Mitä mieltä tästä suunnitelmasta (häät)?

kuten vanhemmistanne, jos teillä on edes jotenkin siedettävät välit.

Haluamme _kohteliaisuudesta_ muistaa kauniilla kuvalla kaikkia...teen itselleni kauniin (mutta monikäyttöisen) puvun ja satsataan siihen kuvaukseen niin, että se on kiva antaa ja toivottavasti mummotkin tykkäävät laittaa sen esille...



...elleivät sitten suutu niin, että repivät riekaleiksi:-))



Luulenpa, että kaikki ottavat sen ihan iisisti. Tuntien meidät, tämä ei varmaan ole mikään shokkiratkaisu...



Ap

mutta mitäs meiltä olette kun me aiotaan mennä naimisiin salaa myös maistraatissa, ja sitten vuoden päästä siunaus kirkossa ja itse juhlat.

Onko typerää mennä tavallaan kaksi kertaa naimisiin?

Minulla on rikkonainen uusio-uusio-perhetausta. Miehen puolella on ihan " normitausta" ...Ei ole kovin mukavaa (jos niin voi sanoa), että siellä sitten kaikki minun puolisukulaiseni keskenään kyräilisivät. Isäni on kuollut, joten hän, joka näitä puolisukulaisiani yhdistää, ei edes olisi paikalla...



Toinen syy on se, että emme ole sellaisia " brassailevia" näiden asioiden suhteen. Emme oikein jaksa ymmärtää sitä älytöntä stressiä, joka aiheutuu suurten häiden järkkäilystä. Itse aviopari on se, jota juhlitaan, mutta kuitenkin se osapuoli, joka on joutunut raatamaan hullluna yhden ainoan päivän vuoksi...



Mieheni ei kuulu kirkkoon (ei kastetta, ei riparia), joten kirkossa emme voisi joka tapauksessa mennä...ja maistraattiin ei vaan jotenkin viitsi järjestää mitään sukuhippaloita...siis vihkimistilaisuutta...



AP

mun yks kaveri on mennyt tuolla tavoin naimisiin. Hän tosin asuu ulkomailla, jossa meni sikäläisten lähinten sukulaisten läsnäollessa ja sitten vuoden päässä täällä Suomessa kirkossa isommalla sakilla...



Ihan kiva ratkaisu heidän tapauksessaan.



Ap

Minä olen oppinut ajattelemaan että lapsen häät ovat kyllä vanhempienkin juhla, vaikka moni väittää vastaan. Naimisiinmeno on sellainen elämän iso juttu, joka on yhteisöllinen. Voi sen toki yksityisestikin suorittaa, mutta se saattaa olla pettymys muille. Ajattelen sitä, että jos omat pienet lapseni eivät haluaisi jakaa omaa suurta päiväänsä kanssani. Voisi se tuntua aika jelmulta, pettymykseltä ainakin.

Itse asiassa nuo olisivat olleet minunkin " unelmahäät" . Kompromissina sitten menimme maistraatissa kahden todistajan läsnäollessa naimisiin ja illalla vietimme häitä ravintolaillallisen merkeissä sisarusten ja vanhempien kanssa.

halusin jotenkin naimisiin ennen tän toisen lapsen syntymää mutta en halua järjestää kunnon juhlia sillai että olisin raskaana. siks olen miettinyt että olisiko tyhmää tehdä juuri noin ku 7 suunnitellut?

Mä olen kokenut myöskin kovin tärkeänä sen, että läheiset voivat olla mukana jakamassa onnea. Siksi yleensä joku juhlatilaisuus on paikallaan. Monihan tekee niin, että menee yksityisesti naimisiin ja kutsuu läheisimmät vaikka sitten kesällä yllätyksenä grillaamaan ja siinä todetaan, että nämä ovatkin nyt häät. Silloin varmaan minimoi stressin, mutta läheiset voivat olla mukana juhlassa.



Jotkut voisivat kokea salahäät niin, että aviopari ei halunnut jakaa onneansa läheistensä kanssa ja jopa loukkaantua. Teidän tapauksessa en osaa ottaa kantaa tietenkään, kun en tunne ihmisiä. Mutta kannattaa varmaan ajatella siltäkin kannalta.



Jos taas on se tilanne, että läheiset ovat kovin eripuraisia, niin eikö voisi ajatella, että järjestäisi jokaisen kanssa sitten vaikka erikseen tai pienemmissä ryhmissä kahvittelun tms. hetken, jossa voitaisiin juhlistaa tilaisuutta ja moni varmastikin haluaisi osallistua ja muistaa teidän juhlapäiväänne.



Tämä kuitenkin varmasti liittyy siihen kuinka tärkeänä kukin kokeen ystävä- ja perhepiirin ja millä lailla haluaa onneansa jakaa. Muutama päivä sitten oli se ystäväkeskustelu ja siinähän ävi ilmi, että ihmisillä on kovin erilaisia käsityksiä. Toiset meistä ovat yhteisöllisempiä tai toiset yksityisempia.



Jos te olette noita yksityisiä ihmisiä, niin toki teidän sukulaiset sen tietävät ja varmasti ymmärtävät ratkaisujanne- mitä ne sitten ovatkaan.

Menimma naimisiin kotona (pappi vihki) " salaa" ; aamuyöstä etelään ja seuraavan päivän lehdessä ilmoitus " vihitty" .

Siinä huomasi tosi ystävät ja sukulaiset; eipä tullut kun muutama onnittelukortti... jos olisi ollut perinteiset häät " turhaan oisi maksettu suurelle porukalle" ...!