Olinko liian ilkeä ystävälle? Välit taisi mennä!!

*Minulta 2, ei enempää ketjuun.

Et, 4kk turhan ulinan kuuntelemista vs yhden kerran totuuden kertominen. Jos et avannut suutasi niin olisit kuunnellut ulinaa toiset 4kk lisää.

Vierailija kirjoitti:

No olihan toi aika terävästi sanottu mutta totuus sattuu. Kaverilla meni tunteisiin koska puhuit totta.

Ei mulla ainakaan mene tunteisiin jos joku puhuu totta. Sen sijaan valheet sattuu.

Olisit sä voinut asian hieman nätimminkin ilmaista. 

Vierailija kirjoitti:

No olihan toi aika terävästi sanottu mutta totuus sattuu. Kaverilla meni tunteisiin koska puhuit totta.

Jos kaveri on kypsä aikuinen niin tajuaa pyytää anteeksi. Mutta tuon kuvauksen perusteella ei taida olla, niin taisi olla tuo ystävyys tässä taputeltu. 

Me opet kuullaan hv oppilailta jopa päivittäin. Suhteellista.

Ystävä on viimeisen 4kk valittanut jatkuvasti kuinka hänen työpaikka on sysipask (tämäkö täytyy sanoa pomolle? :D), pomo ilkeä (tai tämä?), työkaverit ei auta (johan kaveri sanoi, että pomo on ilkeä ja työpaikka sysipaska. Mitä tästä kitiseminen pomolle auttaa sinun pumpulimaailmassasi?) työtä on liikaa (ja luulet pomon vähentävän töitä, kunhan kaveri vain menee vähän valittamaan ja vinkumaan pomolle ensin?) jne. Neuvoin puhumaan esihenkilön kanssa, jos noin paljon korpeaa, mutta ystävä vastaa aina "en mä viitti.."

Kaverisi vai mikä lie ystäväsi yrittää rivien välistä sanoa, että tietää puhumisen olevan aivan turhaa, koska mikään ei tule muuttumaan. Hän tuntee pomonsa ja työpaikkansa. Hän avautuu sinulle, koska yrittää saada pahimmat vihat ulos, ettei pää leviä täysin.

No tänään sitten meni kasetti jumiin, kun kahvittelun lomassa kuuntelin tätä samaa kitinää. Sanoin sitten suoraan että "on se kumma ettei aikuinen saa itseään sen verran kerättyä että avaisi suunsa töissä, mutta vapaa-ajalla jaksat itkeä asiasta. Jos et osaa puhua asiasta töissä ni älä itke kun mikään ei muutu"

Kaveri suuttui, käski mun painua helvettiin ja katkaisi välit. Menikö mulla yli?

Suuttuisin minäkin. Minä en kuuntele ystäviltäni mitään ilkeilyä ja ojentamista. Mutta en ehkä niinkään suuttuisi noista sanoista, vaan niiden taustalla olevasta asenteesta, jolla painat ns. ystäväsi itseäsi alemmas holhottavan rooliin ja puhut hänelle ylimielisesti ja ilkeästi. Tuollaisesta tulee väkisinkin mieleen, että sinulla olisi paljonkin pahaa sanottavaa toisesta, ja tuo on vain jäävuoren huippu. Todennäköisesti ystäväsi suuttui nimenomaan siitä.

Minulla kävi lähes samoin kaverini kanssa. Hän on vuosikausia lähes ainoastaan vain valittanut ja valittanut niin, että pitkään tapaamisistamme jäänyt vain huono fiilis. No sitten kerran sanoin, että voisivatko asiat olla vähän paremmin, jos edes hiukan miettisi, että olisikohan omassa elämänasenteessa parantamisen varaa? Tästä hän sitten tuntui ottavan itseensä, ja sanoi, että no ehkä sinun kannattaa sitten mennä tästä lähtien itse kävelylenkeille, kun olen tosi p*skaa seuraa. Ääh, ja itse oli vielä se, joka useammin sinne kävelylle pyysi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

'Se on nyt sitten moro ja näkemiin.'

'Äh.

Ei kai ihmissuhteet ole sellaista, että kun suututaan niin ne loppuu?

Elämässä on hankalia aikoja. Jokaisella.

Noista voi oppia ymmärtämään.

Opetella käsittelemään tuo.'

