Miten tukea puolisoa pitkään sairauden kanssa omat tunteet ja rajoitukset
Miehelläni on ollut useamman kuukauden (melkein vuoden) ajan terveysongelmia, ja asiaa tutkitaan edelleen. Hän ei ole saanut vielä diagnoosia.
Yritän tukea miestäni parhaani mukaan. Teen enemmän töitä, jotta hän voisi tehdä lyhyempää työviikkoa. Hoidan lähes kaikki kotityöt ja maksan laskut. Kuuntelen miestä ja yritän lohduttaa, jos hänen kipunsa ovat kovia.
Mies on kuitenkin ihan ymmärrettävästi usein tosi pahalla tuulella, erityisesti jos ei saa nukuttua. Ongelmana on vain se, että olen ihan oikeasti kyllästynyt siihen jatkuvaan murahteluun ja äkäisyyteen. Yritän kysyä, haluaisiko hän jotain apua (jutella, hierontaa, ruokaa), mutta ei halua.
Sitten menen omiin hommiini, ja mies jää mököttämään. Hän kyllä harrastaa ja viettää aikaa ystävien kanssa, enkä yritä rajoittaa sitä. Se on hänelle hyväksi myös mielenterveydellisesti.
Eilen tein virheen, kun pyysin miestä viemään roskat, kun olin töissä. Tästä syntyi riita, koska hän väitti, etten tue häntä, kun hänellä ei mene hyvin. Minusta olen kuitenkin tukenut häntä, ja hän olisi voinut ihan hyvin sanoa, ettei hänellä ole voimia viedä roskia.
En halua erota, vaan haluan vain ymmärtää miestäni paremmin. Minulle on ihan ok hoitaa kotihommat ja muu, mutta en kestä olla jatkuvasti maalitauluna.
Onko muilla samanlaisia kokemuksia?
Kommentit (62)
Vierailija kirjoitti:
Ei kyllä tuollaisia kokemuksia. Oma mies sairastaa syöpää ja tekee ihan kaikkia kotihommia ja ei mökötä eikä murjota.
Meillä varmaan juuri se epätietoisuus vaikuttaa asiaan. Ensi viikolla menee lisätutkimuksiin.
AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kyllä tuollaisia kokemuksia. Oma mies sairastaa syöpää ja tekee ihan kaikkia kotihommia ja ei mökötä eikä murjota.
Meillä varmaan juuri se epätietoisuus vaikuttaa asiaan. Ensi viikolla menee lisätutkimuksiin.
AP
Älä vaan sano, että tutkivat nelikymppistä ukkoa.
Naisilta ne osaa kyllä evätä jatkotutkimukset.
Random ideoita. Ottakaa eri asunnot lähekkäin tai sitten ei lähekkäin, päätä itse eroatko vai jatkatko. Tue sinne miestä ja hänen suku tukee, kaverit. Tai tukihenkilö. Ehkä et voi kestää määrääsi enempää, vaikka haluat lohduttaa, auttaa. Ja hänen äiti voisi myös aktivoitua jos elossa tai joku muu, että jolle voi soittaa. Yksityiseltä saatte nopeammin apua ja diagnoosia, tutkimusta. Jos iskee rahaa tiskiin ja sitten saisi lääkettä tai jotain edes. Julkisella se voi olla pallottelua pahimmillaan, ellei osu hyvä tutkimus. Tai sitten sovitte että ette puhu silloin kun hän tiuskii väsyneenä tai joku pariterapeutti tms. Päätä sinä mitä haluat ja toimi sen mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kyllä tuollaisia kokemuksia. Oma mies sairastaa syöpää ja tekee ihan kaikkia kotihommia ja ei mökötä eikä murjota.
Meillä varmaan juuri se epätietoisuus vaikuttaa asiaan. Ensi viikolla menee lisätutkimuksiin.
APÄlä vaan sano, että tutkivat nelikymppistä ukkoa.
Naisilta ne osaa kyllä evätä jatkotutkimukset.
On nelikymppinen, mutta kyllä hänenkin piti vaatimalla vaatia lisätutkimuksia aika pitkäänkin.
