Ono Suomella tässä taloudellisessa tilanteessa varaa ylläpitää subjektiivista päivähoito-oikeutta

En todellakaan ymmärrä, miten kotona oleva aikuinen ei hoida lapsiaan itse. Miten hemmetissä tässä taloudellisessa tilanteessa tuollainen hyysäys on edes mahdollista.

Siis yksi tai molemmat vanhemmat ovat päivän kotona, mutta vievät lapsensa päivähoitoon, joka on systeeminä kehitetty jotta naisetkin voivat käydä töissä.

Kyllä on sekopäistä touhua, mutta varmaan joku demari osaa selittää mustan valkoiseksi eli järjelliseksi touhuksi.

Ei tätä kyllä oikein voi mitenkään parhainpäin selitellä. Kyllä on turha palvelu.

Kuka alapeukuttaa aloitusta? Haluaisin oikeasti kuulla perustelut miksi subjektiivista päivähoito-oikeutta ei joidenkin mielestä sovi edes rajata?

... ja suurin osa työttömyysjaksoista on lyhyitä. Kuinka pitkä työttömyyden keston tulisi olla? Miten tätä valvottaisiin? Entä jos työtön saa töitä?

Kuntien olisi mahdotonta suunnitella päivähoidon henkilöstömäärää yms. jos siellä olisi ees taas vanhempien työllisyystilanteen mukaan pomppivia lapsia iso liuta. Esim. kouluissa käytetään määräaikaisia opettajia - kansankynttilä, joka on pari kuukautta työttömänä/kesätöissä kesällä (vaikka tietää saavansa uuden ma. pestin syksyllä) ei saa omalle lapselleen hoitopaikkaa, koska on sitä hakiessaan työtön... eikä sitten voi ottaa työtä vastaan, koska lapsella ei ole hoitopaikkaa. Nerokasta!

Toki voidaan rakentaa järjestelmä, joka huomioisi yksilölliset elämäntilanteet. Byrokratia- ja käytännön toteutuksen kustannus olisi todennäköisesti huomattavasti korkeampi kuin mahdolliset säästöt/hyödyt, mutta tietenkään ihmisten kyykyttämisen ideologisista syistä ei pitäisi olla taloudellinen kysymys.

Ono ono

Vierailija kirjoitti:

... ja suurin osa työttömyysjaksoista on lyhyitä. Kuinka pitkä työttömyyden keston tulisi olla? Miten tätä valvottaisiin? Entä jos työtön saa töitä?

Kuntien olisi mahdotonta suunnitella päivähoidon henkilöstömäärää yms. jos siellä olisi ees taas vanhempien työllisyystilanteen mukaan pomppivia lapsia iso liuta. Esim. kouluissa käytetään määräaikaisia opettajia - kansankynttilä, joka on pari kuukautta työttömänä/kesätöissä kesällä (vaikka tietää saavansa uuden ma. pestin syksyllä) ei saa omalle lapselleen hoitopaikkaa, koska on sitä hakiessaan työtön... eikä sitten voi ottaa työtä vastaan, koska lapsella ei ole hoitopaikkaa. Nerokasta!

Toki voidaan rakentaa järjestelmä, joka huomioisi yksilölliset elämäntilanteet. Byrokratia- ja käytännön toteutuksen kustannus olisi todennäköisesti huomattavasti korkeampi kuin mahdolliset säästöt/hyödyt, mutta tietenkään ihmisten kyykyttämisen ideologisista syistä ei

Höpöhöpö. Ei tästä niin kauaa ole, kun ei ollut mitään subjektiivista päivähoito-oikeutta ja hyvin toimi.

Helpompi on säästää vanhusten terveydenhuollosta. Vanhuksista ei ole hyötyä yhteiskunnalle.

Vierailija kirjoitti:

Helpompi on säästää vanhusten terveydenhuollosta. Vanhuksista ei ole hyötyä yhteiskunnalle.

Luulen että säästettävä on molemmista.

Vierailija kirjoitti:

... ja suurin osa työttömyysjaksoista on lyhyitä. Kuinka pitkä työttömyyden keston tulisi olla? Miten tätä valvottaisiin? Entä jos työtön saa töitä?

Kuntien olisi mahdotonta suunnitella päivähoidon henkilöstömäärää yms. jos siellä olisi ees taas vanhempien työllisyystilanteen mukaan pomppivia lapsia iso liuta. Esim. kouluissa käytetään määräaikaisia opettajia - kansankynttilä, joka on pari kuukautta työttömänä/kesätöissä kesällä (vaikka tietää saavansa uuden ma. pestin syksyllä) ei saa omalle lapselleen hoitopaikkaa, koska on sitä hakiessaan työtön... eikä sitten voi ottaa työtä vastaan, koska lapsella ei ole hoitopaikkaa. Nerokasta!

Toki voidaan rakentaa järjestelmä, joka huomioisi yksilölliset elämäntilanteet. Byrokratia- ja käytännön toteutuksen kustannus olisi todennäköisesti huomattavasti korkeampi kuin mahdolliset säästöt/hyödyt, mutta tietenkään ihmisten kyykyttämisen ideologisista syistä ei

Työttömyysjaksot ovat vuosia suurella osalla. Todistuksella työpaikasta saisi tietysti päivähoitopaikan muutamassa viikossa.

