Apteekkihenkilökunnan käytös ostaessa pkv- tai huumelääkkeitä
Käyttäytyykö apteekkien henkilökunta mielestänne normaalisti kun ostatte pkv- tai huumelääkkeitä? Omien kokemusten mukaan osa toimii aivan tavallisesti, osa ihan vähää vaille ja muutamissa on havaittavissa jonkinlaista vaivautuneisuutta. Viimeisin tapaus kuului viimeiseen ryhmään kun ostin kolme pakettia lisdexamfetamiinia. Sekin normalisoitui kun vähän rupatteli niitä näitä.
Kommentit (129)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkityksen muuttuessa aina aloittavat sen, että näitä lääkkeitä ei suositella käytettäväksi keskenään ja tekevät tilanteesta mahdollisimman vaikean rikkomatta lakia. Kuitenkin erikoislääkäri on päätynyt määräämään ne lääkkeet minulle ihan oikeisiin sairauksiin, koska muu ei auta.
Farmaseutti on vastuussa lääkkeistä joita myy. Riippumatta siitä mitä lääkäri on määrännyt. Farmaseutti on lääkeammattilainen, lääkäri on tautien ammattilainen.
Jatkan. Jos reseptissä on farmaseutin mielestä jotain pielessä, hän ottaa yhteyttä lääkkeen määränneeseen lääkäriin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut. Kun määrään itselleni tai perheelleni peruslääkkeiä tarvittaessa, ollaan apteekissa mielinkielin. Saan tällöin ulkomaille vaadittavat reseptitodistukset ilmaiseksi pyytämättä. Tämä on hämmästyttävää, koska miksi pitäisi mielistellä?
Huumausaineresepti - jonka hoitava lääkäri kirjoitti asiallisin perustein - johti siihen, että apteekissa kiertellessäni farmaseutti oli kuin kärpänen takalistossa katsomassa, etten varasta mitään.
Et sitten lääkärinä(??) tajua, että ilmeisesti huumeita hakevat varastelevat apeekista todennäköisemmin kuin muut asiakkaat? Tätä ei saisi torjua, et ole siis samalla puolella rehellisten kanssa siitä?
Niin. Mistä päättelet, et
Minä sain ulkomaanreseptit ilmaiseksi. Oho, oho. Olikohan proviisori iskenyt silmänsä oli myös mielinkielin.
tarhantäti yh
Ihan kauheaa on ollut välillä ja todella surkuhupaisia tilanteita, en jaksa selittää. Onneksi muutin pois Suomesta, niin ei tarvitse olla suomalaisten farmaseuttien nöyryytettävänä enää. Asuinmaassani kukaan ei kysele ja kommentoi sen enempää. Olen keski-ikäinen, työssäkäyvä ihminen ja varmasti aina itse asiallinen. Unilääkereseptit, joissa oli tavanomaista suurempi annostus, vaan olivat jatkuvasti punainen vaate joissain paikoissa. Minulta meni boikottiin suurin osa paikkakuntani apteekeista.
Ketään ei muka kiinnosta mitä olet hankkimassa, mutta miksi normaali asenne muuttuu silmienpyörittelyksi ja kylmäkiskoiseksi tiuskimiseksi kun sanoo että tarvitsee pientä muoviruiskua lemmikin juottamista varten? Ihan kasvattajalta oli ohje tiettyyn tilanteeseen kun hamsteri ei juonut, että pienellä ruiskulla vettä tipottain suuhun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkityksen muuttuessa aina aloittavat sen, että näitä lääkkeitä ei suositella käytettäväksi keskenään ja tekevät tilanteesta mahdollisimman vaikean rikkomatta lakia. Kuitenkin erikoislääkäri on päätynyt määräämään ne lääkkeet minulle ihan oikeisiin sairauksiin, koska muu ei auta.
Farmaseutti on vastuussa lääkkeistä joita myy. Riippumatta siitä mitä lääkäri on määrännyt. Farmaseutti on lääkeammattilainen, lääkäri on tautien ammattilainen.
