Osaatko kellua vedessä?

Vierailija kirjoitti:

Oon aina osannut kellua, sehän aika lailla tapahtuu itsestään. Ajattelen, että jos tämäkin on joku "taito" niin onhan mulla muitakin huipputaitoja kuten hengittäminen ja käveleminen.

Olet väärässä. Ylimielisyys ja itsenä ylentäminen on paras keino kelluntaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En, keuhkotilavuus ei varmaankaan ole riittävä.

Mä kelluin laihana vain siten, että vedin keuhkot täyteen ilmaa ja pidätin hengitystä. Mutta olen nainen ja keuhkoni ovat isot (PEF-mittauksista päätellen), joten voi olla, etteivät kaikki miehet kellu noinkaan, miehillä kun on vähemmän rasvakudosta kuin naisilla.

Olen 178cm/103kg mies ja kova uimaan ulkovesissä. Uin vapaauintia ja rintauintia oikein sujuvasti pidempiäkin matkoja, mutta kelluminen ei ole koskaan onnistunut. Hetken pysyn pinnalla jos vedän keuhkot aivan täyteen, muuten en. Lihasta löytyy, läskiä niukalti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapset on laihoja eikä kellu. Paniikissa vetävät vettä keuhkoihin ja katoaa se vähäinenkin hengitetyn ilman tuoma kelluvuus.

Samoin käy aikuiselle hukkuessa, oli miten läski hyvänsä. Pintaan noustaan muutama päivä myöhemmin mätänemiskaasujen nostamana.

Ole hyvä, fysiikkaa ja kemiaa.

Kyllä laihanakin kelluu. Mutta silloin pitää olla rentona ja osata levittää itsensä "veden pinnalle", jolloin on mahdollisimman vähän painoa pinta-alayksikköä kohden. Lasten uimakouluissakin opetetaan kellumaan.

No ei kellu, jos on vettä tiheämpää. Ei veden pinnalla pysty olemaan rentona, jos on sitä raskaampaa ja siten painuu pohjaa kohti.

Lakatkaa nyt jo levittämästä tuota valhetta, että kelluminen olisi osaamisesta kiinni. Se on kiinni tiheydestä. Jos olet liian tiheä ympäröivään väliaineeseen nähden, vajoat pohjaan. Toki missä tahansa asennossa ei silti kellu, vaan pitää olla juurikin noin raajat levällään. Se ei kuitenkaan riitä, jos on liian tiheää ainetta.

Osaan joo. 

Vierailija kirjoitti:

Osaan, mutta ymmärrän kyllä myös sen, että on vaikeaa ainakin jos lapsena ei ole ollut paljon vedessä ja tajunnut millä logiikalla siellä pysyy pinnalla tekemättä mitään. Helppo se on ihmetellä toisten taidon puutetta jos et itsekään edes tiedä/muista, miten olet oppinut.

Kyllä minä ainakin tiesin nuorena, miten se kuuluu tehdä, en vain kellunut, paitsi jos vedin keuhkot täyteen ilmaa ja pidätin hengitystä. Nyt ylipainoisena mun ei tarvi enää tehdä noin, vaan kellun itsekseni, kunhan vain makaan rennosti selälläni raajat levällään. Eli kaikki eivät pysy pinnalla tekemättä mitään. Se ei ole kiinni osaamisesta, vaan kehon koostumuksesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osaan. Kehossa.tarpeeksi rasvaa, joka on jakautunut niin, että kelluminen on todella helppoa. Voin kellua loputtomiin.

Rasvan jakautumisesta johtuen naiset kelluu miehiä helpommin.

No mutta. Minä olen 165, 49kg, aikuinen nainen, urheilija ja kellun vaikka tuntikausia. Ja mitenpäin vaan. 

Jos kellut mitenpäin vain, niin sehän todistaa, ettei kyse ole osaamisesta eli asennosta tai rentoudesta, vaan kehon ja veden välisestä tiheyserosta.

Höpön pöppöä ole kehon koostumuksesta kiinni! Olen hoikka ja osaan, koska isäni lapsena opetti sekä olen uinut ja viettänyt vedessä paljon aikaa. No ehkä läskit kelluu ilman taktiikkaakin, mutta ne jotka osaa, kelluu hoikkinakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En, keuhkotilavuus ei varmaankaan ole riittävä.

Mä kelluin laihana vain siten, että vedin keuhkot täyteen ilmaa ja pidätin hengitystä. Mutta olen nainen ja keuhkoni ovat isot (PEF-mittauksista päätellen), joten voi olla, etteivät kaikki miehet kellu noinkaan, miehillä kun on vähemmän rasvakudosta kuin naisilla.

 

Olen 178cm/103kg mies ja kova uimaan ulkovesissä. Uin vapaauintia ja rintauintia oikein sujuvasti pidempiäkin matkoja, mutta kelluminen ei ole koskaan onnistunut. Hetken pysyn pinnalla jos vedän keuhkot aivan täyteen, muuten en. Lihasta löytyy, läskiä niukalti.