AP
Mies harrastaa ja viettää aikaa ystävien kanssa, ok, mutta miksi sinä maksat kaikki laskut ? Miksi ylipäätään ero käy mielessäsi ?
Vierailija kirjoitti:
Random ideoita. Ottakaa eri asunnot lähekkäin tai sitten ei lähekkäin, päätä itse eroatko vai jatkatko. Tue sinne miestä ja hänen suku tukee, kaverit. Tai tukihenkilö. Ehkä et voi kestää määrääsi enempää, vaikka haluat lohduttaa, auttaa. Ja hänen äiti voisi myös aktivoitua jos elossa tai joku muu, että jolle voi soittaa. Yksityiseltä saatte nopeammin apua ja diagnoosia, tutkimusta. Jos iskee rahaa tiskiin ja sitten saisi lääkettä tai jotain edes. Julkisella se voi olla pallottelua pahimmillaan, ellei osu hyvä tutkimus. Tai sitten sovitte että ette puhu silloin kun hän tiuskii väsyneenä tai joku pariterapeutti tms. Päätä sinä mitä haluat ja toimi sen mukaan.
Kiitos ideoista. Pitää puhua tästä miehen kanssa. Hänen vanhempansa ovat vielä elossa, mutta minusta tuntuu, että hän haluaa tukeutua vain minuun. Ehkä terapia voisi auttaa, minulla ei ole siitä kokemusta. Tekisi varmaan hyvää puhua näistä asioista jonkun ulkopuolisen kanssa.
AP
Vierailija kirjoitti:
Mies harrastaa ja viettää aikaa ystävien kanssa, ok, mutta miksi sinä maksat kaikki laskut ? Miksi ylipäätään ero käy mielessäsi ?
Tarkoitin siis sitä, että hoidan perheen raha-asiat. Nekin menee oikeastaan automaattisesti, mutta tarkistan kuitenkin, että kaikki maksut on menneet läpi yms. Mies maksaa pienemmän osuuden kun tekee lyhyempää viikkoa.
Mainitsin eron, koska sitä suositellaan yleensä ensimmäisenä täällä palstalla.
AP
Jos tutkimuksia tulossa eikä syytä selvillä, miksi terapiaan ? Jos ei ole lojaaliutta toisen sairastuessa niin ei sitä terapiasta saa.
Kuulostaa siltä että mies käyttää tilannetta jonkinlaisena vapaudu kaikesta vastuusta -korttina. Eiköhän ole aika keskustella tilanteesta ja sopia yhteiset pelisäännöt.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä että mies käyttää tilannetta jonkinlaisena vapaudu kaikesta vastuusta -korttina. Eiköhän ole aika keskustella tilanteesta ja sopia yhteiset pelisäännöt.
Ja jatkan vielä että tuohon roskien viemiseen olisin varmaan vastannut jo kuin teinilleni: jos jaksaa käydä ulkona kavereiden kanssa, jaksaa viedä roskat lähtiessään.
Vierailija kirjoitti:
Jos tutkimuksia tulossa eikä syytä selvillä, miksi terapiaan ? Jos ei ole lojaaliutta toisen sairastuessa niin ei sitä terapiasta saa.
Minä olen mielestäni ollut lojaali. Haluan kuulla muiden kokemuksia, jotta voisin auttaa ja tukea miestäni vielä enemmän tai paremmin. En ole ennen ollut tällaisessa tilanteessa.
AP
Meidän suhteessa Jumala armahti.
Puolisen vuotta olin miettinyt miten jaksan miestäni, fyysisiä sairauksia ja vakava masennus.
Masennukseen ei halunnut ottaa apua vastaan, ei minkäänlaista. Keväällä ajattelin, että kesästä ei tule näin mitään, kun koululaisilla loma. En jaksa.
Loma kun alkoi, meni kolme päivää, hän menehtyi sydänongelmiin.
Kesä on mennyt suht hyvin, paljon on pitänyt kuoleman ja hautajaisten takia.
Elämä jatkuu, me lasten kans pärjätään ilman puolisoa ja isää.
