Lue keskustelun säännöt.
IL: Pääkirjoitus: 170 euron tulonmenetys opiskelijalle Suunta on nyt oikea
25.07.2025 |
Muutos opiskelijoiden asumistukeen on tervetullut, kirjoittaa Elli Harju.
Elokuusta alkaen esimerkiksi pääkaupunkiseudulla opiskelija saa asumistukea enintään 296 euroa, muualla hieman vähemmän. Opintorahaa saa 280 euroa.
Pääkaupunkiseudulla tilille kilahtaa siis enintään 575 tukieuroa kuussa. Moni joutuu muuttamaan, ottamaan lainaa tai tekemään lisää töitä opintojen ohessa.
Hyviäkin seurauksia on. Rapakunnossa olevassa julkisen talouden tilassa muutoksella tavoitellaan kymmenien miljoonien säästöjä. Orpon hallitus on leikannut jo aiemmin sosiaaliturvasta, ja säästöjä on syntynyt.
Tilanteita ja ihmisiä on erilaisia, mutta monelle kimppa-asuminen tekee sosiaaliselta kannalta hyvää. Ekologisestikin on parempi, jos yhteisasuminen taas lisääntyy, koska yksinasuminen vie kaupunkitilaa ja energiaa.
Hyvin sanottu. Työkokemus opiskeluaikana hyödyntää opiskelijaa myös tulevaisuudessa ja kimppa-asuminen parantaa opiskelijan sosiaalisia taitoja. Hallitus toimii täysin oikein.
Kommentit (118)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketä on Elli Harju? Varmaan joku joka on jo opiskellut paremmilla tuilla.
Opiskelijat ovat olleet yleisen asumistuen piirissä 2017-2025. Sitä ennen saatiin opiskelijan asumislisää, taisi olla jonkun kusiset 200 euroa. Valtaosa suomalaisista korkeakoulutetuista on elänyt sellaista todellisuutta. En viitsi edes mennä siihen, mitä oli opintotuki 1960-90-luvuilla.
1990-luvulla opintotuki oli ostovoimaltaan suurimmillaan (vuoden 1993 korotuksen jälkeen), juuri silloin kuin Orpo opiskeli. Itselläkin riitti opintoraha ja asumislisä hyvin mm. yksiön vuokraan, ei tarvinnut opintolainaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Panen paremmaksi tai siis huonommaksi. Aloitin opiskelut siten, etten saanut lainkaan opintorahaa enkä siis asuntolisääkään koska sehän on opintorahan lisä. Enkä saanut mitään siis yhtään mitään tukea vanhemmiltakaan, jos ei lueta sitä, että sain ottaa kotoa mukaani vanhat vaatteeni, joita oli kokonaista puoli muovikassillista. Sinä vuonna pankit puolittivat opintolainan eli myönsivät lainaa vain puolet siitä, mitä valtio oli taannut. Se oli vuosi 1976, mikä oli syvää lama-aikaa. Työtäkään ei tahtonut löytyä ja työttömiä oli paljon. Mutta siten aloitin opiskeluni ja erilaisten omien ratkaisujen myötä elämä pikkuhiljaa meni niin, että olen toimeentulooni ja työuran kehitykseen täysin tyytyväinen. Mikään sikatikas tai mikään oman alani huipputähti en ole. Tavallinen ruohonjuuritason työntekijä joka pystyy kuitenkin elättämään itsensä. Myönnän toki että ekana opiskeluvuonna oli todella kova nälkä, kun rahat eiv
Tärkein unohtui: se oli kärsimystä, jota en soisi kenellekään nykyopiskelijalle. Toivoisin, että opiskelijan tuki on sama kuin työttömyyspäiväraha ja työttömän saama asumistuki. Näin kukaan ei joutuisi valitsemaan opiskelin sijaan työttömyyttä vain lyhytnäköisen toimeentulon takia, vaan tämä tuki auttaisi sekä opiskelijaa että työtöntä ponnistamasn parempaan tulevaisuuteen. Siihen tukeen liittyisi tietysti se että koska tuki on sama, niin myös työttömällä on oikeus opiskella joutumatta tipahtamaan opintotuen varaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketä on Elli Harju? Varmaan joku joka on jo opiskellut paremmilla tuilla.
Opiskelijat ovat olleet yleisen asumistuen piirissä 2017-2025. Sitä ennen saatiin opiskelijan asumislisää, taisi olla jonkun kusiset 200 euroa. Valtaosa suomalaisista korkeakoulutetuista on elänyt sellaista todellisuutta. En viitsi edes mennä siihen, mitä oli opintotuki 1960-90-luvuilla.