Me ollaan ihmetelty kovasti meidän nuorimmaista poikaa (nyt jo 16v), hän on rakastanut vedessäoloa ihan pienestä saakka, uimaankin oppi jo alle 4-v, mutta kellua hän ei osaa. Me kaikki muut pysymme pinnalla kuin korkki, mutta ei tämä poika. Tosi kumma juttu

Puunpala on tosi taitava, kivenmurikka taas ei vaan osaa.

Vierailija kirjoitti:

Isorintainen nainen pysyy paremmin pinnalla kuin pienirintainen? 

Näin se varmaan on, minulla kaikki kehon rasva menee reisiin ja lantioon ja olen järkeillyt että ehkä painopiste vaikeuttaa kellumistani kun en ole siihen pystynyt 50- enkä 70-kiloisena muutamaa sekuntia pidempään :D Mutta toisaalta pysyn vedessä lähes paikoillani pystyasennossa vaikka kuinka pitkään vain minimaalisten käsivarsien liikkeiden avulla liikuttamatta jalkojani. 

Kellun kuin korkki. Olen lihava.

Sukeltaminen sen sijaan tuottaa vaikeuksia. Paljon joudun tekemään työtä, jos meinaan pinnan alla pysyä.

Olin jo lapsena lihava, ja uimakandidaatin tutkinnossa ne sukellustehtävät olivat ne vaikeimmat.

Vierailija kirjoitti:

188/73 ja kellun ihan hyvin vaikka rasvaa ei isommin olekaan. Ilmahan se kelluttaa eikä rasva. Pelastusliivit olisi tehty rasvasta, jos rasva kelluttaisi.

Kyllä rasva kelluu. Mutta ei se tietenkään ainoa kelluva aina ole. Ilma kelluu vielä paremmin, ja siksi pelastusliivit tehdään ilmaa sisältävistä aineista.

Kokeile jos et usko: Laske altaaseen kylmää vettä ja pudota siihen nokare voita tai margariinia. Kelluuko vai ei? Öljyä jos lorautat, se jää pinnalle myös.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapset on laihoja eikä kellu. Paniikissa vetävät vettä keuhkoihin ja katoaa se vähäinenkin hengitetyn ilman tuoma kelluvuus.

Samoin käy aikuiselle hukkuessa, oli miten läski hyvänsä. Pintaan noustaan muutama päivä myöhemmin mätänemiskaasujen nostamana.

Ole hyvä, fysiikkaa ja kemiaa.

Kyllä laihanakin kelluu. Mutta silloin pitää olla rentona ja osata levittää itsensä "veden pinnalle", jolloin on mahdollisimman vähän painoa pinta-alayksikköä kohden. Lasten uimakouluissakin opetetaan kellumaan.

Ei tuo riipu siitä, missä asennossa olet. Moni olettaa, että ihminen kelluu siksi, että veden pintajännitys kannattaa ihmistä kuin vesikirppua. Kuitenkin kelluvuus lienee ylivoimaisesti suurimmalta osaltaan seurausta Arkhimedeen laista: Kappaleeseen vaikuttaa noste, joka suuruus on kappaleen syrjäyttämän vesimassan paino. Ihmisen luuston ja lihasten tiheys on veden tiheyttä hieman suurempi. Siksi hukkunut ihminen vajoaa pohjaan. Eli keuhkoja ilmalla täyttämällä voidaan saada syrjäytyvä vesimäärä suuremmaksi, jolloin osa vartalosta voi jäädä veden pinnan yläpuolelle. Suolistokaasut osallistuvat myös tämän nosteen kehittämiseen.

On niitäkin, joiden keuhkot äärimmilleen venytettyinäkään ole mahdollista kellua - uskokaa tai älkää, näitä on - joillakin lihakset ja nivelet ja kehon ryhti ovat kasvun aikana saaneet virheasentoja tai liikkuvuuden rajoitteita, jotka estävät ns. rennon kellumisen, ilman vahvaa ortopedista ja fysioterapeuttista korjausta. Näiden ihmisten ei ole häpeällistä uimareissuillansa pitää kelluntavyötä tai sitten snorkkelia, joka mahdollistaa huilaamisen kokonaan veden pinnan alla, normaalisti hengitellen. 

Kovinkin ammattiuimari on uimisessa onneton räpiköijä verrattuna meressä eläviin nisäkkäisiin, valaisiin, delfiineihin, hylkeisiin, merinorsuihin ja vaikka merisaukkoon. Syyttä ei valaan ja delfiinin sierain ole selässä, korkeimmassa kohdassa, koska niiden kelluvuus ei taida olla aivan ihmisenkään veroinen, ilmaa voi olla mukana puolen tunnin sukelteluun, ja silti pääsevät syvyyksiin ponnistelematta. 

Äitini oli hyvä kelluja, hän pystyi olemaan mahallaan vedessä kuivana pysyvä reppu selässä, hiusten kastumatta, ja ympärilleen katsellen, käytännössä polkematta vettä ollenkaan. Minä en koskaan ole pystynyt kellumaan, vaikka riuhdonkin uimista jos ei sulavasti niin väkisin, että uimahallin vesi loiskuu laitojen yli käytävälle. Kyllä voimalla sen parisataa metriä ui. Mutta ehkä myös BMI 45 ja 25 ero selittää jotakin.

