Tulevan seiskaluokkalaisen vanhempi! Hoida seuraavat asiat kuntoon ennen koulun alkua, jos puutteita löytyy.
Onko lapsellasi sopivat ikäkauden mukaiset vaatteet? Joka vuosi yläkouluun tulee teinejä, joilla on pieneksi jääneet pikkulapsen vaatteet päällä. Löytyykö sopivia kenkiä? Lapsesi tarvitsee liikuntaan erilliset lenkkarit, tavalliset kengät päivittäiseen käyttöön ja talvikaudelle riittävän lämpimät kengät. Osassa kouluista käytetään sisäkenkiä. Vielä on aikaa kiertää kirppiksiä, jos rahaa on vähän. Tukea voi saada myös erilaisilta järjestöiltä.
Liikuntaan tarvitaan erilliset ja sopivat vaatteet. Hikisillä liikuntavaatteilla ei tulla tunneille ja farkuissa ei urheilla.
Tytöille siteet, tamponit ja särkylääkkeet mukaan. Koulupäivä on pidempi ja koulu on usein kotoa kauempana. Koulusta ei saa särkylääkkeitä enää.
Jokaiselle oppilaalle penali ja ehjä reppu. Suuri osa oppilaista pyrkii säilyttämään kyniään repun pohjalla. Ne puhkovat repun ja katoavat nopeasti. Kouluissa ei ole lainakyniä. Liikuntavarusteiden kuskaamiseen tarvitaan myös jokin kassi.
Osaahan lapsesi kellon? Viikonpäivät? Entä sujuuhan kuukaudet ja niitä vastaavat kuukausien numerot?
Sitten se tärkein. Tutustu arvioinnin kriteereihin. Vältyt monelta mielipahalta ja opettajan turhalta syyllistämiseltä, kun tiedät lapsesi arvioinnin perusteet. Kriteerit ovat useissa oppiaineissa täysin toisenlaiset, kuin omana kouluaikanasi. Viitosen saa entistä vähäisemmällä osaamisella, kymppiin pitää osata joissain aineissa paljon enemmän.
Osa seitsemännen luokan numeroista jää suoraan päättötodistukseen ja vaikuttaa suoraan toiselle asteelle pääsemiseen. Eli jo seitsemännellä luokalla pitää olla opiskeluissa tosissaan.
Päättöarvioinnin kriteerejä voit vilkaista täältä.
https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Perusopetuksen%20p%C3%…
Kommentit (281)
Miten näitä voi odottaa seiskaluokkalaiselta, kun ei monet aikuisetkaan hallitse, esim kelloa tai sitä että töihin tultais ajallaan?
Tosi hyvä lista! Tästä listasta välittyy ennen kaikkea välittäminen. Suomessa lapset jätetään edelleen liian yksin, vanhempien tulisi osoittaa välittämistä, vaikka teini vähän sitä vastustelisikin.
Hyvinvointi ja sosiaalisten kontaktien saaminen alkaa siitä, että lapsi on peseytynyt ja hänellä on puhtaat, ehjät ja sopivat vaatteet yllä. Harvempi haluaa istua luokassa haisulin vieressä. Sitten vielä oikeat välineet (kynät, kirjat jne.) mukaan ja lukkarista katsoo että on oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Hyvää alkavaa lukuvuotta kaikille!
Vierailija kirjoitti:
Kahdeksikko ei riitä kaupungeissa hyvään lukioon tai ammattikoulun suosituille aloille.
Oppilaat oikeasti kertovat, ettei heillä ole talvivaatteita tai talvikenkiä. Yhdellä pojalla oli vain yhdet kengät; crocsit. Niissä oli varmaan todella miellyttävä yrittää pelata liikuntatunnilla jalkapalloa...
Opettajana velvollisuutesi tuossa kohtaa oli tehdä lastensuojeluilmoitus, minkä varmaankin teit, eikö vain? Vai pakotitko vaan pelaamaan sitä jalkapalloa lumihangessa?
Siis kellekään oppilaalle ei kasi riitä? Ok...
Oma lapsi on aloittamassa yläasteen. Mä vaan toivon että hänen elämä säilyis hyvänä ja turvallisena, ja itsetunto ja suhteet läheisiin ois niin hyvällä perustalla, että selviäisi kaikesta mitä tulee vastaan... Omasta sisäisestä muutoksesta ja kaikesta ulkopuolisesta mitä kohtaa.
