Lue keskustelun säännöt.
Puolison aikuinen lapsi muuttaa takaisin kotiin
12.07.2025 |
Heippa. Meillä on elämässä tapahtumassa muutos ja apu olisi tarpeen. Puolison parikymppinen lapsi muuttaa takaisin meille, sillä ei päässyt kouluun eikä aio hakea töitä vaan treenaa pääsykokeisiin. Jo nyt voin sanoa, että haasteita tulee olemaan. Taloudellisesti ei tule osallistumaan millään tavalla, hänen erikoisruoat maksaa hänen vanhempi. Kotitöihin ei osallistu edes pakottamalla: edes omia asioita ei saa koneeseen saati että tekisi jotain kodin eteen muuten.
Me herätään aikaisin töihin, mutta silti kodinkoneita huudatetaan viereisessä huoneessa kymmenen jälkeen. Olen puolisolle yrittänyt tästä sanoa ja lapselle myös, muttei mitään vaikutusta. Jo nyt välit puolison ja lapsen välillä ovat kireät ja alkaa tässä itselläkin olla todella ärtynyt olo. Mitään asioita ei hoideta nyt vaan vastaus kaikkeen on, ettei jaksa vielä.
Mitä ihmettä tässä pitäisi tehdä? Kotiin saa tottakai aina tulla, mutta tätä menoa meillä on kuukaudessa täysi katastrofi päällä. Kaikki neuvot ja ideat otetaan vastaan..
Kommentit (70)
Istutte vaikka keittiön pöydän ääreen juttelemaan tästä, otatte omat mieluisat juomanne pöydälle ja aihe käsittelyyn.
Selkeät rajat jos aikoo aikuisena asua toisten asunnossa, jos yhteiselo ei toimi niin asunnosta pois. Jos molemminpuolista kunnioitusta ei synny niin välillä se potku persiille on se mitä toinen osapuoli tarvitsee kehittyäkseen ihmisenä.
Ei tulisi pieneen mieleenkään olla epäkiitollinen siitä, että vanhempi tarjoaa mahdollisuuden lukea pääsykokeisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä ihana tilaisuus sinulle hommata oma asunto. En tarkoita parisuhteen päättämistä vaan asumismuodon muuttamista. Oma asunto pelastaa parisuhteen teidän tilanteessanne
Vierailija kirjoitti:
Penskalle etsimään kimppakämppää porukalla.
Esim yhden tai kahden toisen vuokraajan kanssa samaan huusholliin kaksioon tai kolmioon.
Eikö nyt sentään ole fiksumpaa (ja halvempaa) nuoren asua kotonaan kuin jossain kimppakämpässä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhempihan sen muksun menot maksaa. Se ja sama, kunhan MUN menot ei lisäänny.
Ehkä ne ehdot pitäisi kertoa etukäteen tai homma ei onnistu. Mukula tekee vähintään kolmanneksen kotitöistä tai sitten kumppani tekee hänen osuutensa. Kunhan MUN kotityömäärä ei lisäänny.
Jos homma ei kuukaudessa kahdessa ala toimimaan, muutttaisin muualle kunnes muksu taas lähtee omilleen.
Minä en muuttaisi omasta kodista muualle siksi ajaksi kun puolison lapsi bunkkaa siellä. Mitä järkee?
Sille mukulalle etsittävä oma kämppä.
Niin olisko se mun koti, jos kuka vaan sinne pääsee loisimaan? Mä en aikuista ihmistä ala hyysäämään, joten mieluummin lähden.. tuskin tulisin takas. Seurustellakin voi, jos sen katsoisin tarpeelliiseksi.
Homeisen ydinperheen ja uusperheen ero on, että ydinperheessä siihen omaan lapseen on jo elinkäiset tunnesiteet ja taustat. Omaan lapseen ei hermostu tai kuitenkin suhtautuu toisin. Häneltää sietää paljon enemmän. Myös kun molemmat vanhemmat ovat sen homeperheen aikuisen lapsen vanhemmat. On paljon helpompi sopia myös käytännöistä.
