Onko diabeteksestä tietäviä? Sukulaislapsella todettiin vähän aikaa sitten. Vaikuttaako kuinka paljon elämään?

mutta jos saa insuliinipumpun niin ei tartte ees pistää jne.

Lisäksi verensokeria mitataan alkuun useasti sormen päästä.

Eli aluksi vaikuttaa, ennen kuin tottuu elämään sen kanssa, hyvän hoitotasapainon löytäminen voi viedä aikaa.

Useimmiten on kuitenkin opeteltava ihan tietynlainen elämänrytmi ja riippuu millainen pistoshoito on kyseessä ja saadaanko diabetes miten hyvin tasapainoon. Ainakin ensimmäinen vuosi voi olla hyvinkin raskas.

Syötävä säännöllisesti ja laskettava hiilarit. Nämä oppii kyllä tosi nopeasti. Ja syödähän saa kaikkea, kunhan laskee ne hiilarit. Siis ennenhän sanottiin ettei mitään sokeria saa syödä, mutta siis saa, kunhan vähentää herkut hiilariannoksesta.

Pistämisenkin oppii nopeasti.

Hankalaa on aluksi saada verensokerit pysymään tasaisena. Aluksi voivat heitellä kovastikin, ennen kuin sopiva hoitotasapaino löytyy.

Lapsella verensokeria pitää kooman vaaran takia mitata jopa yölläkin. Mutta alkuhankaluuksien jälkeen ihan helppo sairaus.

Kaikki syömiset joutuu miettimään, oikeaa insuliiniannosta etsimään ja tasapainoilemaan niiden kanssa. Jossakin vaiheessa alkaa tulla rutiiniksi, mutta kyllä silti on ainaista tarkkailua esim. liikuntasuoritusten yms. kanssa ettei mene hypoglykemian puolelle, kuumeet ja flunssat nostavat sokeria jne.

Helpompi olisi jos tauti tulisi itselle, sillä olostaan voisi päätellä miten on. Pieni lapsi ei osaa edes kertoa oireitaan.

En vähättelisi yhtään sairauden aiheuttamaa seurantaa. Insuliinipumpussakin omat juttunsa.

Kannattaa tukea vanhempia!

Vierailija:

Lapsella verensokeria pitää kooman vaaran takia mitata jopa yölläkin. Mutta alkuhankaluuksien jälkeen ihan helppo sairaus.

Lapsen diabetes



Lasten diabetes ilmaantuu usein yllättäen. Vaikka alkuoireet ovat joskus rajuja, lapsen vointi korjaantuu viimeistään muutaman päivän kuluessa hoidon aloituksesta yhtä hyväksi kuin ennen sairastumista. Diabetes on kuitenkin pysyvä: se jatkuu koko elämän, ja sitä on hoidettava joka päivä. Hoito perustuu insuliiniin, joka annetaan pistoksina tai insuliinipumpun avulla. Diabeteksen pysyvyys erottaa sen useimmista muista sairauksista.



Vaikka diabeteksen ilmaantuminen on järkytys, diabeteksen kanssa oppii elämään - täysipainoista, hyvää, tavallista elämää. Diabeteksesta tulee vähitellen lapsen yksilöllinen ominaispiirre. Se ei myöhemmin enää ole jokapäiväistä elämää juurikaan häiritsevä " sairaus" sanan varsinaisessa merkityksessä.



Lasten diabetes Suomessa on vielä valtaosin tyypin 1 diabetesta. Lasten ja nuorten yleistyvän lihavuuden ja vähäisen liikunnan vuoksi myös heillä on alkanut esiintyä tyypin 2 diabetesta, silloin kun siihen on olemassa perinnöllinen alttius. Tyypin 2 diabeteksen ja sitä edeltävän metabolisen oireyhtymän hoidosta lapsilla on kertynyt vasta vähän tietoa.



Diabeteksen hoidon tavoitteena on lapsen päivittäinen hyvinvointi, normaalin kasvun ja kehityksen turvaaminen ja elinmuutosten välttäminen.