Jos numerot pysyy vaikka kasissa niin se on vaan plussaa. Sillä pääsee täällä pikkupaikkakunnalla kaikkiin jatko-opintoihin, ja loppuelämä on aikaa opiskella sitä mikä lasta tuleekaan itseä kiinnostamaan. Vanhempi lapsi kävi läpi vaikeat vaiheet yläasteen alussa, mut sen päättyessä oli jo hyvät tulevaisuudensuunnitelmat ja lähti niitä toteuttamaan. Ei seiskan yksittäisillä huonoilla numeroilla ole mitään vaikutusta. Enemmän metsään olisi menty, jos siinä vaiheessa ois liikaa painostettu jollain numeroilla.
Hoida mukulan mt-ongelmat kotona. Ei yhteiskunnan tartte kaikkea maksaa.
Vierailija kirjoitti:
Miten näitä voi odottaa seiskaluokkalaiselta, kun ei monet aikuisetkaan hallitse, esim kelloa tai sitä että töihin tultais ajallaan?
Sen takia näitä opetetaan nykyisille seiskaluokkaisille, jotta heistä ei tulisi aikuisia jotka eivät osaa tulla ajallaan töihin.
Jos numerot pysyy vaikka kasissa niin se on vaan plussaa. Sillä pääsee täällä pikkupaikkakunnalla kaikkiin jatko-opintoihin, ja loppuelämä on aikaa opiskella sitä mikä lasta tuleekaan itseä kiinnostamaan. Vanhempi lapsi kävi läpi vaikeat vaiheet yläasteen alussa, mut sen päättyessä oli jo hyvät tulevaisuudensuunnitelmat ja lähti niitä toteuttamaan. Ei seiskan yksittäisillä huonoilla numeroilla ole mitään vaikutusta. Enemmän metsään olisi menty, jos siinä vaiheessa ois liikaa painostettu jollain numeroilla.
Hyvä vanhempi ei rajaa valinnoilla lapsen elämää jonnekin pikkupaikkakunnalle, vaan opettaa tälle myös kunnianhimoa ja kykyä selvitä muuallakin kuin tuppukylässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyviä pointteja. En millään muotoa halua väittää vastaan, mutta totean kuitenkin, että tuon ikäinen nuori ei enää ole puettavissa ja kouluun lähetettävissä samalla tavalla kuin pienempi. Vaikka kaikki olisi tehty listan mukaisesti, voi penaalin käyttö olla liian vaivalloista, ja liikuntatunneillekin mennään farkuissa, koska kaverit.
Ja sama pätee myös noihin arviointeihin. Jos nuori itse päättää, että kasi on riittävä numero, ja antaa ympäri vuoden kasin näyttöä, en minä voi vanhempana rähjätå, että kokeesta tuli kymppiminkka ja mussukkani on muutenkin niin lahjakas. Hyvää syksyä teille, jotka työksenne tätä hupaisaa ja kamalaa ihmisryhmää kasvatatte.- Yläkoululaisen mutsi.
Tästä olen täysin eri mieltä. Jos lapsesi on päättänyt kasin riittävän, on sinun huoltajana kerrottava hänelle miksi se ei riitä. Ei seiskaluokkalaisen aivoil
Ja huoltajan on myös ymmärrettävä ettei päätä teinin puolesta jatkosuunnitelmaa. Kaikki eivät halua ja mene sinne missä vaaditaan 9-10.
Eli jos oppilas asettaa jossakin aineessa kasin tavoitteekseen ja saa kokeesta kymppiminkan, koulu on sinun mielestäsi huonosti hoidettu?
Selkeästi alisuorittaa.
Muistattehan vielä sellaisen asian, että ammattilan vaihtaminen voi olla mahdotonta lapsellesi. Tällä hetkellä alan vaihtaminen on korkeakoulutetuille aikuisille hyvin vaikeaa ja suurelle osalla mahdotonta. Opintoihin ei välttämättä mahdu sisälle, vaikka olisi rahaa maksaa koko tutkinto omasta pussista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyviä pointteja. En millään muotoa halua väittää vastaan, mutta totean kuitenkin, että tuon ikäinen nuori ei enää ole puettavissa ja kouluun lähetettävissä samalla tavalla kuin pienempi. Vaikka kaikki olisi tehty listan mukaisesti, voi penaalin käyttö olla liian vaivalloista, ja liikuntatunneillekin mennään farkuissa, koska kaverit.
