Lue keskustelun säännöt.
Uusperhe ja aika oman lapsen kanssa
24.07.2025 |
Hei,
Haluaisin vertaistukea ja mielipiteitä asiaan. Meillä on uusperhe jossa mulla tytär 8v. ja miehellä kaksi tytärtä 5v ja 7v. Huolenaihetta minulle tuo se että nykyään mulla ei oo kahdenkeskistä aikaa oman tyttären kanssa koska miehen 7v ottaa kaiken huomion mun tyttären kanssa eli toisin sanoen ei anna mun olla kotona tyttäreni kanssa edes hetkeä tekemässä jotain kahdestaan. 5v antaa eikä häiritse meitä. 7v ei ole tutkittu mutta minä sanoisin että ADHD oireet on aika näkyviä, koulussa ei ole tutkittu.
Alanko ottaa tyttären kanssa esim päivän viikosta kun saan jakaa hänelle sen huomion vai mitä tekisin? Meillä lapset viikko-viikko järjestelyllä ja lapset ovat siis samoilla viikoilla meillä. Koska haluttiin että pääsevät tutustumaan ja ns kiinni meidän normaaliin elämään. Ollaan asuttu saman katon alla nyt n. 1,5vuotta.
Kommentit (80)
Joo mut miten saan miehen ymmärtämään että en halua eriyttää vaan haluan vaan yksinkertaisesti välillä aikaa tyttöni kanssa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja isäkö tekee samoin omalla hoitoviikollaan? Vai miksi olette koko ajan niin että et ole lapsesi kanssa kahdestaan vaan hoidat miehenkin lapsen.
Isä on yhtälailla kotona arkisin kuin minäkin arkityöt molemmilla. Koska minä en saa sitä aikaa tyttöni kanssa koska automaattisesti miehen tytär on siinä mukana kun ei hyväksy et mä esim pelaan mun tytön kanssa kahdestaan. Sitä jos meen jonnekki se kysyy miksi mä en pääse mukaan. Tää on se mun ongelma. Miestä tää tuskin vaivaa koska hänelle on hyvä vaan kun tulevat toimeen ja leikkivät yhdessä. Mutta kun mä haluan myös sitä äiti tytär aikaa.
Kuulostaa ihan joltain päiväkotimeiningiltä. En haluu olla sun kaveri, yhyy!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo miehen tytär kokee kovasti mustasukkaisuutta jos mä olen mun tyttären kanssa. Aivan kun mä en saisi sitä viettää. Ja tämä johtuu varmaan osittain hänen äidistään joka on aina töissä silloin kun on hänen hoitoviikko.
Ja isäkö tekee samoin omalla hoitoviikollaan? Vai miksi olette koko ajan niin että et ole lapsesi kanssa kahdestaan vaan hoidat miehenkin lapsen.
Hä, missä lapsi silloin on kun on äitinsä hoitoviikko?
Vierailija kirjoitti:
Joo mut miten saan miehen ymmärtämään että en halua eriyttää vaan haluan vaan yksinkertaisesti välillä aikaa tyttöni kanssa
Sulle vastattiin jo. Lähde ulos tyttösi kanssa. Tai sitten vaihdatte viikkoja.
Uusperheessä eletään, niin kuin ydinperheessä tai ei eletä uusperheenä ollenkaan. Siis jos lasten hyvinvointia ajatellaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa ihan joltain päiväkotimeiningiltä. En haluu olla sun kaveri, yhyy!
Sun kantsii varmana vaihtaa keskustelua, et selvästikään tiedä mistä puhutaan
Vierailija kirjoitti:
Ja isäkö tekee samoin omalla hoitoviikollaan? Vai miksi olette koko ajan niin että et ole lapsesi kanssa kahdestaan vaan hoidat miehenkin lapsen.
Isä on yhtälailla kotona arkisin kuin minäkin arkityöt molemmilla. Koska minä en saa sitä aikaa tyttöni kanssa koska automaattisesti miehen tytär on siinä mukana kun ei hyväksy et mä esim pelaan mun tytön kanssa kahdestaan. Sitä jos meen jonnekki se kysyy miksi mä en pääse mukaan. Tää on se mun ongelma. Miestä tää tuskin vaivaa koska hänelle on hyvä vaan kun tulevat toimeen ja leikkivät yhdessä. Mutta kun mä haluan myös sitä äiti tytär aikaa.
Miksi siis valitsit hoitoviikon niin, että niitä ei ole? Miksi muutitte yhteen ja haluat olla lapsesi kanssa kahdestaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa ihan joltain päiväkotimeiningiltä. En haluu olla sun kaveri, yhyy!
Sun kantsii varmana vaihtaa keskustelua, et selvästikään tiedä mistä puhutaan
Tiedän. Ap kuulostaa ihan pikkulapselta, joka ei halua ottaa toista mukaan leikkiin.
