Anopin hautajaiset tyhjentää perheen lomakassan, koska surkimussisarukset
Anoppi (miehen äiti) kuoli jokunen viikko sitten. (Tässä välissä kuollut varmasti sen verran monta anoppia, että turha yrittää sen perusteella tunnistaa tilannetta ulkopuolisten toimesta.) Anoppi oli käytännössä varaton, eli kuolinpesä on varaton. Mies on sisaruksista se ns. kunnollinen ja äitinsä luottolapsi tavallaan. Viimeisessä tahdossa oli kaikenlaista ajatusta hautajaisjärjestelyistä, joita mies nyt on halunnut noudattaa.
Tähän päälle on kuitenkin tullut miehen sisarusten puolelta kaikenlaista "äiti olisi varmaan halunnut..." -lisiä ja tilaisuuden vieraslistakin on vähintään tuplaantunut alkuperäisestä perhepiirin hautajaisajatuksesta. Tietenkään näillä sisaruksilla ei ole "juuri nyt" sijoittaa penniäkään koko järjestelyihin, kroonisia tyhjätaskuja kun ovat. Vaatimuksia silti esittäävät ja mies, liian kilttinä, niitä kuuntelee. Tietäen myös tasan tarkkaan, ettei mitään niistä rahoista tule saamaan takaisin.
Nyt ollaan jo siinä tilanteessa, että hautajaishässäkkää varten on nostetu rahaa ensi talven lomakassasta. Tämä nyt sitten aiheutti sisäisen riidan ilmoitettuani, että ne rahat palaa sinne takaisin! Niistä on yhdessä sovittu ja yhdessä säästetty. Ei toimi niinkään, että mies nostaa sieltä "oman osuutensa" ja me sitten muksujen kanssa menemme keskenämme lomareissulle (varsinainen loma minulle sekin olisi...) ja mies jäisi kotio - käytettyään osuutensa ylihintaisiin hautajaisiin.
Kyllä jmlauta sapettaa taas. Osittain mies, mutta ennenkaikkea nämä sen pa loissisarukset, jotka eivät saa elämästään otettu edes äitinsä hautajaisia varten. Kuoleman läheisyys oli tiedossa kuitenkin kuukausia, joten hekin olisivat kyllä ehtineet edes jotain pientä säästää... mutta kun ei.
Jotain positiivista, niin anopin kuoltua ei ole enää sellaista yhdistävää tekijää, minkä puitteissa joutuisin heitä todennäköisesti koskaan enää tapaamaan. Tänne heitä ei ole, eikä tulla, kutsumaan. Miehellä ei niin kovin läheiset välit heihin oli muuten.
Kommentit (79)
Oottepa tyhmiä. Ei teidän tarvitse maksaa anopin hautaamista. Sen hoitaa sosiaalitoimi ne hautauskulut.
Vierailija kirjoitti:
Kehtaatkin valittaa tällaisesta kun muutkin joutuu maksamaan kalliit hautajaiset vaikka siihen menee kaikki rahat
Hautajaiset järjestetään käytettävissä olevien varojen mukaan, Eikä pistetä yhtä sisaruksista maksaan niitä yksinään, lisänä överit tarjoilut ja majoitukset. Toivottavasti 0/5.
Vierailija kirjoitti:
Sossunavustuksista ei paljon saa, otin nyt alkukesästä selvää, kun varaton ja velaton läheiseni kuoli.
Halvin arkku, meillä oli 790€, vainajan matka yliopistosairaalasta kotikunnan kappelin kylmiöön 150 km, noin 650€, lähiomaisten kukkalaite noin satasen.
Ei muistotilaisuuteen yhtään, ei minkäänlaista hautakiveä, ei lehti-ilmoitusta.
Ja ne maksetaan vasta, kun perunkirjoituksen jälkeen on tiliotteet toimitettu sossuun.
En tiedä korvaako eri kunnat/kaupungit eri asioita.
Mihin hautakiveä tarvitaan? Sirottelu sirottelupaikalle, niin ei tarvi monumenttia hankkia.
