Kielten opiskelu aikuisena. Onko kieliopin tankkaamisesta mitään hyötyä sittenkään? Miten saavuttaa hyvä arkielämän kielitaito?

Vierailija kirjoitti:

No nykyään on muotia tämä sosiaalinen oppiminen tai mitä onkaan, ajatus että oikeastaan kieltä voi oppia tekemättä lainkaan töitä, kuin itsestään. Tyypillistä nykyaikaa. Mitään todisteita sen toimivuudesta ei luonnollisesti ole.

Totuus on että normatiivisen kieliopin opiskelusta nyt vaan ei pääse mihinkään. On ihan sama miten paljon osaa sanoja jos ei ymmärrä millä tavalla ne järjestetään lauseeseen. Suurimmalle osalle ihmisistä kielten opiskelu nyt vaan ei ole helppoa, töitä on tehtävä todella paljon.

Totta kai pitää myös opiskella jonkin verran kielioppia, mutta se ei saa olla pääpaino todellakaan.

Kielioppi vain tukee sitä, mitä on jo fraaseissa oppinut. Sinulle aukenee, että miksi tämä fraasi sanotaan näin. Puhummehan me suomeakin osaamatta sen kielioppia. Me vain puhumme ja suollamme, taivutamme oikein miettimättä. Ja yksikään ei ole päässyt tälle tasolle opiskelemalla kielioppia.

Se ei todellakaan mene niin, että opiskelet kieliopin ja sitten mystisesti kesken puheen aina ehdit miettiä jonkin kieliopin säännön ja sitten taivutat asioita sen mukaan. Tärkeintä on kuulla natiivien puhetta tuntikausia joka päivä ja mielellään suomennoksella. Tähän paras keino on televisiosarjat ja suomenkielinen tekstitys. Sen lisäksi pitää ahkerasti päntätä sanoja ja voi kielioppiakin katsella ja pohtia, mutta kielioppi ei ole se perusta. Se on vain tuki ymmärtämään kielen rakenteita.

Väitän myös, että monen suomalaisen hyvä englanninkielen taito tulee siitä, että koulussa opiskelun lisäksi, englantia kuulee Suomessa telkkarissa aamusta iltaan suomitekstityksellä. Siinä vuodesta toiseen kuulee lauseita, fraaseja ja sanoja ja saa ne suoraan nenän eteen vieläpä suomennettuna, niin ei tarvi arvailla, että mitäs tuo sana tarkoitti.

Tämä juontaa myös aikoinaan tehdystä päätöksestä, että säästösyistä Suomessa ei lähdetty duppaamaan telkkariohjelmia, vaan pistettiin suoraan suomalainen tekstitys.

Sanovathan ne myös virolaisista, että he oppivat suomen kielen siitä, kun alkoivat katsomaan suomalaista telkkaria ja suomalaisia tv-ohjelmia Virossa. Eli kuuntelemalla natiiveja tuntikausia vuodesta toiseen.

Keskustelusta huomaa selvästi, että kieliopin opiskelua pidetään lähes tarpeettomana. Useimmille riittää se, että rupattelutaito on riittävä.

Toisaalta kysyn kyllä sen kieliopin perään aika voimallisestikin. Oman äidinkielensä kieliopin hallinta on avain  vieraan kielen kunnolliseen oppimiseen. Pitää osata myös kirjoittaa, ei vain rupatella kaverien kanssa.

Kouluissa on siirrytty kieliopin opetuksesta kaikkeen kivaan ja yleiseen. Tämä näkyy nyt niin, että koulusta päästessään nuoret eivät enää osaa läheskään aina lukea, saati kirjoittaa. Järkyttävää. Eihän äidinkieltään osaamaton mitenkään jatkossa pysty oppimaan vieraita kieliäkään. Ei edes sitä kevyttä rupattelukieltä. Eli kielioppia myös kehiin, jos haaveilee hyvästä vieraiden kielten toidosta.

On muuten huvittavaa, että samalla kun niin kovasti julistetaan että kielioppia ei tarvita yhtään mihinkään, silti jaksetaan jäkättää että voi kun ne maahanmuuttajat puhuvat niin hoono soomi.

kielioppia aina parjataan, mutta kyllä se minua ainakin auttaa ymmärtämään tekstejä, joita en vielä ehkä olisi apinointitasolla oppinut. haluan paljon selityksiä, idiomit tietysti poislukien.

Ei täällä kukaan ole sanonut etteikö kielioppi olisi tärkeää, mutta monen mielestä se on vähiten olennainen sanaston ja puhumisen jälkeen. 

 

Keskiverto kielenoppija on kuitenkin sellainen työväenopistolla käyvä, joka opettelee jotain espanjaa sitä varten että saa sosiaalisia kontakteja ja aivoille töitä. Ehkä haaveena on eläkeasunto Fugesta, jossa pärjää englannilla ja jopa suomella. Espanjan osaaaminen tässä kontekstissa tuo vain lisähyötyä, sujuvoittaa arkea ja on kohteliasta osata maan kieltä.