Ja sama pätee myös noihin arviointeihin. Jos nuori itse päättää, että kasi on riittävä numero, ja antaa ympäri vuoden kasin näyttöä, en minä voi vanhempana rähjätå, että kokeesta tuli kymppiminkka ja mussukkani on muutenkin niin lahjakas. Hyvää syksyä teille, jotka työksenne tätä hupaisaa ja kamalaa ihmisryhmää kasvatatte.- Yläkoululaisen mutsi.
Tästä olen täysin eri mieltä. Jos lapsesi on päättänyt kasin riittävän, on sinun huoltajana kerrottava hänelle miksi se ei riitä. Ei seiskaluokkalaisen aivoil
Tämä on juuri sitä vanhemmuutta, jonka seurauksena on ahdistuneita lapsia. Vanhemmat vaativat kiitettäviä arvosanoja, kasi ei kelpaa. Ja kun opettajana otan esiin lapsen paineet, ahdistuksen, vaatimukset, vanhemmat pyörittelevät silmiään ja väittävät, ettei me mitään vaadita. Ja samainen lapsi itkee koulussa, ettei uskalla viedä koearvosanaa 8,5 kotiin, koska vanhemmat rageevat.
Ei ihme, että nuoret ovat ahdistuneita.
Vierailija kirjoitti:
Jos numerot pysyy vaikka kasissa niin se on vaan plussaa. Sillä pääsee täällä pikkupaikkakunnalla kaikkiin jatko-opintoihin, ja loppuelämä on aikaa opiskella sitä mikä lasta tuleekaan itseä kiinnostamaan. Vanhempi lapsi kävi läpi vaikeat vaiheet yläasteen alussa, mut sen päättyessä oli jo hyvät tulevaisuudensuunnitelmat ja lähti niitä toteuttamaan. Ei seiskan yksittäisillä huonoilla numeroilla ole mitään vaikutusta. Enemmän metsään olisi menty, jos siinä vaiheessa ois liikaa painostettu jollain numeroilla.
Hyvä vanhempi ei rajaa valinnoilla lapsen elämää jonnekin pikkupaikkakunnalle, vaan opettaa tälle myös kunnianhimoa ja kykyä selvitä muuallakin kuin tuppukylässä.
Ja sen takia kasi musiikista seiskalla on epäonnistuneen lapsen ja epäonnistuneen vanhemman merkkimerkki, eikä edes kannata enää yrittää.
On se kumma jos joku kasi ei ole riittävä! Etenkin jossain liikunnassa tai vaikka ruotsissa. Jos on (lapsella!) haluja lähteä johonkin tiettyyn lukioon, niin sitten painottakaa niitä numeroita kovasti, mutta sitten kannattaa antaa sen lapsen keskittyä siihen kouluun ja lopettaa painostaminen niihin viiteentoista harrastukseen, niin että koko vapaa-ajan käsite jää vieraaksi. Sukulaislapsi ei selvästi enää yläkoulussa olisi jaksanut kaikkia aloitettuja harrastuksiaan, kun sitä koulua piti käydä niin että kymppiä löytyy ja useampi. Tosi vaativat vanhemmat, tulivat jotenkin ahneeksi sille että lapsi on hyvä monessa asiassa, ja minusta sitä oli suorastaan kamalaa katsoa vierestä. Välit meni perheeseen, kun vihdoin otin puheeksi tuon. En tiedä miten teini on jaksellut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyviä pointteja. En millään muotoa halua väittää vastaan, mutta totean kuitenkin, että tuon ikäinen nuori ei enää ole puettavissa ja kouluun lähetettävissä samalla tavalla kuin pienempi. Vaikka kaikki olisi tehty listan mukaisesti, voi penaalin käyttö olla liian vaivalloista, ja liikuntatunneillekin mennään farkuissa, koska kaverit.
Ja sama pätee myös noihin arviointeihin. Jos nuori itse päättää, että kasi on riittävä numero, ja antaa ympäri vuoden kasin näyttöä, en minä voi vanhempana rähjätå, että kokeesta tuli kymppiminkka ja mussukkani on muutenkin niin lahjakas. Hyvää syksyä teille, jotka työksenne tätä hupaisaa ja kamalaa ihmisryhmää kasvatatte.- Yläkoululaisen mutsi.