Jatkan. Jos reseptissä on farmaseutin mielestä jotain pielessä, hän ottaa yhteyttä lääkkeen määränneeseen lääkäriin.
Lisään:
jos sairaalassa lääkärin kirjoittamassa reseptissä on vikaa, proviisori kyykyttää lääkäriä, eikä tämä lähde mihinkään töistä ennen kuin on korjannut reseptinsä.
Vierailija kirjoitti:
Ihan kauheaa on ollut välillä ja todella surkuhupaisia tilanteita, en jaksa selittää. Onneksi muutin pois Suomesta, niin ei tarvitse olla suomalaisten farmaseuttien nöyryytettävänä enää. Asuinmaassani kukaan ei kysele ja kommentoi sen enempää. Olen keski-ikäinen, työssäkäyvä ihminen ja varmasti aina itse asiallinen. Unilääkereseptit, joissa oli tavanomaista suurempi annostus, vaan olivat jatkuvasti punainen vaate joissain paikoissa. Minulta meni boikottiin suurin osa paikkakuntani apteekeista.
Muualla ei ollakaan ammattitaitoisia ja oiota lääkäreiden virheitäkään.
Vierailija kirjoitti:
Ketään ei muka kiinnosta mitä olet hankkimassa, mutta miksi normaali asenne muuttuu silmienpyörittelyksi ja kylmäkiskoiseksi tiuskimiseksi kun sanoo että tarvitsee pientä muoviruiskua lemmikin juottamista varten? Ihan kasvattajalta oli ohje tiettyyn tilanteeseen kun hamsteri ei juonut, että pienellä ruiskulla vettä tipottain suuhun.
Äitis muuttui.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkityksen muuttuessa aina aloittavat sen, että näitä lääkkeitä ei suositella käytettäväksi keskenään ja tekevät tilanteesta mahdollisimman vaikean rikkomatta lakia. Kuitenkin erikoislääkäri on päätynyt määräämään ne lääkkeet minulle ihan oikeisiin sairauksiin, koska muu ei auta.
Farmaseutti on vastuussa lääkkeistä joita myy. Riippumatta siitä mitä lääkäri on määrännyt. Farmaseutti on lääkeammattilainen, lääkäri on tautien ammattilainen.
Jatkan. Jos reseptissä on farmaseutin mielestä jotain pielessä, hän ottaa yhteyttä lääkkeen määränneeseen lääkäriin.
Höpöä, "narkkari" käsketään ulos, jotkut vielä lukitsevat reseptin niin, ettei sitä saa toisestakaan apteekista lunastettua. Kukaan ei tarjoudu soittamaan mihinkään, vaikka pyytää.
Vierailija kirjoitti:
Ihan kauheaa on ollut välillä ja todella surkuhupaisia tilanteita, en jaksa selittää. Onneksi muutin pois Suomesta, niin ei tarvitse olla suomalaisten farmaseuttien nöyryytettävänä enää. Asuinmaassani kukaan ei kysele ja kommentoi sen enempää. Olen keski-ikäinen, työssäkäyvä ihminen ja varmasti aina itse asiallinen. Unilääkereseptit, joissa oli tavanomaista suurempi annostus, vaan olivat jatkuvasti punainen vaate joissain paikoissa. Minulta meni boikottiin suurin osa paikkakuntani apteekeista.
Luulenpa että huokaisevat helpotuksesta niissä lukuisissa apteekeissa joissa ennen kävit. Miljoona kärpästä ei voi olka väärässä.
Vierailija kirjoitti:
Ihan kauheaa on ollut välillä ja todella surkuhupaisia tilanteita, en jaksa selittää. Onneksi muutin pois Suomesta, niin ei tarvitse olla suomalaisten farmaseuttien nöyryytettävänä enää. Asuinmaassani kukaan ei kysele ja kommentoi sen enempää. Olen keski-ikäinen, työssäkäyvä ihminen ja varmasti aina itse asiallinen. Unilääkereseptit, joissa oli tavanomaista suurempi annostus, vaan olivat jatkuvasti punainen vaate joissain paikoissa. Minulta meni boikottiin suurin osa paikkakuntani apteekeista.
