Lue keskustelun säännöt.
Jos nyt hurauttaisimme aikakoneella 60-luvulle,
25.07.2025 |
miltä tutut elintarvikkeet mahtaisivat maistua?
Esim; Valion vaniljajäätelö, meetwursti, kulutusmaito, maustamaton jogurtti, Fazerin Sininen maitosuklaa, Fazerin salmiakki, sianliha, appelsiinit, banaanit, ,broileri ...jne.
Huomaisiko makueroa nykyään valmistettuihin samoihin tuotteisiin?
Kommentit (143)
Meillä juotiin jo pieninä koululaisina maitokahvia ja syötiin Elannon ranskiksen päällä lauantaimakkaraa, kurkkua ja tomaattia.
Myös Elannon häälimppua ja Pietarinlimppua ostettiin usein ja kaikki nuo leivät olivat tuolloin ihan superhyviä - oli paljon makua, suolaa riittävästi ja leipien koostumus ihanteellinen.
Myös Elannon lihikset ja hillopiiraat oli ihan huippuhyviä, surullista ettei noita saa enää mistään.
Ruuanlaitto oli tuolloin hyvin hidasta - äiti laittoi maksalaatikonkin alusta lähtien itse ja hyvää oli.
Joskus ruokana oli vaan itsetehdyt karjalanpiirakat ja ne vasta hyviä olivatkin!
Muistan kun Floora - margariini ja ekat jugurtit tuli kauppaan, maistuivat erikoisilta.
Margariini oli aika pahaa, mutta jugurtit hyviä. Muistan, että alussa tuli Hedelmäpommi- banaani- ja mansikkajugurtit, ne olivat happamampia kuin nykyään, mutta parempia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistan, että 60-luvulla sai jäätelöä pienissä pakkauksissa. Nykyään jäätelöpaketti on aina litran. Silloin oli myös puolen litran jäätelöitä, ja muistanko väärin, että olisi ollut myös varttilitraisia, sellaisia neliskanttisen muotoisia? Olin 60-luvulla alle kouluikäinen.
Vierailija kirjoitti:
Kanaa oli kyllä pakasteena samoin jogurttia oli jo 60-luvulla.
Kana ei ole broileri.
Vaikeapa sitä olisi verrata kun itse olisin 60-luvulla ihan ensikertalaisena...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kanaa oli kyllä pakasteena samoin jogurttia oli jo 60-luvulla.
Kana ei ole broileri.
Niin, se myyty lintu oli nimenomaan kana eikä broileri. Miten hatara pää sinulla on, kun et ymmärrä lukemaasi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen syntynyt vuonna 1964. Jotain muistikuvia äidin kanssa kaupassa käymisestä on 60-luvun lopulta lähtien. Maitoa ja kermaa myytiin muistaakseni palautuspulloissa tai irtotavarana vielä silloin. Sen jälkeen tulivat maitopussit vähäksi aikaa. Hedelmien, lihan ja kalan myyminen tiskin takaa oli normihommaa siihen aikaan, kassojen työ oli vaativampaa kuin nykyään, kun hinnat lyötiin koneeseen ja lähes kaikki maksettiin käteisellä (osa toki tiliasiakkaita, varsinkin maalla).
Kauppojen valikoima ja tuotemerkkien määrä oli murto-osa nykyisestä. 'Uusia' trooppisia hedelmiä, mausteita, vihanneksia ja valmisruokatuotteita alkoi tulemaan nopeaan tahtiin 1970-luvun alussa yleisesti kulutukseen. Tosin varsinkin maaseudulla ja vanhemman väen keskuudessa peruna - lihakeitto - maito - voi - ruisleipä -tyylinen ruokavalio oli vielä perussettiä.
Muistan vieläkin kun maistoin ensimmäisen kerran paprikaa, greippiä, pizzaa, grillattua broileria jne. Tuoremehut, mysli ja vanukkaat olivat myös uusia ihmeitä jotka ilmestyivät jostain 70-luvun alussa yleiseen kulutukseen.. Arvelisin myös ettei jugurttia näkynyt ainakaan meillä edes ihan 70-luvun alussa, tosin jääkaappikin tuli kotiin vasta joskus 1967-68 tienoolla.