Ehdottakaa että otatte anopin tuhkat mukaan siroteltavaksi sinne torremoliinokseen, hänhän oli sitä toivonut eikö vain? (Wink wink)
Sitten heitätte tuhkat johonkin kuusenalle ja laskutatte koko lomareissun kuolinpesältä hautauskuluina. Otatte pari kuvaa missä tyhjä uurna (voitte viedä siinä vaikka varavaatteet Espanjaan) on näkyvästi esillä uimarannalla tai ravintolan pöydässä.
Sossusta hautajaisavustus. Anoppisi oli idiootti, jos varattomana ihmisenä alkaa kirjoitella jotain erityistoiveita (kalliita) ylös. Luulisi tajunneen, ettei hänellä ole rahoja niiden maksamiseen. Muutenkaan en suosittaisi hirveästi lotkauttamaan korvaansa kuolleen kalliille ja turhille toiveille. Eihän kuollut niistä tiedä enää. Yleensä kyllä toiveet on vaatimattomaan suuntaan. Esimerkiksi tätini määräsi lapsille ennen kuolemaa, että tommoinen pieni kivi ja vaatimaton arkku. Ja tarjoiluksi hautajaisissa riittää keitto, ei mitään täyttä pitopöytää. Ja kyllä, jäi rahaa runsaasti. Ei vaan halunnut, että niitä tuhlataan vaan jää lapsille mieluummin.
En nyt usko tähän tarinaan ollenkaan. Anoppi kuoli "joitakin viikkoja sitten," ja nyt vasta suunnitellaan hautajaisia. Ollaan varattomia kaikki, paitsi kirjoittajan perhe.
Itse asiassa tässä vaiheessa tilannetta teillä on jo pitänyt olla menoja, ja varsin isoja, joista et kirjoita mitään.
Kävittekö jo ostamassa arkun? Se maksaa halvimmillaankin tonnin. Kuka maksoi?
Tuhkaus EI tule halvemmaksi, kuten tuo yksi kirjoittaja kuvittelee. Tuhkaukseen tarvitaan sekä arkku, että uurna. Vainaja poltetaan arkussa (aina!) ja tuhka pannaan uurnaan. Jos omalla paikkakunnalla ei ole krematoriota, arkku kuljetetaan lähimpään sellaiseen, hautaustoimisto hoitaa kuljetuksen, mutta veloittaa siitä sitten mukavan hinnan. Seurakunta ottaa muuten hinnan haudan kaivamisestakin, meillä siitä säästettiin, kun vainaja oli sotaveteraani. Muuten sekin olisi ollut nelisen sataa.
Vainajalle puetaan hautausvaatteet, ne maksaa 50-100 euroa. Hautajaisia varten sovitaan kukkalaitteista, mitä laitetaan arkun päälle ja millä koristellaan muistotilaisuustila. Rahaa menee.
Jos vainaja on ollut jo kolmekin viikkoa kuolleena, on hautajaisjärjestelyt jo oltava valmiina. Ei vainajaa viikkokausia säilytetä missään. Pitopalvelun kanssa on oltava jo sovittu, missä tilaisuus on ja mitä tarjotaan. Pitopalvelu veloittaa pääluvun mukaan. Myös tilat maksavat, seurakuntakin ottaa maksun omien tilojensa käytöstä.
Olette siis jo joitakin viikkoja kinastelleet kuka maksaa ja mitä. En usko. Ne maksut on oltava jo maksettu tai ainakin jonkun nimiin kirjattu.
Et ymmärtänyt valittaa muista tulevista maksuista. Mistä aiotte saada edullisen perunkirjoittajan, ellei kukaan teistä osaa itse sitä tehdä, tai joku sukulainen tai tuttava pienellä korvauksella. Lakimies veloittaa tonneja Mikäli hautakiveä ei ole valmiina, eli aiemmin kuolleen puolison tai muun sukuhaudan takia, se maksaa melkoisen summan. Vaikka kivikin olisi valmiina, jo pelkkä nimen lisääminen kiveen maksoi meille yli 400 euroa.
Kuolinilmoitus maksoi meille neljäsataa.
Eli kuluja on todellakin enemmän kuin vain tuo muistotilaisuuden pitäminen. Vaikka sen jättäisi miten minimiin, rahaa palaa todella paljon.
Ja teillä siis PA sisarukset eikä vainajan tilillä senttiäkään. Ja valitat ainoastaan muistotilaisuuden kuluista.