Uusperheessä tunnesiteet pitää luoda nollasta ja taustoja harvemmin tietää. Uusperheessä on monin verroin vaikeampaa jos lapsen oma vanhempi ei raaski vaatia oikein mitään tai ottaa heti nokkiinsa kun yrittää edes jutella jostain säännöistä. Näin on vissiin harvemmin homeperheissä.
On turha verrata keskenään homeisia ydinperheitä ja uusperheitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla yksi lapsista palasi noin vuoden jälkeen mun luo. Hyvin sujui kaikki, mitä oltiin sovittu. Pitää aina olla ovet auki lapsilleen. Hyvä antaa mahdollisuus päntätä tuleviin pääsykokeisiin. Vähän nyt posia kehiin.
Jos kyseessä olisi oma lapsesi, niin ajattelisitko samalla tavalla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko lapsi muuttamassa takaisin lapsuuden kotiinsa vai onko kyseessä teidän yhdessä hankkima asunto, jossa hän ei koskaan ole ollut kirjoilla?
Vierailija kirjoitti:
Homeisen ydinperheen ja uusperheen ero on, että ydinperheessä siihen omaan lapseen on jo elinkäiset tunnesiteet ja taustat. Omaan lapseen ei hermostu tai kuitenkin suhtautuu toisin. Häneltää sietää paljon enemmän. Myös kun molemmat vanhemmat ovat sen homeperheen aikuisen lapsen vanhemmat. On paljon helpompi sopia myös käytännöistä.
Uusperheessä tunnesiteet pitää luoda nollasta ja taustoja harvemmin tietää. Uusperheessä on monin verroin vaikeampaa jos lapsen oma vanhempi ei raaski vaatia oikein mitään tai ottaa heti nokkiinsa kun yrittää edes jutella jostain säännöistä. Näin on vissiin harvemmin homeperheissä.
On turha verrata keskenään homeisia ydinperheitä ja uusperheitä.
No älä sitten itse vertaile, ellei siihen ole syytä. Muutes, nuoret ja lapset vertailevat myös. Sekin on hyvä muistaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Homeisen ydinperheen ja uusperheen ero on, että ydinperheessä siihen omaan lapseen on jo elinkäiset tunnesiteet ja taustat. Omaan lapseen ei hermostu tai kuitenkin suhtautuu toisin. Häneltää sietää paljon enemmän. Myös kun molemmat vanhemmat ovat sen homeperheen aikuisen lapsen vanhemmat. On paljon helpompi sopia myös käytännöistä.
Uusperheessä tunnesiteet pitää luoda nollasta ja taustoja harvemmin tietää. Uusperheessä on monin verroin vaikeampaa jos lapsen oma vanhempi ei raaski vaatia oikein mitään tai ottaa heti nokkiinsa kun yrittää edes jutella jostain säännöistä. Näin on vissiin harvemmin homeperheissä.
On turha verrata keskenään homeisia ydinperheitä ja uusperheitä.
Sait uusperheessä kuulostamaan ihan kamalalta paikalta kaikille. Kiitos rehellisyydestäsi. Tuo selittää, miksi kaikki kärsivät uusperheessä.
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihana tilaisuus sinulle hommata oma asunto. En tarkoita parisuhteen päättämistä vaan asumismuodon muuttamista. Oma asunto pelastaa parisuhteen teidän tilanteessanne
Paitsi jos on yhtä idiootti mies kuin minulla oli, ettei tätä ymmärrä ja ottaa eron tämän takia.
Itse ei osannut sille aikuiselle pennulleen laittaa minkäänlaisia rajoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla yksi lapsista palasi noin vuoden jälkeen mun luo. Hyvin sujui kaikki, mitä oltiin sovittu. Pitää aina olla ovet auki lapsilleen. Hyvä antaa mahdollisuus päntätä tuleviin pääsykokeisiin. Vähän nyt posia kehiin.
