Lue keskustelun säännöt.
Hei sinä, joka asut tai olet asunut ulkomailla!
24.07.2025 |
Avaa hieman kokemustasi. Oliko päätös virhe vai elämäsi yksi parhaista? Jos et enää asu ulkomailla niin miksi palasit takaisin Suomeen ja aiotko vielä jonain päivänä palata takaisin ulkomaille? Sinä, joka sut edelleenkin, onko paluumuutto Suomeen käynyt mielessä?
Kommentit (97)
No ulkomailla on kiva asua, mutta sukulaisia ja kavereita on aina ikävä. En suosittele.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomi on pilattu, mutta niin on moni muukin maa. Tuskin nykyään löytyy kovinkaan montaa oikeasti hyvää maata, jossa voisi tavisihmisenä pärjätä rahallisesti ja muutenkin.
Vierailija kirjoitti:
Miksi harva täällä kertoo nykyisen asuinmaansa?
Kun nimenomaan moni olisi täältä Suomesta lähdössä johonkin parempaan maahan, jossa olisi paremmat elinolosuhteet kaikin tavoin.
Mutta kun ei tiedä, mikä olisi se paras maa suomalauselle, sellainen, missä voisi jopa köyhänä eläkeläisenä pärjätä paremmin.
En nyt puhu itsestäni, mutta moni pohtii tätä juuri nyt.
Ei parasta maata voi kukaan tietää. Sehän riippuu ihan siitä sun eläkkeestä ja mitä sillä haluat saada.
Vierailija kirjoitti:
Elämämme paras päätös!
Emme ole vielä ihan 100% muuttaneet mutta asumme jo useita kuukausia vuodesta lämpimässä. Ostimme talon muutama vuosi sitten.
Lämpö, levollinen elämä, mahtava kohtuuhintainen lähiruoka. Elämisen laatu.
Toinen meistä jo eläkkeellä. Tämä olisi pitänyt tehdä jo aiemmin!
Älkää suinkaan kertoko, mistä moinen paratiisi löytyy.
Tärkeintä on tehdä suomalaiset kateellisiksi!
Tälläisia suomalaiset ovat aina olleet - paskoja toisilleen.
Vierailija kirjoitti:
No ulkomailla on kiva asua, mutta sukulaisia ja kavereita on aina ikävä. En suosittele.
Niihin saa nykyään aika helposti yhteyden puhelimen avulla jos et ole tiennyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä ei vissiin tarkoitettu meitä, jotka ovat syntyneet ulkomailla?
Joka tapauksessa, en tehnyt muksuna itse päätöstä Suomeen muutosta, mutta olen ikuisesti kiitollinen siitä, että äiti pakkasi laukut ja lähti rohkeasti vieraaseen maahan yksin muksun kanssa. Ei, en aio koskaan palata takaisin. Toki jonkinlainen veri vetää synnyinmaahan ja olisi hienoa käydä paikan päällä, mutta Suomi on mun kotimaani ja täällä pysyn.
Asunut Islannissa, Kreikassa ja Englannissa vuosia. Olin nuori (17) kun lähdin Britteihin opiskelemaan ja jäin sille matkalle yli 10 vuoden ajaksi. Islannissa olen ollut töissä ja Kreikassa asunut osan vuodesta kun nyt eläkkeellä. Aikoinaan muutin takaisin, koska vanhempani sairastuivat vakavasti ja halusin olla lähellä heitä Jokaisessa maassa olen viihtynyt ja aina otettu hyvin vastaan ja saanut kontakteja ihmisiin jotka kantaa vielä tänäkin päivänä. Olen tyytyväinen että rohkenin lähteä sillä olen ollut vähän hiljainen ja arka nuorena. Kun huomasi että pärjää ja elämä kantaa itsenäisesti vaikkei perhettä tai ystäviä ollutkaan lähellä niin se antoi itseluottamusta ja janoa etsiä uusia tavotteita ja kokeilla rajojaan. Ajattelin aina, että jos en viihdy tai asiat menee huonosti niin aina voin palata kotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten olette ottaneet vakuutukset? Asuntoon vaaditaan kotivakuutus ja Suomesta ei myönnetä vakuutusta muihin maihin. Työlästä etsiä yhtiötä.