Vierailija kirjoitti:
Joo mut miten saan miehen ymmärtämään että en halua eriyttää vaan haluan vaan yksinkertaisesti välillä aikaa tyttöni kanssa
Miten saat itsesi ymmärtämään itse tekemiäsi valintoja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ois taas pitänyt ajatella ja asua omissa asunnoissaan. Lapsparkoja kaikki 3, ei misdään kotia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä en ikinä ole ymmärtänyt, miksi pitää muuttaa yhteen, jos ei aiota olla yhtä perhettä. Ikinä ikinä ei lapsen tule joutua kokemaan, että toi on vaan ton äiti ja toi lapsi rakkaampi sille kun toinen. On tarpeeksi vahingollisia muutenkin erot lapselle.
no sellaista se on uusperheissä. Minunkin miesserkku perusti uusperheen naisen kanssa, jolla oli ennestään 8- ja 10-vuotiaat lapset ja he saivat yhteisen vauvan. Kun heidän yht. lapsi oli vasta taapero, moitti vaimo mun miestään siitä, kun tämä huomioi liikaa omaa lastaan kuin hänen. Toisaalta, mun mielestä muutenklin ydinpeheissäkin se taapero vaatii enemmän huomiota kuin kouluikäiset lapset.
Vierailija kirjoitti:
Tää on täyttä sontaa koko aloitus. Provo-trolli
mistä niin päättelet? Etkö tosiaan usko, että tämä voisi olla totta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ydinperheessäkin jokaisella lapsella pitäisi olla oikeus omaan aikaan vanhemman kanssa. Yleensä sieltä kotoa lähdetään pois esim yhdessä uimahalliin, rannalle, käydään elokuvissa tai muuten harrastamassa jotain.
Koska ihmiset oikein tajuavat, ettei kannata muuttaa saman katon alle uusperheenä? Siinä kärsijöinä ovat lapset.
Itse tein eron jälkeen sen päätöksen, etten muuta kenenkään kanssa yhteen ennen kuin lapset ovat muuttaneet omilleen. Lapset saivat tasapainoisen lapsuuden ja nuoruuden ja mahdollisuuden viettää normaalia perhe-elämää ilman, että tarvitsee kilpailla omassa kodissa oman vanhemman huomiosta vieraiden kanssa. Nyt aikuisina ovat kiittäneet ja sanoneet, että oli heidän kannaltaan paras päätös. Ovat sen verran kuulleet omissa kaveriporukoissaan juttuja uusperhekuvioista. Vaikka kuvio toimisikin jollain tasolla, on se aina sopeutumista lapsille. Nuoruus varsinkin on muutenki rankkaa aikaa, siinä kodin pitäisi olla turvasatama, jossa voi olla oma itsensä.
Asettakaa ne omat lapsenne etusijalle ja suunnitelkaa kotileikkejä sitten, kun pesä on tyhjä.
Sulle ei anneta mahdollisuutta olla oman lapsesi kanssa kahdestaan?
Kenen se pitäisi sulle järjestää, ihan itse aikuisena järjestät ja otat vastuun tilanteesta. Ei ole edes vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
Uusperheessä eletään, niin kuin ydinperheessä tai ei eletä uusperheenä ollenkaan. Siis jos lasten hyvinvointia ajatellaan.
Kivaa idealismia. Uusperhe ei vain koskaan voi olla sama kuin ydinperhe, vaikka kuinka yrittäisi. Jossain tilanteessa kuitenkin tulee esiin, edes ajatuksen tasolla "sun / mun lapsi".
Huomauttaisin vielä että myös ydinperheessä on kivaa että lapset saa kahdenkeskeistä aikaa molempien vanhmpien kanssa erikseen. Mutta ei niin et pelataan lautapeliä mutta toinen ei pääse mukaan tai ei saa tulla kotona tiettyyn huoneeseen vaan niin et kumpikin vanhempi osallistuu ja järkkää tekemistä ja aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Ja isäkö tekee samoin omalla hoitoviikollaan? Vai miksi olette koko ajan niin että et ole lapsesi kanssa kahdestaan vaan hoidat miehenkin lapsen.
Isä on yhtälailla kotona arkisin kuin minäkin arkityöt molemmilla. Koska minä en saa sitä aikaa tyttöni kanssa koska automaattisesti miehen tytär on siinä mukana kun ei hyväksy et mä esim pelaan mun tytön kanssa kahdestaan. Sitä jos meen jonnekki se kysyy miksi mä en pääse mukaan. Tää on se mun ongelma. Miestä tää tuskin vaivaa koska hänelle on hyvä vaan kun tulevat toimeen ja leikkivät yhdessä. Mutta kun mä haluan myös sitä äiti tytär aikaa.
Nyt te olette perhe. Kaikki perheenjäsenet ovat tasa-arvoisia. Et voi jättää uusia lapsiasi sivuun ja viettää aikaa vain biologisen lapsesi kanssa.
Mä en ikinä ole ymmärtänyt, miksi pitää muuttaa yhteen, jos ei aiota olla yhtä perhettä.
Ikinä ikinä ei lapsen tule joutua kokemaan, että toi on vaan ton äiti ja toi lapsi rakkaampi sille kun toinen. On tarpeeksi vahingollisia muutenkin erot lapselle.
Lopun ikää menee selvitellessä lapsena syntyneitä traumoja, joita on tosi vaikea korjata, koska ovat lapsena syntyneet tiedostamattomalla tasolla.