahmoa aika "seksikkäänä". :)

Kirjailijan etninen tausta merkitsee ehkä jopa enemmän kuin sukupuoli. Kun suomalainen mieskirjailija kuvaa suomalaista kulttuuria, se välittyy helpommin suomalaiselle naiselle kuin jos vieraasta kulttuurista tuleva kirjailija kuvaa omaa maailmaansa.

Kuitenkin pystyt samaistumaan suomalaisena johonkin huckleberry finniin?

Vierailija kirjoitti:

Mutta kun niillä naisten asioilla ei ollut mitään merkitystä niinä aikoina joita Linna kuvaa. Eikä naisten mielipiteillä ole mitään merkitystä sen enempää Afrikassa kuin arabimaissakaan.

Miten niin ei ole ollut merkitystä? Linna kuvasi pitkään kuinka Jussi käänsi kiviä pellolla, miksei yhtä lailla voisi kirjoittaa pitkään ja hienosti siitä kuinka vaimo synnytti tuvassa, eikä vain mainita asiaa parilla sanalla? Linna kuvasi kaikenlaisia ihmisiä, köyhiä, rikkaita, maalaisia, kaupunkilaisia, hulluja ja fiksuja, hän kuvasi hienosti ihan tavallisen ihmisen kokemusta, mutta naisia ei. Luuletko että naiset eivät elä, ajattele ja toimi siksi että heillä ei ole valtaa? Menhän nyt vaikka kirjastoon ja ota sieltä käteesi vaikka Katja Ketun Kätilö tai Anneli Kannon Punaorvot tai ihan mikä tahansa kirja, joka kertoo naisen kokemuksista aikoina jolloin heidän mielipiteillään tai asioillaan ei ollut merkitystä niin huomaat että siinä on paljonk

No ehkäpä Linna koki, että osaa kirjoittaa kivien kääntämisestä pellolla ja sotimisesta, mutta ei niinkään synnyttämisestä. Ja jos Linna olisikin kirjoittanut sivukaupalla synnyttämisestä, niin tämän toimittajan viiteryhmä itkisi, että hän "omii" muiden kokemuksia, joita ei voi miehenä ymmärtää (toki 5 min myöhemmin samat ihmiset itkisivät jossain, että synnyttäminen ei ole naiserityinen asia, vaan miehetkin voivat synnyttää). Linna on sen ajan mieskirjailija, että kyllä nykyfeministi hänen tekstistään jonkun vian keksii, oli se millainen hyvänsä.

Itse olen naisena sitä mieltä, että Linna kuvaa hienosti moniakin keskenään täysin erilaisia naishahmoja (esim. Alma, Elina, rouva Salpakari, Aune, Elma) Pohjantähdessä ja tuo esiin heidän keskeisen roolinsa sekä tapahtumissa että yhteisössä, vaikka päähenkilöt ovatkin miehiä (ja sekin on ihan ok). Kyllä, naisten tarinat rakentuvat pitkälti suhteessa miehiin, mutta se on sen ajan yhteiskuntaan liittyvää realismia.

Vierailija kirjoitti:

Anna hänen lukea mitä haluaa, pakkoko sitä on täällä jankuttaa.

Paskaaks tuo ihminen sitten jankuttaa Hesarissa tai sinä muille keskustelijoille täällä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lainaus artikkelista:

"Vuonna 1990 toimittaja Bill Moyers kysyi kirjailija Toni Morrisonilta, milloin tämä alkaisi kirjoittaa tarinoita valkoisista ihmisistä. Onko mahdollista kirjoittaa romaani, jossa mustat eivät ole keskipisteenä? Moyers kysyi.

Kenenkään mieleen tuskin juolahtaisi kysyä samaa kysymystä valkoiselta kirjailijalta."

Eli nyt on ok, jos valkoinen alkaa kirjoittaa kirjoja värillisten näkökulmasta? Mä luulin, että jos ei kuulu tiettyyn vähemmistöön, ei voi oikein ymmärtää sen vähemmistön elämää.

Näin puita halaavana, vihervasemmistolaisena mädättäjänä olen sillä kannalla että valkoinen kirjailija voisi kirjoittaa esimerkiksi toimintajännärin jonka päähenkilö on eri värinen. Mutta hänen ei ehkä kannattaisi kirjoittaa kirjaa jonka aiheita ovat kasvaminen maahanmuuttajayhteisössä ja rasismi. 

Onko mielestäsi ok, että japanilaistaustainen naiskirjailija kirjoittaa valkoisten homomiesten elämästä, vai ajeletko kaksilla rattailla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä En Lue Helsingin Sanomia.

Vauvapalstaa sentäs kuitenkin.

Jotkut laatukriteerit pitää olla.

Vierailija kirjoitti:

Onko jollain Väinö Linnalla paljonkin annettavaa mustan suomalaisen kokemusmaailmalle?

No, Tuntematon Sotilas on käännetty 23 kielelle. Niissä maissa ajatellaan varmaan, että Linnan kuvaamissa kokemuksissa on jotain universaalia.

Luulen, että kyseessä on pikemminkin ikäpolviasia. Nuoria ei kiinnosta historiasta kertova realistinen fiktio, vaan fantasia ja scifi yms. viihdekirjallisuus.

Voisiko Tove Janssonin kirjoilla olla annettavaa tälle kolumnistille? Jansson, vaikka olikin valkoinen, oli nainen ja biseksuaali. Eikö se jotain pelasta?

No en voi Fayen puolesta tietenkään sanoa, miten hän itse kokee, mutta olla biseksuaali ja olla musta ovat kyllä kaksi eri asiaa. Toki kummassakin on kyseessä toiseutettu ryhmä, ja sitä varmaan tarkoitatkin.

Linnan tuotannosta niin kuin kenen tahansa muunkin hyvän kirjailijan löytyy tietenkin universaalia kosketuspintaa. Tätähän ei Faye kiistänytkään. Ymmärrän hänen kirjoituksensa niin, että hän haluaa ainakin joksikin aikaa sulkea tämän dominoivan valtakulttuurin kokonaan pois, niin että on helpompi nähdä, mitä "valkoisen katseen" ulkopuolella todella on, ja millaisena todellisuus näyttäytyy toisenlaisen katseen läpi nähtynä. On käsittämätöntä että niin moni on pillastunut tästä ja nähnyt hänen kirjoituksessaan ties mitä rotuvihaa. Se kertoo vai siitä että ei-valkoisen kimppuun ollaan valmiita hyökkäämään pienimmästäkin syystä. Jos syytä ei ole, se tekaistaan tahallisella väärinymmärryksellä.