äääh Jos muutat asumaan ulkomaille niin hankit tietysti paikalliset vakuutukset ja selvität, miten byrokratia toimii: terveydenhuolto, koulut, eläkejärjestelmä. Tietysti se on työlästä mutta nykyään on netti ja konekäännökset.
Minulla oli niin vaikea elämä että noin 21-vuotiaana vanhempani 'lähettivät' minut Ruotsiin 'tuulettumaan' ja oppimaan kieltä vielä paremmin. Opiskelin ja tein töitä ja olin lopulta asunut siellä jotain 30 vuotta. Sairaudet ja oudot tapahtumat tekivät tilanteesta niin pahan että palasin Suomeen mutta en ole varma oliko viisasta. Ajattelin että sairaana ja rutiköyhänä parempi olla kotimaassa kuin toisen valtion elättinä. En olisi varmaan palannut jos olisin mennyt jonkun kanssa naimisiin ja saanut lapsetkin siellä. Olen lapseton sinkku ja haluaisin ehkä palata mutta se on luultavasti täysin mahdotonta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten olette ottaneet vakuutukset? Asuntoon vaaditaan kotivakuutus ja Suomesta ei myönnetä vakuutusta muihin maihin. Työlästä etsiä yhtiötä.
Mulla oli siellä duuni, eli ihan normisti kilpailutin paikalliset vakuutusthtiöt ja otin sieltä kotivakuutuksen. Omat vakuutukset tuli työnantajan puolesta.
Olin parisen vuotta pois Suomesta. Elin täysin toisenlaisessa kulttuurissa töissä Jenkkifirmassa, jossa Suomalasia siellä oli vain kolme useiden tuhansien työvoimasta, joka muuten oli erittäin monikansallinen ja kulttuurinen ympäristö jossa en edes alkuun kyennyt ymmärtämään kieltä ja sillä kirjoitettuja tekstejä kulkiessa ja kaupassa asioidessa jne. Sopeuduin nopeasti ja toisen vuoden kuluessa minusta ehti jo tuntua, että siitä oli tullut minun koti ja josta en ehkä olisi palannut niin nopeasti mikäli sitten olosuhteet eivät olisi maassa muutuneet niin nopeasti että sieltä oli lähdettävä pois. Se ei ollut enää turvalinen paikka valkoihoisille.
Vaikka olen muuten viettänyt aikaa ulkomailla nuorempana, matkustellut lomilla sekä töissä ja ollut kuukausia muualla valtamerien takana länsimaisisssa maissa ja kulttuureissa niin kyllä tuo edellä mainittu erilainen kokemus oli silti elämään muuttanut kokemus. Ehdottomasti rikkain kokemus elämästä mitä minulla on ollut. Opin todella paljon asioita joita en olisi voinut oppia Suomessa ja ymmärtää suomalaisena.
Olen sen jälkeen ollut sitä mieltä, että jonkinlainen asuminen muualla muutaman vuoden olisi jokaiselle suomalaiselle kytllä hyvä kokemus joka auttaisi ymmärtämään maailmaa paremmin ja myös näkemään meidät suomalaiset ulkomaalaisten silmin siten, että emme luulisi itsestämme liikoja ja tajuaisimme lopultakin olevamme kaikki ihan yhtälailla perimmiltämme hyvin samanlaisia kun ohut kulttuurinen kerros joka näkyy päältä jätetään huomiotta.
