Perintö vaimolle lasten sijaan
Jos tietää kuolevansa parin vuoden päästä syöpään ja aikoo huolehtia puolison pärjäämisestä, voiko tehdä niin, että lahjoittaa kaiken omaisuuden puolisolle nyt. Hän maksaisi siis lahjaveron.
Voivatko lapset vaatia jotain kuoleman jälkeen, jos tällainen järjestely on tehty? Kai ihminen voi eläessään tehdä rahoilleen mitä lystää.
Kommentit (67)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sattuisiko täällä olemaan joku näistä asioista tietävä paikalla? Jos minä menisin mieheni kanssa naimisiin mitä oikeuksia miehen lapsella olisi meidän omaisuuteen? Jos minusta nyt mitään perittävää ikinä jää haluaisin ne sisarusteni lapsille.
Ai? Lapsen isän perintö pitäisi mennä jonkun random muijan =sun sisarusten lapsille. Olet varas tai provoat.
Eikö tuossa ole kyse siitä, että miehen osuus menee miehen lapselle ja vaimon sitten hänen sisarten lapsille?
Mikä osuus kun miehen osuus on lahjalla siirretty naisen omaisuudeksi. Se on sitten naisen omaisuutta ja hänen lapsensa perivät aikanaan hänet. Miehen lapsi tai lapset eivät saa mitään. Paitsi jos miehen lapset pystyvät osoittamaan, että naisen lapsia on suosittu
Miehen lapset eli ne oikeat perilliset, voivat vaatia lakiosansa oikeusteitse. Ja yleensä vastapuoli maksaa silloin myös "viulut" eli oikeuskulut.
Et siis halua mitäön perintöä omille lapsillesi? Vai onko lapset teidän yhteisiä, ja haluat, että he perivät sitten äitinsä, kun hän kuolee? Onko teillä yhteinen talo? Ja onko kaikki omaisuus nimissäsi?
Mutta joo, voit lahjoittaa toki. Vaikka suosittelisin olemaan lakimieheen yhteydessä ja keskustella avioehdosta, testamentista, tasingosta yms., mitkä vaikuttaa perinnönjakoon myös. Tunnut olevan aika tietämätön, ja täältä et saa oikeita vastauksia, usko pois.
Tosin saatat olka provokin, mitä vahvasti luulen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sattuisiko täällä olemaan joku näistä asioista tietävä paikalla? Jos minä menisin mieheni kanssa naimisiin mitä oikeuksia miehen lapsella olisi meidän omaisuuteen? Jos minusta nyt mitään perittävää ikinä jää haluaisin ne sisarusteni lapsille.
Sit sun pitää pitää ainakin huoli siitä, että kuolet teistä kahdesta viimeisenä. Kun sulla ei ole lapsia, puoliso perii kaiken. Ja sit kun hän kuolee, puolison lapset perii vanhempansa, joka siinä vaiheessa sit omistaa sen sunkin omaisuutesi. Toki testamentilla voit tuota muuttaa halutessasi.
Ei varmaan kannata mennä naimisiin ollenkaan jos ei halua että tuo tapahtuu.
No näin me toimimme avomieheni kanssa. Molemmat eronneita, molemmilla jälkikasvua, molemmille tulee ja jo tullut perintöä... ja sitten on molemmat kerryttäneet omaisuutta. Hyvin selkeää, se mikä on minun nimissäni on minun ja omat jälkeläiseni perivät minut. Miehen kohdalla sama. Vältymme turhilta kalliilta osituksilta ja mahdollisilta riidoista, jos kuolema tulee yllättäen kylään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi toki. Lapset perivät sitten sen vaimosi.
Eivät silloin ainakaan jos eivät ole yhteisiä.
Jos ne lapset ovat sen vaimon, niin he kyllä perivät äitinsä.
Vaimo ei ole perillinen.
Niin, siksipä mies ( tai ehkä vaimo) yrittääkin siirtää omaisuutensa lahjoittamalla vaimolle testamentin sisään. Jolloin miehen lapsille ei miehen kuoltua ole mitään perittävää. Naisen lapsilla sen sijaan on, ellei nainen ennen kuolemaansa lahjoita omaisuuttaan vaikka rescuekoira yhdistykselle.
Eli ei tarvitse muuta kuin testamentata oma puoli kenelle haluaa ettei puolison lapsi saa kaikkea? Miten se sitten menee jos mies kuolee ensin? Vaimo perii ja vaimolta sitten aikanaan sille kenelle on testamentannut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sattuisiko täällä olemaan joku näistä asioista tietävä paikalla? Jos minä menisin mieheni kanssa naimisiin mitä oikeuksia miehen lapsella olisi meidän omaisuuteen? Jos minusta nyt mitään perittävää ikinä jää haluaisin ne sisarusteni lapsille.