Verensokerin tavoitearvot lapsilla:



* ennen aterioita 4-7 mmol/l

* 1 ½ tuntia aterian jälkeen 8-10 mmol/l



Joka perheessä diabeteksen ilmaantuminen synnyttää paljon kysymyksiä, ja tässä on vastauksia yleisimpiin niistä. Vastaukset ovat suppeita, eikä moniin kysymyksiin yksiselitteistä vastausta olekaan. Vastaukset koskevat tyypin 1 diabetesta.



Miksi juuri meidän lapsemme?



Diabeteksen aiheuttajaa ei tiedetä. Diabetekseen kuten moneen muuhunkin tautiin sairastuminen on ikään kuin sattuman oikku. Esimerkiksi tiheä karkkipussilla käynti ei ole aiheuttanut diabetesta. Myöskään vanhempien aikaisempi käytös lasta kohtaan, esimerkiksi riidat ja muut vastaavat psyykkiset tekijät eivät vaikuta taudin syntyyn. Diabeteksen ilmaantuminen ei siis ole kenenkään syy, ei lapsen eikä vanhempien. Viime vuosina on löytynyt perintötekijöitä, geenejä, jotka ovat yhteydessä sairastumiseen. Geenien joukossa on sekä suojaavia että altistavia.



Diabeteksessa ei ole mitään salattavaa tai hävettävää, siitä voi puhua kenen kanssa tahansa. Kun diabetesta osaa hoitaa hyvin, tietää lääketieteestä, ihmiskehon toiminnasta, kemiasta ja monista muista asioista paljon enemmän kuin useimmat ihmiset koskaan.



Olisiko auttanut, jos oireet olisi huomattu aikaisemmin?



Joskus lapsella on lieviä oireita viikkoja, jopa kuukausia ennen kuin tauti varsinaisesti puhkeaa. Diabeteksen tuloa ei kuitenkaan olisi voinut estää, vaikka hoitoon olisi hakeuduttu jo ensimmäisten oireiden ilmaannuttua. Lapsen vointi on tietenkin alussa parempi, jos hoito aloitetaan varhain.



Voiko diabetekseen kuolla?



Ennen insuliinin keksimistä kaikki diabetekseen sairastuneet lapset kuolivat insuliinin puutteeseen. Jos lapsen diabetesta ei hoideta valvotusti insuliinilla, tautiin voi edelleen kuolla. Huolellinen insuliinihoito turvaa kuitenkin normaalin kehityksen.



Tuleeko diabetes liiasta sokerin syönnistä?



Tiedetään varmasti, että aikaisemmalla sokerin tai makeisten syömisellä ei ole yhteyttä diabeteksen puhkeamiseen.



Tarttuuko diabetes?



Diabetes ei tartu. Diabetekseen sairastunut lapsi voi olla toisten lasten ja aikuisten kanssa aivan kuten muutkin.



Onko pistäminen vaikeaa ja sattuuko se?



Insuliinin pistämisen oppii nopeasti. Useimmissa hoitopaikoissa vanhemmat tai lapsi aloittavat ohjattuna pistämisen heti ensimmäisestä pistoskerrasta. Pistämisen välitön opettelu on tärkeää: siitä alkaa itsenäisen hoidon oppiminen. Verensokerin mittaus opetellaan myös välittömästi. Siihen kuuluu sormenpäähän pistäminen, veripisaran puristaminen ja verensokerimittarin käytön opettelu.



Insuliinin pistämisessä käytetyt neulat ovat äärimmäisen teräviksi hiottuja ja ohuita. Itse pistäminen ei nykyisillä välineillä juurikaan tunnu; enemmän on kyse sen epämiellyttävän asian pohtimisesta, että kohta täytyy pistää. Pistämiseen liittyvistä asioista kannattaa keskustella alussa usein ja kehittää pistämiseen sujuva rutiini.



