Miksi lääke"koukku" pelottaa niin monia?
Jos täytyy käyttää lääkettä vaikka nukkumiseen on se parempi kuin olla nukkumatta. En ymmärrä näitä jotka hysteerisesti pelkää "koukkua". Mitä väliä?
Kommentit (78)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on toistaiseksi unettomuuteen auttanut se, että menen tiettyyn kellonaikaan nukkumaan ja herään aina samaan aikaan. Alkoholia en voi käyttää, enkä juoda kahvia muulloin kuin aamulla.
Illalla otan magnesiumia ja B-vitamiinia ja puolikkaan väsyttävää antihistamina 5mg. Antihistamiini pitää allergiaoireeni poissa ja se väsyttävyys siinä on vain plussaa.uni tulee nopeasti, kun käy nukkumaan silloin kun tunnen itseni väsyneeksi eli tarpeeksi myöhään yöllä.
Ei sulla ole mitään unettomuuta.
tuo on normaalia elämää.
Unettomuus on ihan erijuttu,ja sen hoito myös.
Jaa, kyllä mulla oli 2-4 tunnin öitä putkeen ihan tarpeeksi, kunnes otin uuden elämäntavan. Sama
Täällä on nyt joku terveysintoilija, joka yrittää tehdä tyhjäksi sen, että ihmisillä on valitettavasti olemassa ihan geneettisiä perinnöllisiä sairauksia, joihin valitettavasti ei auta ruokavaliot, lenkkeilyt eikä muut huokailut. Onneksi nykyään moniin näihin on jo kehitetty biologisia lääkkeitä.
Mutta kyllä varmaan tämän tietäjän iloksi kannattaisi lakkauttaa Suomesta kaikki lääkärien virat sekä lääketieteen tutkimus. Täysin hyödytöntähän se kaikki on. Ravintoterapeutit voivat tehdä nekin työt.
Näinpä. Kannattaa esim. sydänvikaisena syntyvän kieltäytyä siitä leikkauksesta ja alkaa vain terveelliselle ruokavaliolle ja lenkkeilemään, niin kyllä se sydän siitä tokenee.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa, että ap on itse lääkekoukussa, kun niin pelkää, että ei saisikaan enää lääkettä. Ei, en ala syömään psyykenlääkeitä ikinä! Hoidan muuten mielenterveyttä, unitasapainoa jne.
Missä hän näin sanoi, että pelkkää, ettei saisikaan enää lääkettä?
Oikein. Ei yhtään missään. Keksit taas aivan omasta päästäsi.
Pitäisiköhän sinun nyt ottaa ne lääkkeesi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelätään elämää
Pilleripäät ne elämää pelkkää. Mieleltään terve ihminen kyllä pärjää elämässä ihan ilman mitään rauhoittavia ja muita paskaa.
Jep. Mieleltään terve.
Ei me kaikki olla niin vahvoja kun sä.
Mutta oikein kiva juttu sulle että et edes buranaa ikinä tarvitse.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on toistaiseksi unettomuuteen auttanut se, että menen tiettyyn kellonaikaan nukkumaan ja herään aina samaan aikaan. Alkoholia en voi käyttää, enkä juoda kahvia muulloin kuin aamulla.
Illalla otan magnesiumia ja B-vitamiinia ja puolikkaan väsyttävää antihistamina 5mg. Antihistamiini pitää allergiaoireeni poissa ja se väsyttävyys siinä on vain plussaa.uni tulee nopeasti, kun käy nukkumaan silloin kun tunnen itseni väsyneeksi eli tarpeeksi myöhään yöllä.
Onko sulla vastaus siihen, miten se rytmi pidetään kun ei vaan nuku ja nukahda?
Harva tässä maassa edes suostuu menemään lääkäriin ennnenkuin on jo liian pahana kun vastaanotto on aina mitä on.
Mua ei pelota muu kuin se, että lekuri lätkäisi mulle riippuvaisuuden diagnoosin ihan vaan sen takia kun lääkkeet käytössä pitkään. Eikait sit osaa mua muuten hoitaa niin keksi sit tuon jonka aikoo hoitaa pois ja tekee sillä selväksi etten ikinä tule enää mitään auttavaa lääkitystä saamaan. Mitään muutakaan hoitoa en saa. Käyttö aina ollut reseptin mukaista ja allekin sekä ihan itse olen osannut taukoa pitää juuri sen takia ettei kehittyisi riippuvuutta sekä reseptit on iteroitu niin että pakostakin tulee päiviä ilman.
Tää on vaan alentavaa ja kiusaamista.
Mäkään en tajua. Törmään usein näihin. En saa nukuttua mutten ota unilääkettä jne. Mä pyysin lääkäriltä univaikeuksiin lääkettä niin määräsi vain melatoniinia. Ristiriitaista.
Voi kunpa ihmiset tässäkin keskustelussa voisi jotenkin ymmärtää, että kaikkien kehot eivät toimi samoilla tavoilla. Olemme saaneet jo syntymässä geeneissämme hyvin erilaiset lähtökohdat elämälle ja toiset meistä jo silloin valmiiksi jonkun sairauden/sairauksia/oireyhtymän.