Tuo sarjojen katselu opeteltavalla kielellä on huonoin keino mitä on. 

Vierailija kirjoitti:

Tuo sarjojen katselu opeteltavalla kielellä on huonoin keino mitä on. 

Sehän on yksi parhaimmista keinoista sen lisäksi, että opiskelee kirjasta järjestelmällisesti jollain kurssilla sitä kieltä. Eihän nyt kukaan väittänytkään, että pelkkä sarjojen katselu suolitekstityksellä riittäisi. Se on vain todella suuri lisähyöty ku sitä kohdekieltä tulisi kuunnella tuntikausia joka päivä ja saada siihen heti myös käännös eli tekstitys

Vierailija kirjoitti:

On muuten huvittavaa, että samalla kun niin kovasti julistetaan että kielioppia ei tarvita yhtään mihinkään, silti jaksetaan jäkättää että voi kun ne maahanmuuttajat puhuvat niin hoono soomi.

Ei kukaan ole väittänyt, ettei sitä tarvitse. Vaan se ei saa olla opetuksen pääpaino. Kielioppi on tukena ja tuo lisäinfoa, mutta kyllä se oppiminen on raakaa sanojen ja fraasien pänttäämistä ja kielen kuuntelua. Ja sitten omien lauseiden tuottamista

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo sarjojen katselu opeteltavalla kielellä on huonoin keino mitä on. 

Sehän on yksi parhaimmista keinoista sen lisäksi, että opiskelee kirjasta järjestelmällisesti jollain kurssilla sitä kieltä. Eihän nyt kukaan väittänytkään, että pelkkä sarjojen katselu suolitekstityksellä riittäisi. Se on vain todella suuri lisähyöty ku sitä kohdekieltä tulisi kuunnella tuntikausia joka päivä ja saada siihen heti myös käännös eli tekstitys

Suolitekstitys 😂

Vierailija kirjoitti:

Keskustelusta huomaa selvästi, että kieliopin opiskelua pidetään lähes tarpeettomana. Useimmille riittää se, että rupattelutaito on riittävä.

Toisaalta kysyn kyllä sen kieliopin perään aika voimallisestikin. Oman äidinkielensä kieliopin hallinta on avain  vieraan kielen kunnolliseen oppimiseen. Pitää osata myös kirjoittaa, ei vain rupatella kaverien kanssa.

Kouluissa on siirrytty kieliopin opetuksesta kaikkeen kivaan ja yleiseen. Tämä näkyy nyt niin, että koulusta päästessään nuoret eivät enää osaa läheskään aina lukea, saati kirjoittaa. Järkyttävää. Eihän äidinkieltään osaamaton mitenkään jatkossa pysty oppimaan vieraita kieliäkään. Ei edes sitä kevyttä rupattelukieltä. Eli kielioppia myös kehiin, jos haaveilee hyvästä vieraiden kielten toidosta.

Et nyt näytä itse ihan ymmärtävän mistä on kyse.

Kieliopin ulkoaopettelussa, kuten suomen koulussa ainakin aikanaan tehtiin, ei ole paljoa iloa kun alussa pitäisi kerätä enemmänkin sanavarastoa, fraaseja ja paljon muuta muistettavaa sen kieliopin sijaan. Kielioppia voi lisätä vähitellen myöhemmin kun syvennetään kielitaitoa. Lisäksi se jää paremmin mieleen kun sitä voi soveltaa jo opittuihin fraaseihin tai lauseisiin. 

Opiskelkaa tulevaisuuden kieliä eli kiinaa ja venäjää ystävät hyvät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On muuten huvittavaa, että samalla kun niin kovasti julistetaan että kielioppia ei tarvita yhtään mihinkään, silti jaksetaan jäkättää että voi kun ne maahanmuuttajat puhuvat niin hoono soomi.

Ei kukaan ole väittänyt, ettei sitä tarvitse. Vaan se ei saa olla opetuksen pääpaino. Kielioppi on tukena ja tuo lisäinfoa, mutta kyllä se oppiminen on raakaa sanojen ja fraasien pänttäämistä ja kielen kuuntelua. Ja sitten omien lauseiden tuottamista

Kuvitellaan tilanne että seisot juna-asemalla ja joku suomea opetteleva kysyy minä haluta osta lippu. Ymmärrät heti että tämä henkilö yrittää kysyä mistä voi ostaa lipun. Kielioppi on huono, mutta sanasto hallussa ja hän uskaltaa puhua kieltä -> viestin pointti menee vastaanottajalle perille ja hän neuvoo mistä toinen voi ostaa junalipun.

Toki tämä ei ole kovin laadukasta kielenkäyttöä, eikä työelämässä pärjäisi näin, mutta arkisissa tilanteissa toimii.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On muuten huvittavaa, että samalla kun niin kovasti julistetaan että kielioppia ei tarvita yhtään mihinkään, silti jaksetaan jäkättää että voi kun ne maahanmuuttajat puhuvat niin hoono soomi.