Kun verensokeria mitataan, sormenpäähän pistetään erityisellä laitteella, jolloin verinäytteen otto sujuu varsin vaivattomasti.



Millaista ruokaa ¿ eikö koskaan enää karkkia, limsaa tai jäätelöä?



Diabeetikon hyvä ruoka on käytännössä samanlaista kuin muidenkin ihmisten maukas terveellinen ruoka. Sokerista ei tarvitse luopua kokonaan, mutta sen käytössä on hyvä käyttää harkintaa. Rasvojen kokonaismäärä pidetään kohtuullisena, ja kasvirasvoja ja -öljyjä suositaan leivällä ja ruuanlaitossa.

Lapsilla tavallisesti käytetyissä hoitomuodoissa hyvä sokeritasapaino saavutetaan parhaiten, jos päivän ruoka jaetaan useampaan osaan, toisin sanoen pääaterioiden välillä syödään välipalat.



Diabeteksen toteamista edeltävinä viikkoina tai päivinä lapsen ruokahalu voi olla huono. Insuliinihoidon aloitus palauttaa kuitenkin ruokahalun nopeasti ennalleen. Lapsi tuntee nälän kuten muutkin, hänen ruokahalunsa on normaali ja hän syö saman verran kuin terveetkin. Lapsen ei ole tarkoitus elää nälässä, eikä hänelle tarvitse tuputtaa ylenmäärin syötävää.



Diabeteksen alkuvaiheessa on usein helpointa pitää kunkin aterian ruokamäärä suurin piirtein samankokoisena. Vähitellen totutellaan joustavampaan ruuan ja insuliinin annosteluun, koska päivät ovat harvoin toistensa kaltaisia.



Karkit, tavalliset limsat ja jäätelöt sisältävät paljon sokeria, joten niiden kerralla käytettävää määrää on tarpeen rajoittaa. Limsoista ja mehuista kannattaa valita keinotekoisilla makeutusaineilla makeutetut vaihtoehdot. Sokeria sisältävien karkkien, limsojen ja muiden herkkujen hiilihydraatit eli hiilarit pitää muistaa arvioida ja ottaa huomioon insuliiniannoksessa.



Paraneeko diabetes?



Diabetekseen ei nykyisin ole parantavaa hoitoa, mutta muun muassa kantasolututkimukseen kohdistuu paljon odotuksia. Insuliinihoito jatkuu läpi koko elämän.



Mihin diabetes vaikuttaa?



Hyvin hoidettu diabetes haittaa lapsen tai aikuisen elämää yllättävän vähän. Insuliinin pistämiset ja verensokerin mittaukset on hoidettava ajallaan, ja syömisen ja liikkumisen vaikutuksista on ymmärrettävä tavallista enemmän. Koulunkäynti, harrastukset ja perheen perustaminen sujuvat kuten muillakin. Diabetesta sairastavat nuoret miehet eivät Suomessa ole asevelvollisia. He voivat kuitenkin halutessaan pyrkiä kokeiluasteella olevaan vapaaehtoiseen varusmiespalvelukseen Riihimäen viestirykmenttiin.



Pitkään sairastettuun diabetekseen voi liittyä lisätauteja. Niiden ilmaantumisen mahdollisuus on sitä pienempi, mitä paremmin veren sokeripitoisuus on pysynyt terveiden arvoissa. Koska diabeteksen hoito on viime vuosina nopeasti parantunut, ei tiedetä, kuinka kauas tulevaisuuteen näiden lisäsairauksien ilmaantuminen nyt on siirtynyt. Hoidon kehittymisen myötä niistä vähitellen päästäneen eroon tai ne ilmaantuvat aikaisintaan vuosikymmenien kuluttua.



Onko ammatteja, joissa ei voi toimia?



Diabetesta sairastava ei voi toimia esimerkiksi liikennelentäjänä, veturinkuljettajana tai muissa joukkoliikenteen tehtävissä eikä ammattisukeltajana. Lähes kaikki muut ammatit ovat mahdollisia.