Sit sun pitää pitää ainakin huoli siitä, että kuolet teistä kahdesta viimeisenä. Kun sulla ei ole lapsia, puoliso perii kaiken. Ja sit kun hän kuolee, puolison lapset perii vanhempansa, joka siinä vaiheessa sit omistaa sen sunkin omaisuutesi. Toki testamentilla voit tuota muuttaa halutessasi.
Ei mene näin, vaan jos kysyjä kuolee ensin (lapsettomana), niin ilman testamenttia puoliso kyllä perii hänen omaisuutensa. Mutta puolison kuoltua kaikki ei suinkaan mene puolison lapselle, vaan siinä vaiheessa kysyjältä jäänyt osuus palautuu kysyjän sukuun eli kysyjän vanhemmille, sisaruksille tai sisarusten jälkeläisille sen mukaan, kuka on sillä hetkellä elossa.
Jos kysyjän tekee testamentin sisarusten lapsille, menee kysyjän perintö heti hänen kuollessaan heille eikä puolisolle.
Jos kysyjä on puolisoaan rikkaampi, voi puoliso kuitenkin saada hänen kuoltuaan osan hänen omaisuudestaan tasinkona (jonka puolison lapsi aikanaan perii). Tämän voi estää avioehdolla.
Pystyykö omaisuutensa lahjoittamaan vaikka sinne rescuekoira yhdistykselle niin ettei kukaan saa perintöä?
Kaikki voidaan oikeudessa kyseenalaistaa. Lahja pitää olla hyvin dokumentoitu ja lahjoittajan mielenterveys lahjoitushetkellä todistetusti hyvä.
Niin paljon rahaa vaimolle jemmaan kuin pystyy piilottamaan ja lopuilla pistätte ranttaliksi ja nautitte yhteisestä ajastanne! Kun aika koittaa ei käsi ojossa perintöä odottaville lapsille jää muuta kuin kaluttu luu käteen ja hyvä niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sattuisiko täällä olemaan joku näistä asioista tietävä paikalla? Jos minä menisin mieheni kanssa naimisiin mitä oikeuksia miehen lapsella olisi meidän omaisuuteen? Jos minusta nyt mitään perittävää ikinä jää haluaisin ne sisarusteni lapsille.
Ai? Lapsen isän perintö pitäisi mennä jonkun random muijan =sun sisarusten lapsille. Olet varas tai provoat.
Jis taas tarkoitit jotain sun suvun koruja tms arvoesineitä niin testamenttaa ne niille sisarusten lapsille.
Ei minulla ole mitään vastaavaa. Mietin vain miten naimisiinmenon jälkeen pystyy jakamaan lain mukaan sen naimisissaolon aikana kertyneen omaisuuden
Naimisissaolon aikana kertynyt omaisuus on tasan sen, jonka nimissä se on. Jos minulla on pankkitilillä sata tonnia, niin se on tasan minun omaisuuttani eikä aviopuolisoni.
Ensimmäisen puolison kuoltua suoritetaan ositus ja mahdollisen tasingon maksun jälkeen jäljelle jäänyt omaisuus menee perijöille. Ositukseen ja perintöön ei mitenkään vaikuta se, onko omaisuus hankittu avioliiton aikana vai ennen sitä, ellei ole nimenomaan tehty sellaista avioehtoa, jossa tämä otetaan huomioon.
Jos mies siirtää koko omaisuutensa vaimon nimiin, niin voiko silloin miehen lapset vaatia lakiosaa?
Vierailija kirjoitti:
Huhhuh! Onpa täällä tietämättömiä ja tyhmiä aloituksia ja ihmisiä.
Nuo kaikki asiat selviävät googlettamalla, mutta toki juristi tietää ne varmasti ja tekee tarvittavat asiakirjat.
Kerro ihmeessä mistä ja miten täällä saa keskustella.
Vierailija kirjoitti:
Voi lahjoittaa vaikka kodittomille kissoille. Omille rahoille saa tehdä, mitä lystää.
Niin, se täytyy tehdä ennen kuolemaa. Kun on kuollut, mikään ei liiku ilman perunkirjoituksia. Tässä kohtaa ei riitä tieto, voiko rintaperillinen vaatia lakisääteistä osuutta.
Vierailija kirjoitti:
Jos mies siirtää koko omaisuutensa vaimon nimiin, niin voiko silloin miehen lapset vaatia lakiosaa?
Ei voi. Lahjoitus pitää kuitenkin tehdä mielellään juristin avustuksella ja silloin, kun pää on lahjoittajalla kunnossa. Ei saa jäädä sellaista mahdollisuutta, että lahjoittajaa on painostettu. Lahjansaajan täytyy sitten myös maksaa lahjaverot.
Kari Tapion kuollessa kaikki omaisuus oli vaimon nimissä ja lapset jäivät ilman. Tosin kaksi avioliitosta syntynyttä poikaa saivat sitten perinnöksi kaiken äitinsä kuoltua.