Olen nyt eläkkeellä ja vähitellen tässä mietin, että lähtisin uudestaan maailmalle. Viihdyin oikein hyvni muualla ja se mikä monelle vähän pidempään muualla olleille selviää niin kun oppii katsomaan Suomea ulkomaisin silmin, niin näkee myös sen miten Suomi on muuttunut ja muuttuu. Eikä kaikki se muutos miellytä. Tekisi mieluummin mennä jonnekin missä asiat muuttuvat hitaammin ja ehkä elinkustannuksetkin voisivat olla hieman pienemmät. Bisnes pöhinät ja juuppas eipäs vaarinhousut huvaten ja välillä soutaen politiikassa, sotessa jne. ei jaksa enää kiinnostaa. Paikkoja kyllä on missä näistä ei tarvitse joka päivä lukea ja mieltään pahoittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asuin muutaman vuoden ensin Redmondissa ja sitten San Franciscossa töiden takia. Taloudellisesti se oli lottovoitto ja siihen ikään sopiva mielenkiintoinen ajanjakso elämässä mutta olen vähän tällainen maalaispoika kumminkin pohjimmiltani että en pidemmän päälle viihtynyt. Aion kyllä joskus palata Yhdysvaltohin vielä patikoimaan, siellä on mahtavia vaellusreittejä.
Nyt kun olen taas sellaisessa elämäntilanteessa että olisi periaatteessa mahdollista kokeilla jotain uutta niin olen suunnitellut muuttavani muutamaksi vuodeksi matkailuautoon. Teen työni etänä ja työnantajan puolesta olisi ok tehdä niitä välillä myös ulkomailla niin voisin kierrellä jonkin verran Eurooppaa kun en ole siellä kovinkaan paljon reissannut - lähinnä näitä perinteisiä kaupunkikohteita vain kuten Rooma, Pariisi, Berliini, Ateena, Barcelona jne. Haluaisin nähdä ennenkaikkea luontoa ja maaseutua sekä autenttisempaa paikalliselämää.
Olemme nelihenkinen perhe: vanhemmat n. 50 ja lapset 20- ja 16-vuotiaita. Asumme tällä hetkellä Oslossa, eikä meillä vanhemmilla ole aikomusta muuttaa takaisin Suomeen.
Muutimme vuonna 2001 Tukholmaan töihin ja sieltä Osloon toisen työn perässä vuonna 2004. Vuonna 2007 muutimme takaisin Suomeen, kun esikoinen oli pieni. Suomalainen työkulttuuri oli kuitenkin järkytys ja palkkataso suhteutettuina hintatasoon oli huonompi, kuin oli etukäteen osattu laskea. Muutimmekin takaisin Osloon vuonna 2009 ja olemme asuneet täällä siitä asti. Meidät pitää täällä viihtyisä elinympäristö, hyvät työpaikat + elintaso, ystävät ja vakaa yhteiskunta (ei esimerkiksi tarvitse miettiä saammekohan joskus eläkettä).
Norjassa asuminen on mahdollistanut perheellemme hyvän urakehityksen ja sitä kautta hyvän talouden. Työttömyydestä ei ole ollut pelkoa ja nyt lasten aikuistuessa voimme lähitulevaisuudessa toteuttaa haaveemme ja asua monipaikkaisesti (osa vuodesta Oslossa, kesäisin Suomessa mökillä ja kylmimpinä kuukausina Italiassa). En tiedä olisiko tämä ollut mahdollista, jos olisimme aikanaan jääneet Suomeen. Suomeen meitä tosiaan yhdistää vielä sukumökki, muutama sukulainen ja pieni joukko ystäviä. Nyttemmin vanhempi tytär on suunnitellut suorittavansa osan opiskeluistaan Helsingissä tai Tampereella, joka toki tuntuu suomalaisessa sydämessä ihan hyvältä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi harva täällä kertoo nykyisen asuinmaansa?
Kun nimenomaan moni olisi täältä Suomesta lähdössä johonkin parempaan maahan, jossa olisi paremmat elinolosuhteet kaikin tavoin.
Mutta kun ei tiedä, mikä olisi se paras maa suomalauselle, sellainen, missä voisi jopa köyhänä eläkeläisenä pärjätä paremmin.
En nyt puhu itsestäni, mutta moni pohtii tätä juuri nyt.