Tuttua. Itsekin keski-ikäinen, tavallinen täti ja asenne muuttuu heti kun näkevät että haen Opamoxia enkä edes itselleni, sanon heti että mieheni puolesta haen. Ei auta vaikka itse olen aina asiallinen ja normaalin ystävällinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan kauheaa on ollut välillä ja todella surkuhupaisia tilanteita, en jaksa selittää. Onneksi muutin pois Suomesta, niin ei tarvitse olla suomalaisten farmaseuttien nöyryytettävänä enää. Asuinmaassani kukaan ei kysele ja kommentoi sen enempää. Olen keski-ikäinen, työssäkäyvä ihminen ja varmasti aina itse asiallinen. Unilääkereseptit, joissa oli tavanomaista suurempi annostus, vaan olivat jatkuvasti punainen vaate joissain paikoissa. Minulta meni boikottiin suurin osa paikkakuntani apteekeista.
Tuttua. Itsekin keski-ikäinen, tavallinen täti ja asenne muuttuu heti kun näkevät että haen Opamoxia enkä edes itselleni, sanon heti että mieheni puolesta haen. Ei auta vaikka itse olen aina asiallinen ja normaalin ystävällinen.
Että sellaiset harhat sitten siellä.
Yliopiston Apteekissa farmaseutti ei kerran suostunut antamaan minulle määrättyä lääkettä (muistaakseni miedoin Opamox nukkumiseen ja ahdistukseen) koko purkillista (muistaakseni 30 tabl) vaan vain 10 tabl. Syytä hän ei sanonut. Hän myös yritti soittaa erikoislääkärini työpaikalle, mutta eihän hän töissä enää iltapuolella ollut. Minua katsottiin kuin jotain rikollista ja tuli tosi ahdistunut olo (kärsin tuolloin muutenkin voimakkaasta sosiaalisesta jännityksestä). Tuohon apteekkiin en enää koskaan mennyt.
Vuosikausia olen käyttänyt AP:ne mainitsemia lääkkeitä säännöllisesti. Aina olen saanut apteekissa ystävällistä kohtelua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketään ei muka kiinnosta mitä olet hankkimassa, mutta miksi normaali asenne muuttuu silmienpyörittelyksi ja kylmäkiskoiseksi tiuskimiseksi kun sanoo että tarvitsee pientä muoviruiskua lemmikin juottamista varten? Ihan kasvattajalta oli ohje tiettyyn tilanteeseen kun hamsteri ei juonut, että pienellä ruiskulla vettä tipottain suuhun.
Äitis muuttui.
Kiukkuiset farmaseutit täälläkin tiuskimassa :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan kauheaa on ollut välillä ja todella surkuhupaisia tilanteita, en jaksa selittää. Onneksi muutin pois Suomesta, niin ei tarvitse olla suomalaisten farmaseuttien nöyryytettävänä enää. Asuinmaassani kukaan ei kysele ja kommentoi sen enempää. Olen keski-ikäinen, työssäkäyvä ihminen ja varmasti aina itse asiallinen. Unilääkereseptit, joissa oli tavanomaista suurempi annostus, vaan olivat jatkuvasti punainen vaate joissain paikoissa. Minulta meni boikottiin suurin osa paikkakuntani apteekeista.
Muualla ei ollakaan ammattitaitoisia ja oiota lääkäreiden virheitäkään.
Lähes aina lääkäri ei ole tehnyt virhettä ja farmaseutti käyttää mielivaltaa lämpimikseen. Ai annos on iso? No voi harmi herra farmaseutti pyydän nöyrästi anteeksi, että en ole terve. Olisi pitänyt valita vanhemmat paremmin niin ei olisi tätä perinnöllistä sairautta.
-ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkityksen muuttuessa aina aloittavat sen, että näitä lääkkeitä ei suositella käytettäväksi keskenään ja tekevät tilanteesta mahdollisimman vaikean rikkomatta lakia. Kuitenkin erikoislääkäri on päätynyt määräämään ne lääkkeet minulle ihan oikeisiin sairauksiin, koska muu ei auta.