Jotenkin tuntuu, ettet ole ihan kartalla näistä asioista. Siksi en usko juttuusikaan.
Tuo nyt on puppua mitä yllä kirjoitetaan, "arkku maksaa halvimmillaan tonnin", viime vuonna ostin arkun &uurnan, yhteensä 550,-
Koko hautaushommeli todistuksineen, kuljetuksineen, polttoineen, kiven kaiverruksineen maksoi varmaan himpun verran yli 1600 kun ei kestitty koko kylää jollain fileellä. Kuolinilmoitukset ja kukkalaitteet on turhaa kulunkia myös.
No me asutaan sitten ihan erilaisilla paikkakunnilla. Meillä on täällä vain kaksi hautaustoimistoa, eikä kummassakaan noin halpoja arkkuja.
Muistan joskus muusta tapauksesta, että oli tosiaan tarjolla sellaisia kevyitä arkkuja, jotka oli tehty joko pahvista tai rimojen varaan pin
gotetusta kankaasta. Ne oli jotain neljän- viidensadan luokkaa, mutta ne ei kelvanneet polttohautaukseen. Siitä on omat määräyksensä. Ihmisruumis kun on suureksi osaksi nestettä ja se ei syty, ellei sitä polteta arkussa, joka palaa niin hitaasti, että samalla se polttaa myös sen ruumiin. Kevytarkku humahtaa nopeasti ja ruumis jää palamatta. Siksi tarvitaan vahvaa puuta oleva arkku ja hinta on todella tonnin luokkaa, jopa enemmänkin.
Monessa asiassa voi tietenkin päästä halvalla jos pystyy. Perunkirjoittajat ottaa kyllä melkoisen hinnan palveluistaan ja monien on turvauduttava lakitoimistoon, jotka selvittää ketkä kuuluu kuolinpesään ja heidät kaikki on tavoitettava. Aina se ei ole yksinkertaista, voi löytyä yllätyksiä. On myös selvitettävä mitä jäämistöön kuuluu, voi olla aika hankalaakin, jos on erilaisia osakkeita ja osuuksia, metsä- ja maaomistuksia, tekemättä jääneitä osituksia ja pesänselvityksiä.
Meillä kivi oli valmiina, mutta siinä ollut jo vanha teksti oli maalattava uudelleen ja lisättävä uusi nimi. Hinta oli todellakin 420 euroa.
Jos joutuu vielä kivenkin ostamaan, ei halvalla selviä. Mutta näkeehän niitä pelkkiä puuristejä voihan niinkin asian jättää.
Pitopalvelu maksoi 800, oli itse asiassa jopa halpa kun ottaa huomioon, miten paljon läheisiä oli. Monet tuli pitkän matkan takaa, ei sitä oikein kahvilla ja pullapitkolla selvitä. Seurakunta veloitti tilasta 220 euroa ja pöytäliinoistakin jotain 50 euroa.
Tottakai jos jättää kaiken tuollaisen pois, niin pääseehän halvallakin. Ei muistotilaisuutta, ei kukkia, ei kuolinilmoitusta, okei.
^ Raakapuinen mäntyarkku 350,- polttoon ja uurna 200. Kuljetukset 240. Lohjalainen hautaustoimisto hoisi, en itse asu sielläpäin.
Tietty mulla kuluja vähensi se että perhepiirissä on juristi joka teki perukirjan, kivi ja hautapaikka oli valmiina ja tosiaan hiljaisuudessa uurnanlasku, ei ollut oikein sukua vainajalla jäljellä. Ihan tavallisessa ravintolassa käytiin syömässä muutaman läheisen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sano miehelle, että hautajaiset pitää järjestää kuolinpesän rahoilla. Jos ei ole niin sillä, minkä verran saa hautausavustusta.
Se juna meni jo. Hautausavustuksella ei olisi katettu edes anopin viimeisiä, sinänsä aika vaatimattomia, toiveita. Niiden täyttämisen vielä ymmärrän. Siihen meillä oli varaa.
Mutta ei tähän kaikkeen muuhun extraan, lähtien isosta juhlatilasta ja siitä, miten "äiti tykkäsi tarjota aina parasta vieraille. Eli hautajaisissa pitää tarjota härän filettä." ymp.