1990-luvulla opintotuki oli ostovoimaltaan suurimmillaan (vuoden 1993 korotuksen jälkeen), juuri silloin kuin Orpo opiskeli. Itselläkin riitti opintoraha ja asumislisä hyvin mm. yksiön vuokraan, ei tarvinnut opintolainaa.
Korjaan, suurimmillaan oli 1992
"Opiskelijoiden tuet ilman lainaa olivat huipussaan vuonna 1992. Silloin opintorahaa maksettiin 462 euroa kuukaudessa, miltei kaksinkertaisesti nykypäivään verrattuna. Asumisen tuki puolestaan oli 260 euroa"
Vierailija kirjoitti:
Minä asuin opiskeluajat kimppa-asunnoissa kaikki koulut.
Fakta: Kimppa-asunnoissa on vaikeaa edistää työllistymistä. Kun toinen kimppa-asuja käy töissä, toinen siivoaa kotona.
Kimppa-asuntojen siivoaminen vie paljon aikaa. Se joka hoitaa siivouksia, ei ehdi käymään töissä. Oma havaintoni oli,
että kimppakämpissä asujat teki töitä vähemmän kuin yksiöasujat.
Kimppakämpät kehittää sosiaalisia taitoja, mutta asuntojen siivoukset vie vapaa-aikaa ja on työajasta pois. Sotkua tulee
monen ihmisen edestä. Tosin pienempien asumiskulujen takia ei ole pakko käydä töissä, jos nostaa opintolainaa.
Ööö, niin minäkin asuin, mutta en ymmärrä mitä selität.
Vierailija kirjoitti:
Tuolla säästöohjelma on hiiren papana kokonaiskuvassa.
Sanopa muuta. Se, mitä pitäisi tehdä ,on lopettaa asteittain koko yleinen asumistuki. Se on paisunut järkyttävän suureksi kulueräksi yhteiskunnalle ja nostaa vuokria.
Työttömille ja riittävän köyhille eläkeläisille muun tuen kylkeen pieni asumislisä opiskelijoiden asumislisän tapaan.
Työllisille työnantajat maksakoot sen verran enemmän palkkaa, että se riittää asumiseen ja perustarpeisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketä on Elli Harju? Varmaan joku joka on jo opiskellut paremmilla tuilla.
Opiskelijat ovat olleet yleisen asumistuen piirissä 2017-2025. Sitä ennen saatiin opiskelijan asumislisää, taisi olla jonkun kusiset 200 euroa. Valtaosa suomalaisista korkeakoulutetuista on elänyt sellaista todellisuutta. En viitsi edes mennä siihen, mitä oli opintotuki 1960-90-luvuilla.
1990-luvulla opintotuki oli ostovoimaltaan suurimmillaan (vuoden 1993 korotuksen jälkeen), juuri silloin kuin Orpo opiskeli. Itselläkin riitti opintoraha ja asumislisä hyvin mm. yksiön vuokraan, ei tarvinnut opintolainaa.
Mihin mikäkin riitti oli paljolti riippuvainen siitä oliko kesätöitä vai ei. Ensimmäistä vuotta lukuunottamatta, minun tarvinnut edes ottaa opintolainaa, kun olin kovapalkkaisessa kesäduunissa. Palkkarahoilla tuli hankittua myös ensiauto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
575 ei riitä millään kuukauden menoihin, ei edes vuokraan. Kuinka moni jättää opiskelut kun ei ole rahaa?
Miehet jättävät opinnot, kun syövät enemmän mutteivat silti istu pankin päällä.
Kyllä se nuori mieskin istuu pankin päällä. Pitää vain tarjota palveluksiaan homomiehille
Tai vanhemmille naisille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketä on Elli Harju? Varmaan joku joka on jo opiskellut paremmilla tuilla.
Opiskelijat ovat olleet yleisen asumistuen piirissä 2017-2025. Sitä ennen saatiin opiskelijan asumislisää, taisi olla jonkun kusiset 200 euroa. Valtaosa suomalaisista korkeakoulutetuista on elänyt sellaista todellisuutta. En viitsi edes mennä siihen, mitä oli opintotuki 1960-90-luvuilla.
1990-luvulla opintotuki oli ostovoimaltaan suurimmillaan (vuoden 1993 korotuksen jälkeen), juuri silloin kuin Orpo opiskeli. Itselläkin riitti opintoraha ja asumislisä hyvin mm. yksiön vuokraan, ei tarvinnut opintolainaa.
Korjaan, suurimmillaan oli 1992
"Opiskelijoiden tuet ilman lainaa olivat huipussaan vuonna 1992. Silloin opintorahaa maksettiin 462 euroa kuukaudessa.
Asumisen tuki puolestaan oli 260 euroa
Ja esim. Turussa asumislisä on nykyään 248 e/kk ja opintoraha sen 279 €/kk.