Tästä jo pitäisi ymmärtää, että samat neuvot eivät sovi kaikille. Yksi voi pärjätä ilman lääkkeitä koko elämänsä. Joku toinen valitettavasti joutuu kaiken ikäänsä ehkä istumaan pyörätuolissa, ravaamaan alvariinsa eri lääkäreillä, popsimaan kahtakymmentä eri lääkettä, asumaan laitoksessa...mitä tahansa. Yritetään kuitenkin jokainen pärjätä vaivoinemme, miten parhaiten taidamme.
Vierailija kirjoitti:
Moni asia voidaan ratkaista ilman lääkkeitä, elämäntavat pitäisi aina ensin laittaa kuntoon. Lääkekoukku voi mm. aiheuttaa sen että ei pysty toimimaan ilman sitä lääkettä ja sen annos kasvaa, jossain vaiheessa se myös menettää tehonsa...
Akuuttiin tai krooniseen tilaan saattaa tarvita lääkitystä, jotta pystyisi keskittymään elämäntapoihin. Vai laitatko jalkansa murtaneen ilman kipsausta suoraan kuntoutukseen? Walk it off?
Näistä elämäntapaterapeuteista tulee ihan mieleen toi etsintäkuulutettu suurperhe. En hirveesti ihmettele et heitä syytetään lasten heitteillepanosta jos lasten terveydenhoito on ollu tätä samaa tasoo.
Olen nähnyt apteekkityössä hyvin monta kertaa pitkällisen koukuttavien lääkkeiden käytön seuraukset, eikä ne ole mukavia ihmiskohtaloita. Annokset nousee, määrätty määrä ei tahdo riittää ja elämä ilman lääkettä on mahdotonta.
Kinkkinen tilanne, koska eihän esim vakavaan unettomuuteen mikään muu auta. Niin sitten se on tasapainoilua kahden huonon vaihtoehdon välillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on toistaiseksi unettomuuteen auttanut se, että menen tiettyyn kellonaikaan nukkumaan ja herään aina samaan aikaan. Alkoholia en voi käyttää, enkä juoda kahvia muulloin kuin aamulla.
Illalla otan magnesiumia ja B-vitamiinia ja puolikkaan väsyttävää antihistamina 5mg. Antihistamiini pitää allergiaoireeni poissa ja se väsyttävyys siinä on vain plussaa.uni tulee nopeasti, kun käy nukkumaan silloin kun tunnen itseni väsyneeksi eli tarpeeksi myöhään yöllä.
Onko sulla vastaus siihen, miten se rytmi pidetään kun ei vaan nuku ja nukahda?
Harva tässä maassa edes suostuu menemään lääkäriin ennnenkuin on jo liian pahana kun vastaanotto on aina mitä on.
Itse olen aina nukkumaan mennessä kehitellyt ajatuksen, joka saa minut nukkumaan. Sen täytyy olla jotain hyvin tylsää. Usein esim. mietin, mitä vaatteita laitan aamulla päälle töihin.
Jos herään yöllä, en anna työasioiden alkaa stressaamaan, vaikka olin jo opettanut aivoni ahdistumaan. Mietin esim. jotain muuta yhtä tyhjänpäiväistä kuin vaatteet. Ihanteellista on, jos muistaa mitä unta näki ja palaa siihen uneen. Minulla on keskeneräisiä projekteja, joiden suunnittelu vaivuttaa minut myös uneen.
Joillekin nukahtamiseen auttaa juustovoileipä, banaani ja rahka tms. iltapalaksi. Jotkut iltarutiinini ovat nukahtamiseen valmistavia. Varmastikin täysin placeboa, mutta kun uskoo, niin ne toimii. Sama
Unettomuuden taustalla voi olla ahdistus, masennus ja neuroepätyypillisyys. Unettomuus on vain yksi oire sairaudelle, joka vaatii hoitoa.
Kaikkiin edellämainittuihin auttavat elämäntavat ja eri stimulanttien välttäminen.
Olen onnellinen kun itsellä ei ole mitään lääkkeitä. En myöskään tupakoi. Alkoholistakaan en juuri välitä. Tämän vuoden saldo on 3 lonkkaa.
Ennen muinoin ei mumminikaan tarvinut lääkkeitä, kun ei niitä ollut. Verenpaine oli 200 ja päätä särki kaiket päivät. Kuolikin sitten alle 50v aivoverenvuotoon. Mutta hieno juttu, ettei ainakaan ollut lääkekoukussa.
Lääkkeet, on mun aatteet, hila hippan pippan puu...
Vierailija kirjoitti:
Ennen muinoin ei mumminikaan tarvinut lääkkeitä, kun ei niitä ollut. Verenpaine oli 200 ja päätä särki kaiket päivät. Kuolikin sitten alle 50v aivoverenvuotoon. Mutta hieno juttu, ettei ainakaan ollut lääkekoukussa.
Mummin olis kannattanut vähentää kahvin juontia, suolan käyttöä ja jos ylipainoinen, pudottaa painoa.
Edellisen lisäksi pitää tietysti vielä liikkua paljon ulkona. Sokeriakaan en syö. Sokeri aiheuttaa minulla kolotusta, joka tietysti häiritsee nukkumista. Sama