Lue keskustelun säännöt.
IS: Nykytyöntekijä on liian heikko kestämään normaalia arkea.
13.07.2025 |
Uuden tutkimuksen mukaan toimistotyössä yleinen ilmiö, teknostressi, johtaa ihmisiä eskapismiin - todellisuuden pakenemiseen esimerkiksi pelaamiseen ja somettamiseen. Tutkimuksen mukaan etenkin asiantuntijatöissä paine kasvaa niin suureksi, että ihmiset eivät kestä sitä, vaan pakenevat digitaaliseen maailmaan. Tämän seurauksena työntekijöille kehittyy vakavia riippuvuuksia, jotka pahimmillaan tuhoavat heidän työkykynsä.
Kuulostaa kieltämättä siltä, että nykyajan toimistotyöläiset eivät kestä edes tavallista arkea. Itseäni ihmetyttää, miksi monet edelleen halveksivat esimerkiksi käsillä tehtävää duunarityötä, vaikka juuri siellä ihmiset näyttävät pärjäävän ilman pakonomaista tarvetta paeta työpäivää someen tai muihin riippuvuuksiin. Onko ongelma siinä, että "asiantuntijoiksi" kouluttautuu nykyään ihmisiä, joiden kantti ei yksinkertaisesti kestä tavallista, jopa vähän tylsää, arkista työntekoa?
Kommentit (28)
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole tehnyt ajatustyötä niin turha siitä on oikeastaan kommentoida. En mäkään lähde kommentoimaan muutarin tekemisiä.
Luuletko että on olemassa ihmisiä jotka eivät koskaan ajatttele?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole tehnyt ajatustyötä niin turha siitä on oikeastaan kommentoida. En mäkään lähde kommentoimaan muutarin tekemisiä.
Luuletko että on olemassa ihmisiä jotka eivät koskaan ajatttele?
Vastauksestasi päätellen on.
Ja mitähän normaalia ja luonnollista meidän nykyisessä elämänmenossa on?
Muurarikin joutuu tekemään aika paljon ajatustyötä, muttei akateemiset tajua sitä. Muurari tekee tuplatyön, ensin ajattelee ja sitten muuraa kun akateemiset tollot pelkästään ajattelevat jotain, mitä normaali ihminen ei ymmärrä.
Tein fyysistä työtä, kunnes fysiikka ei enää kestänyt ja oli pakko uudelleenkouluttauttua, nykyään teen asiantuntijan töitä. Fyysinen työ oli tosiaan paljon "helpompaa", ajatustyö uuvuttaa ihan loppuun henkisesti. Ja työpäivän jälkeen pitää nykyään lähteä vielä lisäksi liikkumaan, kun ennen se tuli töissä jo hoidettua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No kyllä se uuvuttaa kun ylitiukka aikataulu ja työn laadun pitäisi olla jatkuvasti priimaa. Raskas vastuu. Työpäivän jälkeen jaksa tehdä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Muurarikin joutuu tekemään aika paljon ajatustyötä, muttei akateemiset tajua sitä. Muurari tekee tuplatyön, ensin ajattelee ja sitten muuraa kun akateemiset tollot pelkästään ajattelevat jotain, mitä normaali ihminen ei ymmärrä.
Joopa joo, ei ole ihan niin yksinkertaista. Esimerkiksi kahden tai useamman järjestelmän integraatiossa joutuu tekemään aika ison suunnittelutyön ennen kuin pääsee ohjelmoimaan ja testaamaan. Usein ensimmäisessä tuotantoversiossa on edelleen korjattavaa kun kaikkia reunaehtoja ei ole suunnittelusta huolimatta ymmärretty. Lopulta suurin osa tietokoneiden ohjelmistoista kuten myös tämän vauvapalstan ohjelmiston ovat jotkut muka akateemiset tollot kehittäneet. Ei siihen jokainen muurari pysty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sääliksi käy työnantajat näinä nykyaikoina, vähästä rasittuvia, mielensä pahoittavia laiskureita on työpaikat täynnä, jotka katsovat että joka kuukautiset saikkupäivät on velvollisuus pitää.
Asiantuntija tekee ajatustyötä ja miettii jonkun jutun mikä pitää tehdä ja kuinka se tehdään. Sen jälkeen löytyy aina satraappi tai talouspuolen älykääpiö joka vetelee punakynällä kaiken mikä maksaa yhtään mitään. Lopputulos pitäisi saada syntymään oman talon voimin ilman rahaa tai edes aikaa. I
Ranteet auki ja pitkälle saikulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko miettinyt että teknostressi ja eskapismi voi johtaa siihen että työpaikoilla voi ja saa olla tylympi ja epäsosiaalisempi?