Vuonna 1992: 462 + 260 = 722 € (rahanarvomuuntimella muutettu markoista)
Nyt 2025: 279 + 248 = 527 €
Eli älkää hyvät ihmiset valehdelko menneiden vuosikymmenten tuesta. Ne on helppo tarkistaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketä on Elli Harju? Varmaan joku joka on jo opiskellut paremmilla tuilla.
Opiskelijat ovat olleet yleisen asumistuen piirissä 2017-2025. Sitä ennen saatiin opiskelijan asumislisää, taisi olla jonkun kusiset 200 euroa. Valtaosa suomalaisista korkeakoulutetuista on elänyt sellaista todellisuutta. En viitsi edes mennä siihen, mitä oli opintotuki 1960-90-luvuilla.
1990-luvulla opintotuki oli ostovoimaltaan suurimmillaan (vuoden 1993 korotuksen jälkeen), juuri silloin kuin Orpo opiskeli. Itselläkin riitti opintoraha ja asumislisä hyvin mm. yksiön vuokraan, ei tarvinnut opintolainaa.
Ja vuokrakin oli suhteessa halvempi, mun yksiö (yksityiseltä vuokrattu) 1,5 km yliopistosta 1600 mk/kk, nykyrahassa n. 450 €.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toimittelija ei edes tiedä tuen oikeaa nimeä. Se on asumisLISÄ.
Mitäpä nämä kokkareet tietäisi.
PersKokkarehallituksen mielestä vain hyväosaisten lapset tarvitsevat koulutusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Herää kysymys, että mihin ne verorahat menevät? Ihan turha vetää ilmaista kouluruokaa tai neuvolaa tähän. Ne ovat olleet jo vuosikymmeniä olemassa ja verotus on ollut maltillisempaa.
Ihan turhaa näpertelyä joku lapsilisä, kun vanhempien täytyy elättää lapsiaan 25-vuotiaaksi asti.
Itse opiskellessani asuin solussa, ja se oli just parasta. Siihen aikaan tuo oli normi ja hyvä niin. Nyt meidän kermapeput eli lapset olettaa saavansa samantien uuden yksiön järven/ meren rannalta valtion lähes kustantamana.
Voiko tällainen kehitys jatkua, onko valtiolla varaa?
Solut uudelleen muotiin, vähentää osaltaan myös yksinäisyyttä, ahdistuneisuutta ja muita mt-ongelmia <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jo ripsituherot, torakynnet, hiustuuhennokset, blondaukset, kulmalaminoinnit, take away lattet, festarit, kahvilat, woltit, vaatteet, meikit, tuoksut, yökerhot, matkustelu, maksavat kuussa neljä kertaa tuon! Aivan kohtuutonta!!
Tämä on oikea syy valitukseen, toki osittain hintojen nousukin. Suurin ongelma kuitenkin on että nuoret haluavat elää kuin työssäkäyvät: Pitää olla hieno kämppä keskustassa, hienot vaatteet, ulkona syömistä, harrastukset, lemmikit ja matkustelua.
Opiskelin sekä opintotuen asumislisän että asumistuen aikoina ja suurta eroa näillä kahdella tuella ei ollut. Kimppakämppä ja/tai kauempana asuminen leikkasi kuluja. En matkustellut ja bilettänyt. En ostellut vaatteita kuin 2 kertaa vuodessa silloinkin alelaarista. Lainaa piti toki ottaa loppuvaiheessa kun alan vaihtaminen söi automaattisesti pois 10 opintotukikuukautta. Silti pärjäsin.
"Sitä ennen saatiin opiskelijan asumislisää, taisi olla jonkun kusiset 200 euroa."
Nyt olet vähän hukassa. 90-luvulla ja sitä ennen käytössä oli _markat_. Rahaa oli ihan kivasti, ei tarvinnut paljoakaan tehdä töitä ohessa, muutama tunti viikossa riitti.
Jaa. Minä tuen taloudellisesti nuortani, jotta hänen ei tarvitse valmistua kymppitonnien velat niskassaan eikä asua solussa, jossa on nykyisin:
- luteita
- mt-häiriöisiä
- narkkeja
Milsi opiskelijoiden tulee palata vanhaan? Täällä kitiseville keskituloisillekin vinkki eräältä kansanedustajalta: ennen vanhaan kokonainen perhe asui yhdessä huoneessa. Eli perheetkin nyt vain lopettavat valituksen ja muuttavat (opiskelijoilta vapautuviin) yksiöihin. Hopi hop!