Mies vedättää sinua. Kuulostaa jopa potentiaaliselta sairastavalta narsistilta.
Nollatoleranssi paskakäytökselle.
Muista oma jaksaminen. Happinaamarin pitää pysyä omilla kasvoilla. Jokainen viime kädessä huolehtii itsestään.
Tsemppiä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä että mies käyttää tilannetta jonkinlaisena vapaudu kaikesta vastuusta -korttina. Eiköhän ole aika keskustella tilanteesta ja sopia yhteiset pelisäännöt.
Ja jatkan vielä että tuohon roskien viemiseen olisin varmaan vastannut jo kuin teinilleni: jos jaksaa käydä ulkona kavereiden kanssa, jaksaa viedä roskat lähtiessään.
Sanoisin varmaan normaalitilanteessa noin, mutta miehellä on oikeasti aika vaikeaa tämän takia. En halua ns vittuilla turhasta, mutta en myöskään jaksa kuunnella syytöksiä.
AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Random ideoita. Ottakaa eri asunnot lähekkäin tai sitten ei lähekkäin, päätä itse eroatko vai jatkatko. Tue sinne miestä ja hänen suku tukee, kaverit. Tai tukihenkilö. Ehkä et voi kestää määrääsi enempää, vaikka haluat lohduttaa, auttaa. Ja hänen äiti voisi myös aktivoitua jos elossa tai joku muu, että jolle voi soittaa. Yksityiseltä saatte nopeammin apua ja diagnoosia, tutkimusta. Jos iskee rahaa tiskiin ja sitten saisi lääkettä tai jotain edes. Julkisella se voi olla pallottelua pahimmillaan, ellei osu hyvä tutkimus. Tai sitten sovitte että ette puhu silloin kun hän tiuskii väsyneenä tai joku pariterapeutti tms. Päätä sinä mitä haluat ja toimi sen mukaan.
Kiitos ideoista. Pitää puhua tästä miehen kanssa. Hänen vanhempansa ovat vielä elossa, mutta minusta tuntuu, että hän haluaa tukeutua vain minuun. Ehkä terapia voisi auttaa, minulla ei ole siitä kokemusta. T
Se, että mies itse haluaa tukeutua vain sinuun, ei ole sinun ongelmasi. Sinä tuet häntä sen verran kuin haluat muistaen omat rajasi ja kokonaisuuden, ettet tule hyväksikäytetyksi. Miehen ongelma. Ei sinun.
Mies on nyt osoittanut, ettei aio eikä kykene hoitamaan sinua, jos sinä sairastut. Pidä se mielessäsi, kun mietit paljonko siimaa annat mieslapselle.
Nukun 3-4h yössä ja on hankalia kroonisia kipuja, myös stressiä vuosien byrokratialimbosta. En silti käyttäydy todellakaan k-päisesti puolisoani kohtaan. Miehesi vaikuttaa henkisesti äärimmäisen epäkypsältä ja sinä ylikiltiltä tossulta.
Meillä mies eläkkeellä ja sairastaa etenevää sairautta. Käyttää "vapaudu kaikesta vastuusta ja tekemisestä"-korttia.
Olen vielä työelämässä ja teen kaiken kotona, ihan kaiken. Miehestä ei ole enää edes keskusteluun kun ajatus ei toimi kunnolla. Välillä mietin, miksi edes jatkan tätä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tutkimuksia tulossa eikä syytä selvillä, miksi terapiaan ? Jos ei ole lojaaliutta toisen sairastuessa niin ei sitä terapiasta saa.
Minä olen mielestäni ollut lojaali. Haluan kuulla muiden kokemuksia, jotta voisin auttaa ja tukea miestäni vielä enemmän tai paremmin. En ole ennen ollut tällaisessa tilanteessa.
AP
Kuulostat läheisriippuvaiselta/ kynnysmatolta. Sinä unohdat itsesi kuviosta ja nyt alitajuntasi hälyyttää, kun alat kadota, siksi tarve avaukselle?
Ei kyllä tuollaisia kokemuksia. Oma mies sairastaa syöpää ja tekee ihan kaikkia kotihommia ja ei mökötä eikä murjota.