Soosiperunoita ja TPSL. Eikä persufassareita ollenkaan. Kesät-talvet kouluun hiihdettiin ja sudet ne vaan ulvo. Mutta ei valitettu taikka lääkäriin menty. SankaruuttaSuomenmaassa !
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elintarvikkeet? Itse ostaisin halpaa tupakkaa askikaupalla.
Vierailija kirjoitti: Vegaaneille naurettiin räkäisesti.
Oliko vegaaneja olemassakaan? Kasvissyöjiä toki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti: Vegaaneille naurettiin räkäisesti.
Oliko vegaaneja olemassakaan? Kasvissyöjiä toki.
En muista kuulleeni vegaaneista mitään ainakaan ennen vuotta 1980, tod.n vielä paljon myöhemmin. Vegetarismista on puhuttu pidempään.
Vierailija kirjoitti:
Soosiperunoita ja TPSL. Eikä persufassareita ollenkaan. Kesät-talvet kouluun hiihdettiin ja sudet ne vaan ulvo. Mutta ei valitettu taikka lääkäriin menty. SankaruuttaSuomenmaassa !
Mutta olipa Vennamon SMP. SKYP oli jo sitten 70-luvun tuote, eli puolueen hajoilu on ollut erittäin tyypillistä tuolle populistipuolueelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itku teille tulisi 60-luvun tai 80-luvun elintasolla :D
Niin suurta oli hyvinvointi että porukkaa pakeni massoittain Ruotsiin töihin.
80-luvun muistan. Eipä se kovin ankea ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki maistuivat paremmilta kuin samat lisäaineilla kikkailut tänä päivänä.
Epäilen, että 1960-luvulla käytettiin lisäaineita ja myrkkyjä huolettomammin kuin nykyään. Kinkku oli punaista ja vesakot myrkytettiin DDT:llä.
Näinhän se on ollut, sai jatkaa vaikka millä paskalla elintarvikkeita eikä ketään kiinnostanut. Jos jotain niin säännökset ovat tiukentuneet.
1800-luvulla kaikki ruoka oli luomua. Mikä oli elinajanodote?
Sama kuin nykyaikana ellei antibiootteja ja rokotuksia olisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuolloin ei juurikaan sokerin tai raskan käyttöä säännöstelty joten maut olivat todella hyviä.
Tuotteita ei ollut myöskään pilattu jollain laktoosittomuudella tai gluteiinittomuudella tai jotain muuta typerää hörhöilyä.
Vierailija kirjoitti:
Soosiperunoita ja TPSL. Eikä persufassareita ollenkaan. Kesät-talvet kouluun hiihdettiin ja sudet ne vaan ulvo. Mutta ei valitettu taikka lääkäriin menty. SankaruuttaSuomenmaassa !
Jonnet kirjoittelevat taas omiaan ajoista ennen syntymäänsä. Persuja ei tarvittu silloin mihinkään koska meillä oli Eila Kännö! Valtakunnan raja oli ja pysyi lujassa säpissä.
Olennainen ero nykyiseen on se, että vaniljajäätelö oli kauniin kermankeltaista, koska se sai sisältää väriaineita. Sitten ne kiellettiin ja tämä markkinoitiin suurin piirtein kaikkien aikojen suurimpana terveystekona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Soosiperunoita ja TPSL. Eikä persufassareita ollenkaan. Kesät-talvet kouluun hiihdettiin ja sudet ne vaan ulvo. Mutta ei valitettu taikka lääkäriin menty. SankaruuttaSuomenmaassa !
Jonnet kirjoittelevat taas omiaan ajoista ennen syntymäänsä. Persuja ei tarvittu silloin mihinkään koska meillä oli Eila Kännö! Valtakunnan raja oli ja pysyi lujassa säpissä.