Surullista on kuinka aina älähdetään, että se on lapsen oikeus ja ei saa kajota lapsen oikeuteen. Mutta missä on lapsen oikeus perhe-elämään? Pikkusisarukseen? Lomaan? Lapset ovat onnettomia pitkää päivää puurtajia päiväkodissa. Suurin osa lapsista kaipaa kotiin omien vanhempiensa luo laitoksesta. Mutta jopa alle 3 vuotiaat vaippapöksyt tekevät 10 tuntisia päiviä päiväkodissa kun vanhempion kotona pikkusisaruksen kanssa. Onko tämä mielestänne kohtuullista?

valjastetaan lapsen paras omaan agendaan sopivaksi. Lapsen paras ei ole päiväkodissa joka päivä 8-16 kun vanhemmat ovat kotona.

Pitkäaikaistyöttömistä suurin osa on iältään 55+ ja heillä tuskin on päivähoitoikäisiä lapsia monella. Päivähoitopaikan järjestäminen muutamassa viikossa ei ole ihan yksinkertainen juttu - kokeile ajatusleikkiä pienestä kunnasta, jossa on yksi päiväkoti, jossa on 10 paikkaa (täynnä) ja 5 äitiä työttöminä.

Katsos kun se aivopesu pitää aloittaa jo vauvana ja se maksaa mitä se maksaa.

Vierailija kirjoitti:

Aamen!

tarhantäti

Kannattaako tätä kannattaa jos on päiväkodissa töissä? Teiltähän loppuisi työt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aamen!

tarhantäti

Kannattaako tätä kannattaa jos on päiväkodissa töissä? Teiltähän loppuisi työt.

Niin. Mistä luulet sen säästön tulevan? Lastenhoitajia ontyöttömänä nytkin. Opettajilla on toinen tilanne, toistaiseksi.

Ihmettelen välillä miksi lapsia tehdään jos heistä tarvitaan näin paljon vapaata. Luulisi ettei omasta perheestään tarvitse lomaa joka viikko. 

Vierailija kirjoitti:

Höpöhöpö. Ei tästä niin kauaa ole, kun ei ollut mitään subjektiivistpäivähoito-oikeutta ja hyvin toimi.

Subjektiivinen päivähoito-oikeus on ollut olemassa vuodesta 1985 saakka ja koko maan laajuiseksi se tuli vuonna 1996. Keskustelunavauksen perusteella tässä pitäisi keskustella oikeuden rajoittamisesta, ei poistamisesta. Toki keskustelua voi laajentaa.

Sipilän hallitus teki otsikossa ehdotetun kaltaisen uudistuksen, eli kunnat saivat luvan rajoittaa työttömien oikeutta päivähoitoon (säädös voimassa 2018-20120). Isoista kaupungeista Oulu kokeili päivähoito-oikeuden rajoittamista vaihtelevin tuloksin. Helsinki, Tampere, Turku jne. eivät edes kokeilleet. Tässä on esim. yhdenvertaisuusongelmaa, pitkän aikavälin kustannusten kasvuongelmaa yms.

Eli kokeiltu on: ei toiminut, tai ei haluttu käyttää mahdollisuutta. "Höpöhöpö" on toki niin vakuuttava perustelu, että sen perusteella koko päivähoitojärjestelmä lakkautettaneen tulevaisuudessa.

Yleensäkin kysymys siitä miksi vanhemmuutta tuetaan mutta lapsettomuutta ei.

Kumpikin on vapaaehtoisia valintoja.

Jos vanhemmille jaetaan taikarahaa lapsilisinä, sitten se sama raha pitää jakaa myös lapsettomille lapsettomuuslisänä.

Miksi ihmeessä kotona olevien vanhempien lapset tarvitsisivat päivähoitoa 10 tuntia päivässä kesät talvet? Joku kerho riittäisi hyvin. 3x viikossa, 4 tuntia kerrallaan max. Ja omat eväät.

Sosiaalitapauksille tulisi hyvin todennäköisesti sosiaalityöntekijän suositus laittaa lapsi päiväkotiin, mikä kyllä pitkässä juoksussa maksaa itsensä takaisin. Sen sijaan tuntimääriä ja loma-ajan päiväkodissa oloa olisi hyvä rajata. Säästö tästä ei olisi älytön summa lopulta (sillä henkilöresurssia he kyllä vaativat), mutta ainakin helpottaisi paljon tämän hetkistä varhaiskasvatuksen kuormittunutta tilannetta, jossa erityisesti iltapäivisin on liikaa lapsia kasvattajille. Pitkässä juoksussa toki tämäkin on säästöä, sillä hyvinvoiva varhaislapsuus maksaa paljon vähemmän mitä pahoinvoiva kouluikä/nuoruus. Todennäköisesti maksamme aika isoja summia viiden vuoden päästä näistä lapsista, jotka ovat päivittäin huomiota itkemässä/hakemassa negatiivisin keinoin ylisuuren lapsimäärän seassa.

Sitten on nämä ihan tavalliset vanhemmat, joilla isommat ovat hoidossa ja vauva kotona. Ei ole mitään kummempaa syytä siinä. Tämä on jo ihan turhaa rahankäyttöä. Heille voisi antaa päivähoito-oikeuden vaikka 2 päivää viikossa 4h kerrallaan tai palauttaa avoimet varhaiskasvatuskerhot ja ohjata nämä perheet heidän asiakkaiksi.

Hieno aloitus. Muutenkin lapsiperheitä ei ole saatu mukaan säästötalkoisiin millään tavoin, vaikka ovat valtava kuluerä, systeemiä käytetään surutta hyväksi ja investointituotto yhtä kuin lottoa pelaisi. Paapomisen tulos näkynyt valtavina yhteiskunnallisina ongelmina jo pitkään.