Meillä on avoliitossa keskinäinen omistusoikeustestamentti lapsen isän kanssa, jossa lapselle jätetään lakiosa. Tarkoitus oli varmistaa että mies saa elätettyä lapsen ja pidettyä kodin. Itse varmaan kieltäytyisin ottamasta testamenttia vastaan ja lapsi (nyt jo lukiolainen) saisi koko isänsä perinnön. Pitääkin miettiä onko tuo jako lapsen aikuistuttua enää tarpeen, toisaalta haluan varmistaa että miehelläni on mahdollisuus omistusasuntoon myös minun jälkeeni. Erotilanteessa asianei varmaankaan kiinnosta :)
Voit lahjoittaa puolisollesi omaisuutesi nyt.
Mutta tulevaisuudessa kun perintöä jaetaan, niin sen puolisolle lahjoitetun omaisuuden arvo lasketaan mukaan kun lasketaan sitä kuinka suuriin lakiosiin sinun lapsillasi olisi oikeus. Ja jos sun kuolinpesä ei pysty maksamaan niitä sen mukaan laskettuja lakiosia, niin silloin sun vaimollasi on velvollisuus maksaa lakiosista puuttuva summa koska sun vaimosi sai lahjoituksen joka loukkasi niitä lakiosia.
Lisäksi yleensä tuollainen järjestely aiheuttaa kalliin riidan, niin että vaimolle tulisi päälle maksettavaksi ties kuinka monta tuhatta euroa riitelykuluja. Ei kannata yrittää.
Tuossa tilanteessa kannattaa tehdä testamentti että annat koko omaisuutesi vaimollesi. Sitten kun sä kuolet niin sun lapsesi voi niin halutessaan vaatia lakiosaansa, jolloin he saavat sen, ja loppu omaisuus joka ei kulunut vaadittujen lakiosien maksuun menee vaimolle. Tai jos joku lapsista ei halua/ymmärrä vaatia lakiosaansa, niin silloin sitten vaimo saisi sen verran enemmän.
Mitään sen kummempaa ei oikeastaan kannata tehdä. Sellaiset oikeustoimet joilla lasten lakiosaa voi tehokkaasti vähentää olisi pitänyt tehdä jo vuosia sitten. Jos sä yrität tässä vaiheessa ruveta kikkailemaan jotain niin siinä voittaa ainoastaan juristit.
Se sanottuna, sä saat tietysti vapaasti käyttää oman omaisuutesi. Eli jos ja kun sulle tulee hoitokuluja niin kannattaa katsoa tarkkaan että ne menee sun omaisuudesta - ei vaimon omaisuudesta. Tai jos sä esimerkiksi haluat tehdä vaimosi kanssa kalliin matkan ennen kun sä kuolet, tai vastaavaa, niin sellaisenkin voit maksaa vapaasti omista rahoistasi. Sä et voi lahjoittaa omaisuuttasi muualle niin että sun lapsien lakiosa pienenisi, mutta sä saat kyllä käyttää vaikka kaiken mitä omistat ihan mihin haluat.
Vierailija kirjoitti:
Voit lahjoittaa puolisollesi omaisuutesi nyt.
Mutta tulevaisuudessa kun perintöä jaetaan, niin sen puolisolle lahjoitetun omaisuuden arvo lasketaan mukaan kun lasketaan sitä kuinka suuriin lakiosiin sinun lapsillasi olisi oikeus. Ja jos sun kuolinpesä ei pysty maksamaan niitä sen mukaan laskettuja lakiosia, niin silloin sun vaimollasi on velvollisuus maksaa lakiosista puuttuva summa koska sun vaimosi sai lahjoituksen joka loukkasi niitä lakiosia.
Lisäksi yleensä tuollainen järjestely aiheuttaa kalliin riidan, niin että vaimolle tulisi päälle maksettavaksi ties kuinka monta tuhatta euroa riitelykuluja. Ei kannata yrittää.
Tuossa tilanteessa kannattaa tehdä testamentti että annat koko omaisuutesi vaimollesi. Sitten kun sä kuolet niin sun lapsesi voi niin halutessaan vaatia lakiosaansa, jolloin he saavat sen, ja loppu omaisuus joka ei kulunut vaadittujen lakiosien maksuun menee vaimolle. Tai jos joku lapsista ei halua/ymmärrä vaatia laki
Mihin ihmeeseen tuo perustuu? Jos nyt lahjoitan rahojani vaikka Syöpäsäätiölle, sisarilleni, Luonnonsuojeluliitolle jne, niin muutaman vuoden päästä kuollessani, ollessani lähes tyhjätasku, lapset muka voisivat vaatia lakiosiaan lahjoittamistani rahoista niiden saajilta.
En usko.
Meidän läheiset tekivät näin.
Kun toinen sai tietää sairastavansa verisairautta, joka johtaa kuolemaan, pantiin talo myyntiin. Ostettiin uusi asunto pelkästään toisen nimiin.
Kuoleman koittaessa muutaman vuoden päästä, lapset saivat perintönä vain ne rahat, jotka vainajan pankkitilillä olivat.
Ei varmaan kannata mennä naimisiin ollenkaan jos ei halua että tuo tapahtuu.