Miksi hallitus ei myönnä epäonnistuneensa täydellisesti?

Viime kuukausina yhä useampi suomalainen on alkanut kysyä ääneen: Miksi Suomella menee taloudellisesti yhä huonommin, vaikka hallitus lupasi vakautta ja suunnanmuutosta?

Pääministeri Petteri Orpon hallitus astui virkaansa suurin lupauksin. Tavoitteena oli julkisen talouden sopeuttaminen, valtion velan kasvun hillitseminen ja työllisyyden parantaminen. Tulokset ovat kuitenkin olleet monien asiantuntijoiden ja kansalaisten mielestä kaikkea muuta kuin lupaavia.

Hallituksen tavoitteena oli kääntää velkaantuminen laskuun mutta vuoden 2025 lisätalousarviossa valtion nettolainanotto nousee jo 13,2 miljardiin euroon, yli miljardin enemmän kuin aiemmin arvioitu. 

Taloustieteilijöiden mukaan hallituksen linja on aiheuttanut kysynnän hyytymistä, työttömyyden kasvua ja kulutuksen laskua. Kuluttajien luottamus on pohjalukemissa, ja yritykset kamppailevat epävarmassa ympäristössä. Konkurssien määrä on korkeampi kuin vuosiin.

Työllisyyskehitys on ollut EU:n heikoimpia. Yli 50 000 työpaikkaa on kadonnut vuoden aikana, muistutti kansanedustaja Joona Räsänen (SDP) hiljattain.

Erityisen kova arvostelu kohdistuu siihen, ketkä joutuvat maksamaan sopeutuksista. Hallitus on leikannut asumistuesta, työttömyysturvasta ja opiskelijoiden tuista, mutta samalla keventänyt verotusta hyvätuloisilta. Tämä on saanut sekä opposition että tutkijat kyseenalaistamaan linjan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden.

Tässä ei pelasteta Suomea, vaan sysätään heikommassa asemassa olevat entistä syvempään kuoppaan.

Viimeisimmät mielipidekyselyt kertovat karua kieltään. Yli puolet suomalaisista arvioi hallituksen suunnan olevan väärä. Samaan aikaan hallituksen ministerit vakuuttavat edelleen, että nyt tehtävät vaikeat päätökset ovat välttämättömiä tulevaisuuden kannalta.

Kriitikot ovat toista mieltä.

Jos hallituksen lääke tappaa potilaan, kannattaisi ehkä miettiä, oliko diagnoosi väärä, tokaisi oppositiopoliitikko eduskunnan suuressa salissa viime viikolla.

Suomi kohtaa samanaikaisesti kasvavan velkataakan, heikon investointiympäristön ja väestön vanhenemisen. Samaan aikaan leikkaukset palveluista ja perusturvasta aiheuttavat yhä suurempaa epävarmuutta kansalaisten arjessa.