Säästöjä siellä, olematonta talouskasvua ja jättityöttömyyttä täällä. Joku voisi tuollekin toimittajalle vinkata, että opiskelijat, työttömät, kehitysvammaiset ja sairaat eivät ole erillisiä ryhmiä, joita voi kyykyttää seurauksetta vaan he ovat osa meitä: lapsiamme, ystäviämme, vanhempiamme. Voisin kuluttaa enemmän, mutta tuen mieluummin nuortani. Arvelen, että moni vanhempi tekee samoin. Toki säästän myös, kun ei koskaan tiedä meneekö työpaikka alta (toista en täältä löydä). Sori siitä, yritykset ja hallitus.
Muutaman kymmenen miljoonan säästö (=kymmenien tuhansin opiskelijoiden taloudellinen ahdinko) vs. Terveysjäteille annettu miljardi. Onhan siinä arvovalinta, jonka nuoret tulevat muistamasn ikuisesti. Tokkopa haluavat kääkkiä jäädä hoitamaan tänne pikkupalkalla, siinäpä vanhat miettivät että kuka hoitaa. Vastaus on, ettei kukaan vaan itse hoidat itsesi ja eläkkeetkin leikataan olemattomiin kun rahaa ei ole. Tällä menolla nuoret lähtevät muualle töihin, se on heille hyvä juttu. Suomelle ei niinkään, mutta sellaista se on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketä on Elli Harju? Varmaan joku joka on jo opiskellut paremmilla tuilla.
Opiskelijat ovat olleet yleisen asumistuen piirissä 2017-2025. Sitä ennen saatiin opiskelijan asumislisää, taisi olla jonkun kusiset 200 euroa. Valtaosa suomalaisista korkeakoulutetuista on elänyt sellaista todellisuutta. En viitsi edes mennä siihen, mitä oli opintotuki 1960-90-luvuilla.
1990-luvulla opintotuki oli ostovoimaltaan suurimmillaan (vuoden 1993 korotuksen jälkeen), juuri silloin kuin Orpo opiskeli. Itselläkin riitti opintoraha ja asumislisä hyvin mm. yksiön vuokraan, ei tarvinnut opintolainaa.
Korjaan, suurimmillaan oli 1992
"Opiskelijoiden tuet ilman lainaa olivat huipussaan vuonna 1992. Silloin opintorahaa maksettiin 462 euroa kuukaudessa, mi
? Miksi tuossa puhutaan euroista? Rahayksikkö muutettu? Ei sitä opintorahaa nyt 462 x 6 ollut 90-luvulla, muistelenko oikein että suunnilleen tuon verran oli markoissa? Aika lailla yksi yhteenhän se on mennyt osittain.
Vierailija kirjoitti:
"Sitä ennen saatiin opiskelijan asumislisää, taisi olla jonkun kusiset 200 euroa."
Nyt olet vähän hukassa. 90-luvulla ja sitä ennen käytössä oli _markat_. Rahaa oli ihan kivasti, ei tarvinnut paljoakaan tehdä töitä ohessa, muutama tunti viikossa riitti.
90-luvun alussa vain pienellä vähemmistöllä yliopisto-opiskelijoista oli esim. kotitietokone, koska kustannus oli 10-20 000 markkaa ja päivitystarve pari kolme vuotta. Naputtelivat tietokoneluokissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketä on Elli Harju? Varmaan joku joka on jo opiskellut paremmilla tuilla.
Opiskelijat ovat olleet yleisen asumistuen piirissä 2017-2025. Sitä ennen saatiin opiskelijan asumislisää, taisi olla jonkun kusiset 200 euroa. Valtaosa suomalaisista korkeakoulutetuista on elänyt sellaista todellisuutta. En viitsi edes mennä siihen, mitä oli opintotuki 1960-90-luvuilla.
1990-luvulla opintotuki oli ostovoimaltaan suurimmillaan (vuoden 1993 korotuksen jälkeen), juuri silloin kuin Orpo opiskeli. Itselläkin riitti opintoraha ja asumislisä hyvin mm. yksiön vuokraan, ei tarvinnut opintolainaa.
Korjaan, suurimmillaan oli 1992
"Opiskelijoiden tuet ilman lainaa olivat huipussaan vuonna 1992. Sill
Noin 500 markkaa oli opintotuki + asumislisä itsellä. Ei se vuokraan, ruokaan ja bussilippuun pelkästään riittänyt.
Tänä vuonna kesätöitä on ollut tarjolla vähemmän kuin moneen vuoteen. Lisäksi kesätyöpaikoista tänä vuonna opiskelijoiden ja nuorien kanssa on kilpailee työttömät aikuiset.
Ei ole mitään takeita siitä, että saa kesätöitä lainkaan. Kaikilla aloilla ei myöskään voi suorittaa opintoja kesällä, jolloin ei ole oikeutettuja asumistukeen kesänajalta. Tämä tulee olemaan iso ongelma. Varakkailla perheillä on vara maksaa lastensa asuminen entiseen malliin, mutta entäs ne, jotka fi saa rahallista tukea kotoa.