Farmaseutti on vastuussa lääkkeistä joita myy. Riippumatta siitä mitä lääkäri on määrännyt. Farmaseutti on lääkeammattilainen, lääkäri on tautien ammattilainen.
Jatkan. Jos reseptissä on farmaseutin mielestä jotain pielessä, hän ottaa yhteyttä lääkkeen määränneeseen lääkäriin.
Höpöä, "narkkari" käsketään ulos, jotkut vielä lukitsevat reseptin niin, ettei sitä saa toisestakaan apteekista lunastettua.
En usko ellet ole sekoillut aiemmin. Ammattitaitoinen farmaseutti/proviisori ottaa tarvittaessa yhteyttä lääkäriin varmistaakseen lääkemääräyksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan kauheaa on ollut välillä ja todella surkuhupaisia tilanteita, en jaksa selittää. Onneksi muutin pois Suomesta, niin ei tarvitse olla suomalaisten farmaseuttien nöyryytettävänä enää. Asuinmaassani kukaan ei kysele ja kommentoi sen enempää. Olen keski-ikäinen, työssäkäyvä ihminen ja varmasti aina itse asiallinen. Unilääkereseptit, joissa oli tavanomaista suurempi annostus, vaan olivat jatkuvasti punainen vaate joissain paikoissa. Minulta meni boikottiin suurin osa paikkakuntani apteekeista.
Tuttua. Itsekin keski-ikäinen, tavallinen täti ja asenne muuttuu heti kun näkevät että haen Opamoxia enkä edes itselleni, sanon heti että mieheni puolesta haen. Ei auta vaikka itse olen aina asiallinen ja normaalin ystävällinen.
Että sellaiset harhat sitten siellä.
Ja miltähän osin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan kauheaa on ollut välillä ja todella surkuhupaisia tilanteita, en jaksa selittää. Onneksi muutin pois Suomesta, niin ei tarvitse olla suomalaisten farmaseuttien nöyryytettävänä enää. Asuinmaassani kukaan ei kysele ja kommentoi sen enempää. Olen keski-ikäinen, työssäkäyvä ihminen ja varmasti aina itse asiallinen. Unilääkereseptit, joissa oli tavanomaista suurempi annostus, vaan olivat jatkuvasti punainen vaate joissain paikoissa. Minulta meni boikottiin suurin osa paikkakuntani apteekeista.
Muualla ei ollakaan ammattitaitoisia ja oiota lääkäreiden virheitäkään.
Hah! Kyllä ollaan ammattitaitoisia. Ammattitaitoa ei ole potilaan syyllistäminen lääkärin määräämästä lääkityksestä, saati nistiksi leimaaminen.
Vierailija kirjoitti:
Yliopiston Apteekissa farmaseutti ei kerran suostunut antamaan minulle määrättyä lääkettä (muistaakseni miedoin Opamox nukkumiseen ja ahdistukseen) koko purkillista (muistaakseni 30 tabl) vaan vain 10 tabl. Syytä hän ei sanonut. Hän myös yritti soittaa erikoislääkärini työpaikalle, mutta eihän hän töissä enää iltapuolella ollut. Minua katsottiin kuin jotain rikollista ja tuli tosi ahdistunut olo (kärsin tuolloin muutenkin voimakkaasta sosiaalisesta jännityksestä). Tuohon apteekkiin en enää koskaan mennyt.
Lääkäri oli kirjoittanut reseptiisi toimittamista rajoittavan määräyksen antaa vain 10 tablettia taikka vain 10 tabletin pakkauskoon, vaikka sellaista ei ole olemassa. Huvikseenko kuvittelet kenenkään käyttelevän aikaa joihinkin turhiin soittoihin, että saa sulle lääkkeen toimitettua? Jösses.
Farmaseutti on vastuussa lääkkeistä joita myy. Riippumatta siitä mitä lääkäri on määrännyt. Farmaseutti on lääkeammattilainen, lääkäri on tautien ammattilainen.