Hitto että rasittaa nämä meillä pyörivät lapsen kaverit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tolle yhdellekin 7-vuotiaalle sanonut tänään 4 kertaa, että kengät jätetään ulos. Normaalisti kasvatettu lapsi jättää kengät ulos ilman erillistä sanomista, tai viimeistään ensimmäisen sanomisen jälkeen. En halua kieltää lapseni leikkejä, mutta ihmettelen, että miten nämä jotkut vanhemmat jättävät kokonaan kasvatustyön tekemättä. Odottavat vissiin että naapuri tai opettaja hoitaa. Ja joku irvileuka siellä kommentoi, että olen lapanen? Mulla ei ole tapana huutaa vieraille(kaan) penskoille. Jos normaali kehotus tai ystävällinen ohjaus ei toimi, en ymmärrä missä vika ja sillä ei ole mitään tekemistä mun jämäkkyyden kanssa. Ap

Sano, että ei saa tulla sisälle.

Mene sen lapsen viereen siihen eteiseen ja sano: heps tykkänään, meillä kaikki jättävät ulkokengät eteiseen eikä kukaan kävele niillä sisätiloissa. Ja sitten vaan odotat, että ottaa pois ne kengät!

Mulle ei ole yhtään vaivaannuttavaa katkaista: kengät pois! Ovi kiinni! Ei jääkaapille! Olkaa hiljaa! Menkää ulos huutamaan!

Vierailija kirjoitti:

Opettele itse avaamaan suusi niille lapsille. 

Oikea neuvo! Mun lasten kaverit sai käydä meillä leikkimässä vuosien ajan, välipalaakin saivat tarvittaessa! Nyt aikuisina jokaisella heistä (3) on paljon hyviä kavereita eikä minulla ole yhtään moittimista heistä.

Tekisin ilman muuta saman uudestaan:)

Ihmeellisiä metsäläisiä. Missä asutte? Missä lapsia kasvatetaan noin huonosti?

Ei ole pakko ottaa kavereita. Yksi per viikko.

Jos ei ne kakarat usko niin sano niiden vanhemmille että ne ei tottele ja että ei tarvii enää tulla jos sama touhu jatkuu.

Onneksi meillä ei käy lasten kavereita.