Olipa helvetin tyhmä aloitus.
T: 30 vuotta toimistotyötä tehnyt ilman riippuvuuksia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Duunarihommissa oli aikaa somettaa ja surffata netissä. Nyt asiantuntijahommissa ei päivässä ehdi kyllä puhlinta vilkaista tai nettiä selailla, vaan kaikki aika menee työntekoon.
Voi ollakin. Se normaali arki vaan on kovasti muuttunut esim. 80-90-luvuilta. Työn tahti on hektisempi. Lasten harrastukset vaativat vanhemmilta paljon. Rahankeruuta, tapahtumien järjestelyä, leipomisia, buffet-vuoroja, you name it! Lisäksi monet harrastusmaksut ovat niin korkeita että monet joutuvat tekemään kahta työtä kustantaakseen nämä. Ja tämä kaikki kotitöiden ja alati kiihtyvän työtahdin ohella. Ei ysärillä vanhemmat edes kyydinneet lapsiaan harrastuksiin. Sitä harrastettiin mitä oma kylä tarjosi jotta lapsi pääsi kulkemaan itsenäisesti treeneihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työn tekeminen on toistaiseksi vapaaehtoista. Pidetään se sellaisena!
Vierailija kirjoitti:
Työn tekeminen on toistaiseksi vapaaehtoista. Pidetään se sellaisena!
Kyllä siitä on tehtävä jokaiselle pakollista, vaikka vastikkeellisen sosiaaliturvan muodossa.
Mene töihin, elätä itsesi, ota vastuu, ole aikuinen.
Mulla työuraa takana 20v, josta tasan puolet olen ollut duunari ja puolet asiantuntijana/päällikkönä.
Omalta kohdaltani väitän, että duunarin työ on stressaavampaa. Ei koskaan etäpäiviä. Ei poissaoloja omalla ilmoituksella. Ei työaika joustoja. Ei "lähden tänään aikaisin ja teen tämän huomenna". Jatkuvasti on koneen käytävä, jos hetkeksikään seisahdut, tullaan kyselemään onko joku rikki kun ei rokki soi?
Päällikkönä voin sulkea konttorin oven ja esittää olevani teamspalaverissa vaikka tosiasiassa katson pokea ja hakkaan tattiin.
Sitten lähden lounaan jälkeen kotiin, loppu päivän "olen etänä" ja seuraavana aamuna tulen myöhään koska "lasten kanssa oli vähän tilanne päällä, niinkus voit arvata".
Tähän konttorin naiset on silleen et "aah ihanan huolehtiva isä joka asettaa perheen työn edelle oooh"
Työkavereille en tosin ole kertonut että mulla ei edes ole lapsia!
Ja tästä ilosta saan palkkaa melkein tuplasti mitä duunarina.
M42
Itse olen miettinyt, että minkähän takia asiantuntijuus määrittyy tässä maassa turhan usein toimistossa tehtävän istumatyön muodossa? Sehän on usein täysin puuduttavaa rutiininomaista puuhaa.
Vierailija kirjoitti:
Voi ollakin. Se normaali arki vaan on kovasti muuttunut esim. 80-90-luvuilta. Työn tahti on hektisempi. Lasten harrastukset vaativat vanhemmilta paljon. Rahankeruuta, tapahtumien järjestelyä, leipomisia, buffet-vuoroja, you name it! Lisäksi monet harrastusmaksut ovat niin korkeita että monet joutuvat tekemään kahta työtä kustantaakseen nämä. Ja tämä kaikki kotitöiden ja alati kiihtyvän työtahdin ohella. Ei ysärillä vanhemmat edes kyydinneet lapsiaan harrastuksiin. Sitä harrastettiin mitä oma kylä tarjosi jotta lapsi pääsi kulkemaan itsenäisesti treeneihin.
Tuohon hulluuteen ei ole pakko lähteä. Lapsella ei tarvitse olla joka päivälle harrastusta, eikä harrastuksen tarvitse olla kilpailua. Näitä vaan mainostetaan enemmän, niin moni luulee ettei muita harrastuksia olekaan.
Ei kenenkään ole pakko olla töissä valtiolla tai politiikassa.
Jos ei ole tehnyt ajatustyötä niin turha siitä on oikeastaan kommentoida. En mäkään lähde kommentoimaan muutarin tekemisiä.