Vinkkejä erosta toipumiseen! Miten tästä pääsee yli..

Olen nainen ja exäni myös nainen, vaikka tuskin sillä tässä merkitystä on. 

Olimme yhdessä kolme vuotta, olimme kuin paita ja peppu ja lähes 24/7 yhdessä. Kummatkin työttömiä ja yhteiskunnasta pudonneita. Kummallakaan ei juuri muita ystäviä.

Suhteemme on ollut yhtä vuoristorataa, olemme eronneet ja palanneet yhteen lukuisia kertoja. Minusta tuntuu ettei minulla ole ollut enää muuta elämää kuin hän. Olen mukautunut hänen tarpeisiinsa, tunnen olevani vastuussa jopa hänen mielialoistaan. Kun kännykkä kilahti viestin merkiksi, pelkäsin että millä tuulella hän on ja olenko tehnyt jotain ärsyttääkseni. 

Viimeinen pisara minulle oli, kun hän riidan päätteeksi otti minua takaa päin kurkusta puristusotteeseen ja löi päähän. Kun menin vessaan, hän tuli perässä ja iski minua isoisänsä vanhalla kävelykepillä monta kertaa niin että keppi meni lopulta palasiksi. 

Kaikesta huolimatta minulla on ikävä. Mieli syöttää päähän vaan niitä hyviä muistoja. Miten erosta eteenpäin? Minulla on yksinäistä ilman häntä. Hän oli mustasukkainen kaikista kavereistani ja siksi kaverisuhteet ovat jääneet.

N38