Lue keskustelun säännöt.
Työkyvyttömyyseläke ja ystävä
01.08.2025 |
Minulle myönnettiin pysyvä eläke vuosien kärsimyksien jälkeen. Lähipiiri ei suinkaan ole ollut onnellinen puolestani vaan olen saanut osakseni vähättelyä. Ystäväni on kuin myrkyn niellyt, kyselee mm. tarkkoja summia kuinka paljon tienaan ja epäilee puolisoni olevan pettynyt myönteiseen eläkepäätökseen.
Itse olen pettynyt ystävääni ja tulee jotenkin surullinen olo, että hänellä itsellään on niin huono olla, että on kateellinen työkyvyttömälle henkilölle.
Onko muilla millaisia kokemuksia myönteisen päätöksen suhteen?
Kommentit (47)
Jos lääkäreiden läpivalaisussa saa lausunnot joilla pääsee / joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle niin ei pidä kenelläkän olla nokan koputtamista. Ulkopuolisten lääkäreiden tarkastelussa potilaan täytyy olla "rikki sisältä tai päältä" jota ei toivoisi kenellekään.
Eläkkeen määrä on henkilökohtainen kuten palkka eikä sitä tarvitse muille kertoa. Meidän työeläkeläistaloudessa kaikki rahat ja rahankäyttö on yhteistä. Omissa asioissa täytyy pitää hieman yksityisyyttä, hyvänkään ystävän ei tule tulla iholle raha-asioissa.
Asiasta kolmanteen niin vaimon työnantaja teki konkurssin hänen olla vähän yli 50.-vuotias. Ei puhettakaan että kukaan olisi enää häntä ottanut töihin. Meni noin kymmenen vuotta liiton päiväraha- työllistämistöitä-liiton päivärahaa kunnes sitten 64v pääsi normaalisti työeläkkeelle., ekä se eläke sitten suuri ollut, saa vielä hiukan kansaneläkettä siihen päälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulle kans myönnettiin justiinsa. Ihmiset ollut vaan helpottuneita ja ilosoa mun puolesta. Itelle se on kovempi paikka kun halusin saagan päättyvän toisin. Mutta näinkin on siis hyvä.
Ainoa asia mikä aiheuttaa kateutta ja katkeruutta on se, etten ehtinyt kerryttää eläkettä koska työkyky meni aikuistuttua. Saan ansaita vaan minimieläkkeen verran eli sen toiset noin 900€ sillä välin kun se jonka eläke on 1500€ saa ansaita toiset 1500€.
Se siis tässä painaa että jos on sidottu köyhyyteen ikuisesti. Tulot vuodessa jotain 11k lääkkeisiin menee 10% tuloista.
Tämä on tosi väärin. Jos on ollut suuret tulot, niin sen mukaan saa ansaitakin enemmän euroja. Lain mukaan ansaintaraja on "40% eläkettä edeltäneestä vakiintuneesta keskiansiosta".
Reilumpaa ja oikeamman kuvan työkyvystä (sitähän tällä on tarkoitus seurata) antaisi työtuntien määrän seuranta.
Jos vaikka olet tehnyt raskasta fyysistä työtä pienellä palkalla ja nyt pystyisitkin tekemään vaikka toimistotyötä muutaman tunnin ja siinä olisi parempi palkka, niin on "lupa" ansaita vain sen siivoojan työtulojen mukaan.
Mutta eihän näistä suurituloiset valita.
Vierailija kirjoitti:
Tsemppaa, jos ystäväsikin saisi työkyvyttömyys eläkkeen! Kerro omat kikkasi! Kateellinenhan hän on!
Aika moni haluaisi lopettaa töissä käynnin. Ja jokainen tuntemani työkyvyttömyyseläkkeellä oleva on sanonut, että parhaimpia mitä hänelle on tapahtunut oli se, että pääsi työkyvyttömyyseläkkeelle!