Ota huomioon, että puhut SUN lapsesta. Sitten kun puhutaankin puolison lapsesta, joka ei osallistu kodin yhteisiin kuluihin eikä kotitöihin ja sen sijaan möykkää yöt ja nukkuu päivät, alkaa sullakin olla toinen ääni kellossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Homeisen ydinperheen ja uusperheen ero on, että ydinperheessä siihen omaan lapseen on jo elinkäiset tunnesiteet ja taustat. Omaan lapseen ei hermostu tai kuitenkin suhtautuu toisin. Häneltää sietää paljon enemmän. Myös kun molemmat vanhemmat ovat sen homeperheen aikuisen lapsen vanhemmat. On paljon helpompi sopia myös käytännöistä.
Uusperheessä tunnesiteet pitää luoda nollasta ja taustoja harvemmin tietää. Uusperheessä on monin verroin vaikeampaa jos lapsen oma vanhempi ei raaski vaatia oikein mitään tai ottaa heti nokkiinsa kun yrittää edes jutella jostain säännöistä. Näin on vissiin harvemmin homeperheissä.
On turha verrata keskenään homeisia ydinperheitä ja uusperheitä.
Sait uusperheessä kuulostamaan ihan kamalalta paikalta kaikille. Kiitos rehellisyydestäsi. Tuo selittää, miksi kaikki kärsivät uusperheessä.
No sitähän ne uusperheet on. Todellisia uusperseitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuon ikäisen kuuluu maksaa omat menonsa. Jos ei muuten niin sitten toimeentulotuella. Ja jos ei kodin säännöt kelpaa niin etsiköön oman asunnon. Lapsi on aina tervetullut takaisin kotiin, mutta joku roti sentään.
Tpimeentulotukea e saa koska saman talouden kaikki tulot tarkadtetaan.
Vierailija kirjoitti:
Tuon ikäisen kuuluu maksaa omat menonsa. Jos ei muuten niin sitten toimeentulotuella. Ja jos ei kodin säännöt kelpaa niin etsiköön oman asunnon. Lapsi on aina tervetullut takaisin kotiin, mutta joku roti sentään.
Ei tuossa tilanteessa saa mitään toimeentulotukea, ellei sitten ne perheen vanhemmatkin elä tukiaisilla.
Suomi on varmaan maailman ainoa maa, jossa osa osa vanhemmista ajattelee, että lapset luontevasti itsenäistyvät kelan tuille.
Vierailija kirjoitti:
Ap narisee turhasta, muuta ap itse pois.
Minä tosiaan muuttaisin pois ap:n tilanteessa. Emme kuitenkaan tiedä, omistaako ap asunnon esim puoliksi. Tulee puolisollekin vähän elämänmuutos, jos se yhteinen asunto laitetaan myyntiin, jotta ap saa rahansa ja voi hankkia oman. Myydä sen näet voi, vaikka puoliso vastustaisikin, käräjäoikeudesta voi hakea yhteisomistuksen purkua.
Vierailija kirjoitti:
Ap koti on myös sinun. Sinulla on oikeus sanoa säännöt. Lapsi asuu säännöillä tai asuu omillaan.
Jos apn mies omistaa asunnon niin eipä aplla olecsanomista.
Ja miten kauan on kyseinen nuori asunut jo omillaan ja miten kauan on isä ja uusi nainen asuneet yhdessä. Kyllähän jokainen arjessa ymmärtää, että kaikkea voi sattua. Itse haluan kannustaa nuoria opiskeluihin, sillä tämä aika on vaativaa nuorille. Lapset voivat myös sairastua. Ja voi olla, että 8 vuoden päästä se onkin se lapsi, jolta odotetaan apua.
Heitä sille varvi, rauhoittuu ja tottelee
Jos jaatte kulut puoliksi niin nyt vaihdatte 1/3sulle ja 2/3puolisolle koska aikuinen lapsi syö ja kuluttaa yhden kolmasosan. Hankit kunnon korvatulpat niin ei melu häiritse eikä tarvii ilmappiriä kiristää jatkuvalla hiljaisuusaika-väännöllä.. Jos siivoa tulee ja puoliso ei laita lasta osallistumaan mitenkään raivaamiseen ja siivoukseen, puolison vastuulle siivous tai hän maksaa siivojan.
Mutta kyllä musta aikuinenkin lapsi on kotiin tervetullut aina. Ja jos on ottanut puolison jolla lapsi niin se on siedettävä.