Ei minulta. 

Jep. Mulla oli myös ystävä, jolla oli ongelma jokaiseen ratkaisuun. Valivali mies, valivali äiti, valivali lapset, valivali asiakkaat, valivali kun kaikki on koko ajan somessa.

Pitkään yritin ymmärtää, kannustaa ja auttaa, mutta mitta täyttyi. Ei olla enää missään tekemisissä. Stressi mun elämästä poistui.

Ap sanoi ehkö vähö töykeästi mut ei liian pahasti

Molemmat väärässä, sinäkin olisit voinut sanoa nätimmin.

No olit tosi ilkeä. Hän tarvitsi vain kuuntelijaa. 

Kaveri on varmasti hyvin stressaantunut tilanteessa, jolle ei itse kykene tekemään mitään. Sinun kommenttisi oli liikaa ja meni kuppi nurin.

#27 parhaimpia näkemiäni

kommentteja koskaan 

täällä negaholistisessa päivittäisväännössä.

Otin kuvakaappauksen.

Vierailija kirjoitti:

Ystävä on viimeisen 4kk valittanut jatkuvasti kuinka hänen työpaikka on sysipask (tämäkö täytyy sanoa pomolle? :D), pomo ilkeä (tai tämä?), työkaverit ei auta (johan kaveri sanoi, että pomo on ilkeä ja työpaikka sysipaska. Mitä tästä kitiseminen pomolle auttaa sinun pumpulimaailmassasi?) työtä on liikaa (ja luulet pomon vähentävän töitä, kunhan kaveri vain menee vähän valittamaan ja vinkumaan pomolle ensin?) jne. Neuvoin puhumaan esihenkilön kanssa, jos noin paljon korpeaa, mutta ystävä vastaa aina "en mä viitti.."

Kaverisi vai mikä lie ystäväsi yrittää rivien välistä sanoa, että tietää puhumisen olevan aivan turhaa, koska mikään ei tule muuttumaan. Hän tuntee pomonsa ja työpaikkansa. Hän avautuu sinulle, koska yrittää saada pahimmat vihat ulos, ettei pää leviä täysin.

No tänään sitten men

Tätä olin tulossa itsekin kommentoimaan. 

Vierailija kirjoitti:

No olit tosi ilkeä. Hän tarvitsi vain kuuntelijaa. 

Ei ole kiva purkaa pahaa oloaan toisen niskaan kuukausi kuukauden perään. Ennen ihmiset kirjoittivat mietteensä päiväkirjaan. Miksi ei enää nykyään? Tekisi hyvää jokaiselle. 

Voi olla, että välit taisi mennä. Minusta Ap:n ei kuitenkaan kannata eikä tarvitse syyllistää itseään eikä anteeksipyydellä. Niitä ihmisiä riittää, jotka valittavat, eivätkä kuitenkaan ole valmiita itse tekemään hankaluudelleen mitään. Toisten kanssa tällainen sanaharkka saadaan jälkeen päin selvitettyä. Toiset ovat mustavalkoisia ihmisiä ja jos joku sanoo jotakin ei-toivottua, olet sitten huonojen puolella lopun ikääsi. 

Mä en ainakaan uskalla sanoa töissä mitään, jos siellä on myrkyllinen ilmapiiri. Kyse ei ole yrityksen puutteesta, vaan lamaannun pelosta, jos pitäisi uskaltaa sanoa vastaan ihmiselle, joka hallitsee minua jo valmiiksi pelolla. Se on niin primitiivinen reaktio, ettei sitä pysty estämään, vaikka kuinka psyykkaisi itseään etukäteen.

Eli vaikka tajuaa, että pitäisi nostaa kissa pöydälle, siihen ei välttämättä pysty. Normaalisti vaihdetaan työpaikkaa tuollaisessa tilanteessa, mutta nyt se on kaikille vaikeaa, kun työpaikat vähenevät.

Vierailija kirjoitti:

Kaveri on varmasti hyvin stressaantunut tilanteessa, jolle ei itse kykene tekemään mitään. Sinun kommenttisi oli liikaa ja meni kuppi nurin.

Niinpä. Minä olisin sanonut noin kurjassa tilanteessa olevalle ystävälleni, että nyt unohdetaan sun mäntti pomo ja paska työpaikka ja tehdään jotain kivaa.