Ensin terveys ja työ kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta, työkyvyttömyyseläke on ollut paras asia elämässäni. Päivät aikaa tehdä mitä haluaa, ei mitään velvotteita. Rahaa ei tule älyttömästi, mutta sen eteen ei tarvitse tehdä mitään. Sen lisäksi päälle saa vielä tienata, jos kykenee! Helposti pääsee parin tonnin nettoansioille tekemällä satunnaisia työvuoroja. Ja mikä parasta et maksa veroja, kun pysyt rajojen sisässä! Ihmiset ovat kateellisia ihan syystä.
Olet siis huijari pässi! Ilmiannoin Kelalle. Ei työkyvyttömyyseläkkeellä pysty töitä tekemään, jos on sairas.
Riippuu töistä, pässi!
Tein itse uran IT-alalla, mutta keskitymiskykyni ja muistini heikkeni viisikymppisenä, joten pääsin tk-eläkkeelle. Sen ikäisenä ei ole ensimmäisten joukossa rekrytoinneissa, eikä uudelleenkoiluttautuminenkaan keskittymiskyvyttömältä helposti onnistu.
Mutta jos on luontaista lahjakkuutta jollekin muulle alalle, niin mikä estää?
Mikä tuossa oli diagnoosi? Itsellänikin ihan samoja oireita!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta, työkyvyttömyyseläke on ollut paras asia elämässäni. Päivät aikaa tehdä mitä haluaa, ei mitään velvotteita. Rahaa ei tule älyttömästi, mutta sen eteen ei tarvitse tehdä mitään. Sen lisäksi päälle saa vielä tienata, jos kykenee! Helposti pääsee parin tonnin nettoansioille tekemällä satunnaisia työvuoroja. Ja mikä parasta et maksa veroja, kun pysyt rajojen sisässä! Ihmiset ovat kateellisia ihan syystä.
Olet siis huijari pässi! Ilmiannoin Kelalle. Ei työkyvyttömyyseläkkeellä pysty töitä tekemään, jos on sairas.
Riippuu töistä, pässi!
Tein itse uran IT-alalla, mutta keskitymiskykyni ja muistini heikkeni viisikymppisenä, joten pääsin tk-eläkkeelle. Sen ikäisenä ei ole ensimmäisten joukossa rekrytoinneissa, eikä uudelleenkoiluttautuminenkaan keskittymiskyvyttömältä helposti onnistu.
Mutta jos on luontaista lahjakkuutta jollekin muulle alalle, niin mikä estää?
Mikä tuossa oli diagnoosi? Itsellänikin ihan samoja oireita!
MS-tauti, onneksi melko lievä sellainen. Pystyn edelleen toimimaan fyysisesti lähes normaalisti, mutta kognitiiviset kyvyt ovat heikentyneet ja väsyn todella helposti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tsemppaa, jos ystäväsikin saisi työkyvyttömyys eläkkeen! Kerro omat kikkasi! Kateellinenhan hän on!
Aika moni haluaisi lopettaa töissä käynnin. Ja jokainen tuntemani työkyvyttömyyseläkkeellä oleva on sanonut, että parhaimpia mitä hänelle on tapahtunut oli se, että pääsi työkyvyttömyyseläkkeelle!
Tottakai eläkkeelle pääsy on parasta mitä sairaalle ja työkyvyttömälle voi tapahtua. Hölmökö olet? Mutta olen täysin varma, että jokainen vaihtaisi eläkkeensä heti täyteen terveyteen, jos voisi.
Enpä usko, kyllä sitä on ihmisiä, jotka vaan eivät enää halua mennä töihin ja eläke sopii erittäin hyvin heille. Helpostikos sitä saa sitten tuherrettua itkua lääkärin vastaanotolla.
Oma tk-eläkkeelle pääsyni oli sekä siunaus että kirous. Olin tietysti kiitollinen siitä, että sain jäädä kotiin "makoilemaan" suhteellisen terveenä ja eläkkeenikin oli kohtuullinen. Olin kuitenkin myös tietoinen siitä, ettei minua enää tarvittu mihinkään ja maailma jatkoi radallaan ilman minuakin. Aikaa jäi myös paljon enemmän itsensä surkutteluun ja lähestyvän kuoleman odotteluun. Aiempi elämä oli yht'äkkiä "tuolla jossain" ja minut oli siirretty vaihtopenkille odottamaan pelivuoroa, jota ei enää koskaan tulisi.