Lue keskustelun säännöt.
Pakotatko itsesi kokemaan epämukavuutta säännöllisesti
15.07.2025 |
Jotta karaistut?
Ajattelin aina että tuollainen ajattelu kuuluisi menneille vuosisadoille, mutta nyt vanhemmiten olen alkanut nähdä siinä viisautta. Ellei poistu mukavuusalueelta, ei kehity.
Kommentit (33)
Kyllä. Toiset eivät kestä syömättä yli kolmea tuntia. Aikuiset siis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haluaisin mutta en oikein kestä sitä kauaa kun jo annan periksi..
"Kun mukavuusalue loppuu, niin elämä alkaa" luki jossain.
Oliko sitten ihan persoonallisuustyyppi, en muista.
Itsestäni huomaan, että esim matkojen jälkeen on jotenkin virkistyneempi henkisesti. Sähäkämpi ja aloitekykyisempi.
No en minä ainakaan ole mitään karaistunut vaikka elämäni on ollut yhtä jatkuvaa epämukavuutta aivan kaikilla mittareilla.
Tai kenties olenkin, koska alkaa olla aivan sama kaikki.
Vierailija kirjoitti:
No en minä ainakaan ole mitään karaistunut vaikka elämäni on ollut yhtä jatkuvaa epämukavuutta aivan kaikilla mittareilla.
Tai kenties olenkin, koska alkaa olla aivan sama kaikki.
Ehkä sen epämukavuuden pitää olla sellaista, joka vie kohti jotain taitoa tai kokemusta. Tällöin ihminen tietää että tästä seuraa jossain vaiheessa mielihyvää.
Sen sijaan jatkuva eläminen epämukavuusalueella lähinnä turruttaa, harmi jos sinulla on asiat näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen nuoresta pitäen miettinyt, onko jostain asiasta enemmän hyötyä kuin se tuottaa epämukavuutta. Esimerkiksi inhosin lukiota, mutta tiesin sen hyödylliseksi päästäkseni jatko-opintoihin. Enkä muista, milloin olisin tuntenut sellaista työniloa, että se olisi lomailun voittanut, mutta ahneus tekee ahkeraksi.
Tosin monessa asiassa kehitys tapahtuu myös mukavan, ellei suorastaan nautinnon kautta. Oli ihanaa opiskella Lontoossa, että sain puutteellisen kielitaitoni kuntoon. Aikuisena halusin myös oppia laulamaan ja harjoittelu ja tunneilla käyminen on nykyisin viikon kohokohta. Samoin nautin päivittäisistä kävelylenkeistä, pysyäkseni terveenä ja hoikkana. Nykyisin jopa pakkasella tai vesisateessa.
Joo narsistin lapsena sitä on oikein ilolla koko elämänsä hankkiutunut epämukavuuksiin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En todellakaan pakota, ei ole tarvetta.
Mutta jos on ja haluaa kehittyä niin ehdottomasti kannattaa.
Vierailija kirjoitti:
"Kun mukavuusalue loppuu, niin elämä alkaa" luki jossain.
Oliko sitten ihan persoonallisuustyyppi, en muista.
Itsestäni huomaan, että esim matkojen jälkeen on jotenkin virkistyneempi henkisesti. Sähäkämpi ja aloitekykyisempi.
Eihän se matka ole epämukavuusalue?
Elämä on kokemuksia joita ei muuten saa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerran vuodessa kampaajakäynti - siinä on mulle sosiaalisten tilanteiden kammoa potevalle epämukavuutta kerrakseen.
Riippuu tilanteesta. Poistun kyllä mukavuusalueeltani silloin tällöin, mutta olen myös oppinut olemaan itsekäs ja sanomaan "ei" asioille, jotka eivät itseäni kiinnosta tai elämääni millään tavalla rikastuta. Töissä joustan ja hyppään välillä tehtäviin, joita en ole ennen tehnyt, mutta en lähde katsomaan dementoituneita sukulaisia, jotka ovat olleen aina etäisiä vaan sen vuoksi, että ovat sukua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En säännöllisesti, mutta jos eteen tulee tilanne, jossa koen epämukavuutta, niin en anna sen estää tilanteen läpikäymistä. Eli kohtaan sen tarvittaessa ja karaisen itseäni, kun aika on.
En kiduta itseäni. Haluan viettää hyvän loppuelämän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Poistun mukavuusalueelta joka saamarin aamu kun herään.
Arvaa.
Kamppailulajien harrastaja
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Toiset eivät kestä syömättä yli kolmea tuntia. Aikuiset siis.
Toiset antavat heti mielelle periksi.
Epämukavuutta on väkisin elämässä. Jos vanhemmat helikopteeraa koko lapsuuden ja teinivuodet, niin tenavalla ei ole minkäänlaista oikean elämän sietämistaitoa. Sitten tulee näitä narkkareita ja tietokoneella 24/7 istuvia epäihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
"Kun mukavuusalue loppuu, niin elämä alkaa" luki jossain.
Oliko sitten ihan persoonallisuustyyppi, en muista.
Itsestäni huomaan, että esim matkojen jälkeen on jotenkin virkistyneempi henkisesti. Sähäkämpi ja aloitekykyisempi.
Useimmat matkat tapahtuvat kyllä tukevasti mukavuusalueella.
Vierailija kirjoitti:
En kiduta itseäni. Haluan viettää hyvän loppuelämän.
Hyvä loppuelämä on suhteellista. Jos ihminen ei huolehdi esimerkiksi fyysisestä kunnostaan, koska ei kestä epämukavuutta, loppuelämä on aika kitumista.
Oon niin mukavuudenhaluinen, mutta haluisin tehdä asioita joissa joutuisin vähän enemmän ahtaalle, esim. Ulkomaille muutto