Mitä lapsi voi nyt tehdä ja harrastaa?



Diabetesta sairastavat lapset ja nuoret voivat harrastaa käytännössä aivan samoja asioita kuin ikätoverinsa. Diabeteksen hoito voidaan sopeuttaa mitä erilaisimpiin tilanteisiin. Tämä sopeuttaminen opettaa samalla jatkuvasti uutta ja kartuttaa vastaisen varalle diabeteksen hoitotaitoja.



Voiko diabeetikko saada ajokortin?



Diabeetikko voi saada ajokortin tietyin rajoituksin. Liikenteessä oltaessa on tärkeää, että diabeteksen hoito on kaikin puolin kunnossa.



Voiko diabeetikko saada lapsia?



Voi, hyvin hoidettaessa useampiakin. Jos tulevalla äidillä on diabetes, raskauteen liittyvistä asioista on muistettava neuvotella hoitavan lääkärin kanssa hyvissä ajoin jo raskautta suunniteltaessa. Diabeteksen hoitoa on tarkennettava entisestään jo muutamia kuukausia ennen raskauden alkua.



Tuleeko perheen muille lapsille diabetes?



Perheen toisten lasten riski sairastua diabetekseen on hieman suurempi kuin lapsilla yleensä. Tiedetään, että jos diabetesta sairastavien lasten sisaruksia kerättäisiin yhteen sata, ja heitä seurattaisiin riittävän pitkään, neljälle heistä kehittyisi diabetes. Sisarusten sairastumisriski on siis noin neljä prosenttia eli varsin pieni.



Mitä lähitulevaisuus tuo tullessaan?



Viimeistään muutaman päivän kuluttua hoidon aloittamisesta lapsen vointi on palautunut yhtä hyväksi kuin ennen sairastumista. Ensimmäiset päivät kuluvat hoidon opettelussa, mutta normaali arkinen elämänjärjestys alkaa nopeasti palata. Alkuvaiheen hoitojärjestelyistä ¿ mahdollisesta sairaalassaolosta, päiväkotiin ja kouluun menosta ynnä muusta ¿ sovitaan aina yksilöllisesti, mutta vähitellen hoidon seurannassa siirrytään 1-3 kuukauden välein tapahtuviin lääkärin ja diabeteshoitajan tapaamisiin. Kotona kannattaa käyttää ahkerasti puhelinta ja kysyä käytännön neuvoja hoitavalta lääkäriltä, diabeteshoitajalta ja muilta hoitoryhmän jäseniltä.







Viimeisin päivitys 30.03.2007

Vierailija:

Mikä ihme on elämäntapasairaus? :D

Ei se pumppu mikään haimankorvike ole: kanyylia pitää vaihtaa ja sokereita mittailla. Ja vahtia että kanyyli ei ole irronnut/tukossa/huonossa asennossa/letkut mutkalla.

Vierailija:

Eipä paljonkaan vaikuta. Tarttee tietty tarkkailla sokereita ja noin

mutta jos saa insuliinipumpun niin ei tartte ees pistää jne.

Jos oikein paha tilanne on, niin kuin lähisukulaisellani (pieni lapsi) on, pitää joka 1-3 tunnin välein yölläkin mitata verensokeri. Lisäksi pitää pistää insuliinia tosi monta kertaa ja laskea aina, miten paljon. Pitää huolehtia syömisestä ja katsoa, mitä ja miten paljon syö. Ei saa pitää liian pitkiä ruokataukoja. Lisäksi ruokavalio on tainnut muuttua koko perheessä vähän diabetes-ystävällisemmäksi niin, että turhia hiilihydraatteja on karsittu.



Diabetes saattaa siis vaikuttaa elämään tosi paljonkin. Vähän väsyneitä vanhemmat ovat, kun on vielä useita lapsia ja kun pitää yöllä koko ajan heräillä. Kai siihen tottuu silti ja ehkä tilanne tuosta tasapainottuu ajan myötä ja mittaamiset ja pistämiset vähenevät.