Siis ehkä. En väitä mitään ankarasti, kun näitä anekdootteja tuntuu olevan. Mutta uimaopetuksessa suurin tekijä ja oikeastaan syy diletanttien joukkohukkumiseen on se, että uimaopetusta antavat ne ammattilaiset, jotka itse pysyvät kellumaan jalat ja kädet korkealla ilmassa, ja vatsakummustakin puolet näkyvissä, että onhan tämä kelluminen itsestään selvästi helppoa.  Ei ole. Se on vaikeampi taito kuin uiminen. Ihminen ei kellu luonnostaan, muutenhan hukkuneet jäisivät pintaan kellumaan ja heidät olisi helppo sieltä noukkia pois. Ja alentuva suhtautuminen uimisen taidon omaksujien vaikeuksiin on se toinen: juu pitää oppia puhaltamaan veteen ja antaa kasvojen kastua. Toon enempää ei ihminen voisi olla ylimielinen ! Siitä ei ole kyse, olen pohjassa elementissäni, kävelen, liu'un, sukellan pitkiä matkoja, viihdyn vedessä, mutta heti kun pitää päästä pintaan, ja jopa saada osa kehosta veden pinnan yläpuolelle, alkaa väsyttävä ponnistelu, jota ovat myös uinninohjaajat olleet tutkimassa: että jokin noissa lonkissa ja hartioissa ottaa vastaan, mutta eivät tiedä, mikä.

 Miten paino/läski  teidän mielestä liittyy kellumiseen? Kaikki osaavat kellua, kun opettelevat rauhallisen hengityksen ja vedenvä varassa olon,ihan painosta riippumatta.kelluminen opetellaan uimakoulussa. Siellä ollessani olin 6v hoikka lapsonen. Hyvin onnistui siitä huolimatta.

Osaan ja olen osannut lapsesta saakka, huolimatta vartaloni koosta ja mallista sekä rasvan määrästä. Myös lapseni osaavat, ovat kilpauimareita joten osaavat tehdä vedessä paljon muutakin. Kellumisessa on kyse vartalon hallinnasta, asento pysyy paremmin kun tuo navan pintaan. Sama pätee muuten selkäuinnin tekniikkaankin, paremmin kulkee kun perä ei roiku.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapset on laihoja eikä kellu. Paniikissa vetävät vettä keuhkoihin ja katoaa se vähäinenkin hengitetyn ilman tuoma kelluvuus.

Samoin käy aikuiselle hukkuessa, oli miten läski hyvänsä. Pintaan noustaan muutama päivä myöhemmin mätänemiskaasujen nostamana.

Ole hyvä, fysiikkaa ja kemiaa.

Kyllä laihanakin kelluu. Mutta silloin pitää olla rentona ja osata levittää itsensä "veden pinnalle", jolloin on mahdollisimman vähän painoa pinta-alayksikköä kohden. Lasten uimakouluissakin opetetaan kellumaan.

No ei kellu, jos on vettä tiheämpää. Ei veden pinnalla pysty olemaan rentona, jos on sitä raskaampaa ja siten painuu pohjaa kohti.

Lakatkaa nyt jo levittämästä tuota valhetta, että kelluminen olisi osaamisesta kiinni. Se on kiinni tiheydestä. Jos olet liian tiheä ympäröivään

Sulla on vajavaiset tiedot ja vänkäät omaa kantaasi vaikka olet väärässä. Se on taitolaji tuo kelluminenkin. Ja lisäksi kellua voi monella tavalla, muutenkin kuin raajat levällään. Googlaa vaikka kilpikonnakellunta.

Osaan kellua selälläni, jos olen rauhallinen ja vedän hitaasti keuhkot ihan täyteen ilmaa. Silloin se onnistuu. Mutta jos olen hätäinen, se ei oikein tahdo onnistua, ehkä räpiköin liikaa tai jotain.

Vierailija kirjoitti:

Lapset on laihoja eikä kellu. Paniikissa vetävät vettä keuhkoihin ja katoaa se vähäinenkin hengitetyn ilman tuoma kelluvuus.

Samoin käy aikuiselle hukkuessa, oli miten läski hyvänsä. Pintaan noustaan muutama päivä myöhemmin mätänemiskaasujen nostamana.

Ole hyvä, fysiikkaa ja kemiaa.

Uimakouluissa ennen opetettiin kellumaan yhtenä ensimmäisistä asioista.

Osaan. Jalatkin ihan suorana. Harvoin tohtii kun joku voi luulla että olen hukkunut tai pärskyttää vettä päälle. Muuten voisin kellya tyynessä vedessä vaikka tunnin. 

Vierailija kirjoitti:

Osaan. Kehossa.tarpeeksi rasvaa, joka on jakautunut niin, että kelluminen on todella helppoa. Voin kellua loputtomiin.

Rasvan jakautumisesta johtuen naiset kelluu miehiä helpommin.

Mitä isommat rinnat sitä paremmin nainen kelluu kun vapauttaa ne vaatteista, panikointi on monelle kompastus.