Eila aloitti Ulkomaalaistoimiston päällikkönä v 1970. Muistan kyllä nuo ajat oikein hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Tuolloin ei juurikaan sokerin tai raskan käyttöä säännöstelty joten maut olivat todella hyviä.
Tuotteita ei ollut myöskään pilattu jollain laktoosittomuudella tai gluteiinittomuudella tai jotain muuta typerää hörhöilyä.
Neuvoloiden ohje huonosyömäisille lapsille oli lisätä ruokiin tarpeeksi voita ja sokeria, jotta se maistuisi. Itse olen näitä lapsia, mitenkään pahoja ylipaino-ongelmia ei ole ollut ikinä, lapsena välillä alipainoinenkin. Nyt eläkeajan aloitettuna paino on normaalin kirjoissa, eikä saa edes paljoa laskea, jotta luut eivät murru. Hampaissa on toivomisen varaa, noiden sokerilisäysten lisäksi syntilistalla on 60-luvun yli-imelät levypurkat. Tosin sitä yhtä ja samaa jyystettiin useampi päivä.
Vierailija kirjoitti:
Moni silloinen ruoka maistui aikalaisille hyvältä, koska kokemusta paremmasta ei ollut.
Uskon, että moni muu asia saattoi olla ennen paremmin, mutta suomalainen ruoka ei ole yksi niistä.
Jos väität, että suomalainen ruoka on nyt parempaa, väitän että et ole todellisuudentajuissasi.
Sillä ihmiset syövät nykyään aika paljon eineksiä, etnosotkuja ja sitä samaa, tukusta hankittua, lounasta ja ravintolaruokaa.
Tyypillinen aamupala meillä kusarin lopulla oli velli, tuoremehu, omena tai appelsiini, pari kananmunaa, leipää & juustoa ja kahvia.
Lounaalla oli mitä nyt koulusta sattui saamaan.
Koulun jälkeen söin usein metvursti-leivän, pullaa ja kotitekoista mehua.
Sitten ruokana oli esimerkiksi porsasta ruskeassa kastikkeessa (herkullista, salaisena ainesosana kastikkeessa vaalea sokeriton englantilainen tai ranskalainen sinappi), lihakeittoa, makaronilaatikkoa tai lihapullia.
Kalaa oli usein ja suuri suosikkini oli savusiika tai sitten uunissa paistettu kuha. Muikut olivat myös hyvä, mutta savusilakoista en niin jaksanut innostua.
Lisänä oli aina leipää, voita ja piimää sekä yleensä keitettyjä perunoita.
Viikonloppuna, kun mummilla ja äidillä oli aikaa kokkailla, tarjolla oli ranskalaisittain uunipadassa paistettua kyljyksiä, entre-cote, burgundin pataa, metsäkanalintuja, merimiespihviä, häränhäntälientä ja pieniä piirakoita (liha, kasvis, sieni), perunamuusia, Haselbackan perunoita, karjalanpiirakoita + munavoita, täytettyä munakasta, paistettua pekonia tai siankylkeä, lettuja, pannukakkua, köyhiä ritareita, hedelmähyytelöä, pullaa, munkkeja ja kuivakakkua.
Ei oltu edes mitään yhteiskunnan eliittiä, mutta mummia ja äitiä kiinnosti ruoanlaitto.
"Kun ei ollut edes mitään mausteitakaan" väitteeseen vastaan, että ihan hyvän mauston saa mustapippurilla, suolalla, timjamilla, rosmariinilla, kuminalla, mintulla, valkosipulilla, mäkimeiramilla, viinietikalla ja punaviinillä muutamia mainitakseni.
Moni olisi elänyt noilla ruoilla pidempään, jos olisi ollut yleisesti sähköt ja sitä myöten jääkaapit. Vielä 60-luvulla, vaikka oli saatu sähköt vedettyä asuntoihin, monella ei ollut jääkaappia. Syy oli niin yksinkertainen, että ne olivat liian kalliita tuloihin nähden, eikä ihmiset harrastaneet osamaksuvelkoja yleisesti.