Ap, hänen miehensä ja koko hänen sukunsa sekä miehen suku ovat TOTAALUSEN TYHMIÄ!!!
Tässäkin keississä tarinan ainoa hyvis on mies ja pahikset naisia (AP ja siskot, sekä kuollut anoppi).
Edullisestikin pääsee, mutta tuskin alle kahden tonnin.
Meillä hankittiin yksinkertainen ympäristöystävällisellä valkoisella maalilla maalattu puuarkku ilman verhoilua, ei ollut kallis, jotain 150-300 euroa, en muista tarkkaan, kun aikaa melkein kymmenen vuotta.
Simppeli kukkalaite arkun päälle, ei kalliita kukkia kuten kalloja eikä ruusuja, neilikkaa ja jotain, maksoi kolmisen kymppiä.
Arkulle kukin laski yhden ruusun.
Muistotilaisuus meillä kotona, simppelit keitto ja kakku tarjoilut pitopalvelusta.
Muistolehtoon tuhkan sirottelu.
Perunkirjoituksen tein itse. Ei ole vaikeaa, jos ei ole juuri omaisuutta.
Kuolinilmoitusta lehteen ei laitettu. Seurakunta ilmoittaa kuolleet lehdessä viikottain.
Vierailija kirjoitti:
Kallein yksittäinen asia on, kun anoppi haluaa toimitusta johtamaan Ronn Mossin suurena Boldis-fanina. Tuo yksin jo kustantaa liki 20 000 euroa. Ap
Tuohan olisi ihan sekopäistä toteuttaa, jollei kuolinpesässä ole tarpeeksi rahaa siihen. Miksi te tuota maksaisitte????
Ei mitään järkeä haaskata rahaa hautajaisiin vainajan pienimuotoisia toiveita enemmän. En kustantaisi minäkään enkä olisi mielissäni jos rahaa menis johonkin ylimääräiseen.
Vierailija kirjoitti:
Tässäkin keississä tarinan ainoa hyvis on mies ja pahikset naisia (AP ja siskot, sekä kuollut anoppi).
AP:n kirjoituksista ei selviä, kumpaa sukupuolta (niitä on siis kaksi eikä mitään muita sukupuolia kuin mies ja nainen ole olemassakaan) ovat ne "henkilöt, joilla on samat vanhemmat" kuin hänen miehellään.
On selvää, että AP on nainen ja hänen miehensä on tietenkin mies (ylläri ylläri), mutta AP ei kirjoita, että ne hänen miehensä lapsuudenperheen muut lapset (jos näin hankalasti täytyy nyt muotoilla) ovat nimenomaan siskoja: voivathan ne olla veljiäkin tai molempia kun niitä on enemmän kuin yksi.
Miten joillakin on noin huono lukutaito kuin tuolla yllä kommentoineella? Vai prakaako näillä tällaisilla tapauksilla muisti, niin että he kyllä ymmärtävät lukiessaan tekstin ihan oiken, mutta jo sekunnin kuluttua unohtavat oleellisen sisällön, ja sitten tuntevat tarvetta kajota johonkin täysin epäoleelliseen, ja vieläpä olla väärässä siinäkin yksityiskohtien osalta?
Näkyykö se juuri näissä tällaisissa kirjoituksissa se Pisa-tulosten jyrkkä heikkeneminen?
Jätkä 53 vuotta
Vierailija kirjoitti:
Oottepa tyhmiä. Ei teidän tarvitse maksaa anopin hautaamista. Sen hoitaa sosiaalitoimi ne hautauskulut.
Hautauskulut kyllä, mutta peijaiset pitää rahoittaa itse.
Sossunavustuksista ei paljon saa, otin nyt alkukesästä selvää, kun varaton ja velaton läheiseni kuoli.
Halvin arkku, meillä oli 790€, vainajan matka yliopistosairaalasta kotikunnan kappelin kylmiöön 150 km, noin 650€, lähiomaisten kukkalaite noin satasen.
Ei muistotilaisuuteen yhtään, ei minkäänlaista hautakiveä, ei lehti-ilmoitusta.
Ja ne maksetaan vasta, kun perunkirjoituksen jälkeen on tiliotteet toimitettu sossuun.
En tiedä korvaako eri kunnat/kaupungit eri asioita.