Vaikea sanoa muiden puolesta mikä on paras.
Monille työpaikka määrää asuinmaan, toisille puolison kotimaa, meille rakas maa (Italia) vuosikymmenten lomien jälkeen ja joku lähtee ihan kylmiltään kokeilemaan uutta.
Valitse siitä.
Neljässä maassa Suomen lisäksi asunut. Kaksi oli omia hanttihommareissuja nuorena, kaksi miehen työn takia tehtyjä. Olivat määräaikaisia, pisin kolme vuotta, joten jääminen ei ollut vaihtoehto. En kadu mitään näistä. Mahtavia kokemuksia itselle ja lapsille. Mutta olen ylpeä suomalaisuudestani, ja iloisesti asun maailman onnellisimmassa maassa. Ja ymmärrän, että se oikeasti on sitä.
Vierailija kirjoitti:
No ulkomailla on kiva asua, mutta sukulaisia ja kavereita on aina ikävä. En suosittele.
Vasta nuo olivat viikon meidän luonamme ja me puolestaan lomailemme Suomessa elokuun. Yhteyttä pidetään (lähes) päivittäin whatsappilla ja videopuheluilla kuten Suomessa asuessakin.
Yhteiset sunnuntailounaat toki ovat harvenneet mutta niitä on yhä useita vuodessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämämme paras päätös!
Emme ole vielä ihan 100% muuttaneet mutta asumme jo useita kuukausia vuodesta lämpimässä. Ostimme talon muutama vuosi sitten.
Lämpö, levollinen elämä, mahtava kohtuuhintainen lähiruoka. Elämisen laatu.
Toinen meistä jo eläkkeellä. Tämä olisi pitänyt tehdä jo aiemmin!
Älkää suinkaan kertoko, mistä moinen paratiisi löytyy.
Tärkeintä on tehdä suomalaiset kateellisiksi!
Tälläisia suomalaiset ovat aina olleet - paskoja toisilleen.
Italia.
Oke hyvä!
Asun ulkomailla puolet vuodesta. Sesonkiluontoinen työ Suomessa mahdollistaa tämän ja lisäksi minulla on oma yritys jota voin tehdä myös ulkomailla.
Olen asunut useassa eri maassa ja minulla on jokaisesta maasta enimmäkseen hyvää sanottavaa. Olen juuri muuttanut työn perässä Baijeriin Saksaan, koska Suomessa ei ollut töitä.
Suomi on hyvä maa ja siellä on ihania, puheliaita, luotettavia ja muita auttavia ihmisiä, jonka vuoksi olisin voinut mielelläni asua sielläkin, mutta en työttömänä. Joku luultavasti väittää vastaan, ettei Suomessa ole ihania, puheliaita tai auttavaisia ihmisiä, mutta itse olen nähnyt Suomessa asuessani että todellakin on. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.
Saksasta voin suositella asuinpaikaksi Etelä-Saksaa eli Baijeria, Baden-Württembergiä, Saarlandia tai Rheinland-Pfalzia. Luonto on upeaa, kesät pidempiä ja ihmiset kaikin puolin kivoja. Suomalaisista pidetään paljon.
Ranskasta suosittelen Strasbourgia, Grenoblea tai Etelä-Ranskan rannikkoa (Marseillea lukuunottamatta, joka on katurikollisten hallinnassa). Hollanti on hyvä vaihtoehto ekstrovertille ja englantia osaavalle henkilölle. Palkat ovat hyvät ja avoimia työpaikkoja on runsaasti.
Muut pohjoismaat ovat suomalaisille myöskin aina hyvä vaihtoehto. Englantiin tai Espanjaan voi ehkä muuttaa, jos saa hyvän työpaikan ja erinomaisen palkan. Köyhäilemään en lähtisi.
Siksi en kerro, koska jos sen teen, tulee heti (vasta silloin) monta trollausta, miten sitä tai tätä siinä masssa on täysin ala-arvoista. Kun en kerro, sitä trollausta ei tule.