Ei kukaan ole väittänyt, ettei sitä tarvitse. Vaan se ei saa olla opetuksen pääpaino. Kielioppi on tukena ja tuo lisäinfoa, mutta kyllä se oppiminen on raakaa sanojen ja fraasien pänttäämistä ja kielen kuuntelua. Ja sitten omien lauseiden tuottamista

Kuvitellaan tilanne että seisot juna-asemalla ja joku suomea opetteleva kysyy minä haluta osta lippu. Ymmärrät heti että tämä henkilö yrittää kysyä mistä voi ostaa lipun. Kielioppi on huono, mutta sanasto hallussa ja hän uskaltaa puhua kieltä -> viestin pointti menee vastaanottajalle perille ja hän neuvoo mistä toinen voi ostaa junalip

Meillä oli viime lomareissun retkellä paikallinen opas jonka kielitaito oli englanniksi tuota luokkaa ja hyvin hän töitään ilmeisestikin teki :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskustelusta huomaa selvästi, että kieliopin opiskelua pidetään lähes tarpeettomana. Useimmille riittää se, että rupattelutaito on riittävä.

Toisaalta kysyn kyllä sen kieliopin perään aika voimallisestikin. Oman äidinkielensä kieliopin hallinta on avain  vieraan kielen kunnolliseen oppimiseen. Pitää osata myös kirjoittaa, ei vain rupatella kaverien kanssa.

Kouluissa on siirrytty kieliopin opetuksesta kaikkeen kivaan ja yleiseen. Tämä näkyy nyt niin, että koulusta päästessään nuoret eivät enää osaa läheskään aina lukea, saati kirjoittaa. Järkyttävää. Eihän äidinkieltään osaamaton mitenkään jatkossa pysty oppimaan vieraita kieliäkään. Ei edes sitä kevyttä rupattelukieltä. Eli kielioppia myös kehiin, jos haaveilee hyvästä vieraiden kielten toidosta.

Et nyt näytä itse ihan ymmärtävän mistä on kyse.

Kieliopin ulkoaopette

Jep ja varsinkin romaaniset kielet on sellaisia, joita pitää ikäänkuin elää. Germaaniset kielet sopivat insinöörimäiseen ulkoaopetteluun, mutta italiaa ei voi puhua ilman intohimoa ja sielukkuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On muuten huvittavaa, että samalla kun niin kovasti julistetaan että kielioppia ei tarvita yhtään mihinkään, silti jaksetaan jäkättää että voi kun ne maahanmuuttajat puhuvat niin hoono soomi.

Ei kukaan ole väittänyt, ettei sitä tarvitse. Vaan se ei saa olla opetuksen pääpaino. Kielioppi on tukena ja tuo lisäinfoa, mutta kyllä se oppiminen on raakaa sanojen ja fraasien pänttäämistä ja kielen kuuntelua. Ja sitten omien lauseiden tuottamista

Kuvitellaan tilanne että seisot juna-asemalla ja joku suomea opetteleva kysyy minä haluta osta lippu. Ymmärrät heti että tämä henkilö yrittää kysyä mistä voi ostaa lipun. Kielioppi on huono, mutta sanasto hallussa ja hän uskaltaa puhua kieltä -> viestin pointti menee vastaanottajalle pe

 

hahah :D ajattelin jotain asiantuntijaduunia korporaatiossa, mutta hyvä jos matkaoppaaksi pääsee vähän heikomalla kielitaidolla!

Mutta eikö juuri se kielioppi ole kaikkein mielenkiintoisin asia kielten opiskelussa? Suoritin ylioppilaskirjoituksissa varsin hyvin arvosanoin seitsemän kieltä, ja kyllä minä aina aloitin uuden kielen opiskelun kielioppiin perehtymällä. Mutta toki nämä asiat ovat yksilöllisiä.

Vierailija kirjoitti:

Mutta eikö juuri se kielioppi ole kaikkein mielenkiintoisin asia kielten opiskelussa? Suoritin ylioppilaskirjoituksissa varsin hyvin arvosanoin seitsemän kieltä, ja kyllä minä aina aloitin uuden kielen opiskelun kielioppiin perehtymällä. Mutta toki nämä asiat ovat yksilöllisiä.

No eipä ole ainakaan suomenkielen kielioppi sinulla hallussa. "Ja" sanan eteen EI tule pilkkua!!!!!

Huh, huh. Mietin vaan, että jos kielioppia ei hallitse niin miten ihmeessä onnistuu erilaisten esseiden kirjoittaminen. Itse en ole koskaan käyttänyt vieraiden kielen taitoani puhumiseen enkä kuunteluun vaan pelkästään lukemiseen ja kirjoittamiseen. 

Eihän peruskieliopissa ole paljon mitään opiskeltavaa, vaikka kuinka haluaisi? Sanajärjestykset ja suvut ja luvut sun muut eivät vaadi kuin pienen murto-osan siitä mitä vaikkapa yksistään tarvittavien tuhansien sanojen opettelu.

Vai onko tässä sama pointti kuin joidenkin mielestä musiikissa, että teorian ymmärtäminen tappaa luovuuden?