Tästä olen täysin eri mieltä. Jos lapsesi on päättänyt kasin riittävän, on sinun huoltajana kerrottava hänelle miksi se ei riitä. Ei seiskaluokkalaisen aivoil
Kasi on aivan riittävä numero monessa aineessa. Muistan miten itse teininä kävin tästä keskusteluja vanhempieni kanssa. Tai äiti siitä mäkätti. Numeroni olivat kautta linjan 8-10, parhaimmillaan keskiarvo 9,2. Äitini oli sitä mieltä, että jos näkisin enemmän vaivaa minulla olisi parempi todistus. Itse olin sitä mieltä, että jos saan lukematta tuollaisia numeroita, olisi järjetöntä ponnistella "vielä parempaan". Pikkukaupungin lukioon riitti kasin keskiarvo, muistaakseni.
Elämässä menestymiseen vaikuttaa ihan eri tekijät kuin se, että jaksaa puurtaa ja päntätä ja totella äitiä.
Vierailija kirjoitti:
Jos numerot pysyy vaikka kasissa niin se on vaan plussaa. Sillä pääsee täällä pikkupaikkakunnalla kaikkiin jatko-opintoihin, ja loppuelämä on aikaa opiskella sitä mikä lasta tuleekaan itseä kiinnostamaan. Vanhempi lapsi kävi läpi vaikeat vaiheet yläasteen alussa, mut sen päättyessä oli jo hyvät tulevaisuudensuunnitelmat ja lähti niitä toteuttamaan. Ei seiskan yksittäisillä huonoilla numeroilla ole mitään vaikutusta. Enemmän metsään olisi menty, jos siinä vaiheessa ois liikaa painostettu jollain numeroilla.
Hyvä vanhempi ei rajaa valinnoilla lapsen elämää jonnekin pikkupaikkakunnalle, vaan opettaa tälle myös kunnianhimoa ja kykyä selvitä muuallakin kuin tuppukylässä.
Kunnianhimo ja selviytymiskyky opitaan siten, että saadaan ottaa ikätasoisesti vastuuta omista asioista. Meillä yläkoululainen on saanut vapaasti valita tavoitteensa. Välillä tavoite on saattanut olla se kasi, toisessa aineessa sitten kymppi. Koulu on hoitunut itsenäisesti ja luottamus pelannut. Tämä nuori on sen tyyppinen, että jos olisin alkanut kytätä koulumenestystä, olisi vastareaktio ollut varma ja vahva.
Tämä on juuri sitä vanhemmuutta, jonka seurauksena on ahdistuneita lapsia. Vanhemmat vaativat kiitettäviä arvosanoja, kasi ei kelpaa.
Kyllä ne ahdistuu huomattavasti enemmän siinä viaheessa, kun kohtaavat todellisen maailman ja huomaavat, ettei se kodin rima riitä yhtään mihinkään.
Just taas koko kevään kuuntelin, miten yhtäkkiä onkin tajuttu, ettei se seiska, kasi yksinkertaisesti riitä minnekään, mihin nuori haluaisi. Ja on myöhäistä tehdä asialle mitään. Ja aletaan uhkailla opettajia, että kyllä se ysi/kymppi oikeasti olisikin oikea.
Kasin arvosanoilla pääsee lukioon ja muualle toiselle asteette. Jos vanhemman mielestä lukion pitää olla kaupungin paras ja / tai eliitti, se vanhempi voi ihan itse mennä sinne.
Asiallisia vinkkejä, mutta me ollaan vielä lomamoodissa. Ostoslista on tehty valmiiksi, ja sen kimppuun käydään elokuun ensimmäisellä viikolla.
Vierailija kirjoitti:
Asiallisia vinkkejä, mutta me ollaan vielä lomamoodissa. Ostoslista on tehty valmiiksi, ja sen kimppuun käydään elokuun ensimmäisellä viikolla.
Kyllä ne kannattaisi hankkia alennusmyynneistä, samalla opettaa teinille taloudenpitoa.
Niin, tai sit sitä jätkää ei vaan kiinnostanut solmia kengännauhoja. Jos oikeasti ei ollut muita kenkiä, kai ohjasit pojan paikkaan, josta hän saa kengät? Esim. Hope?