Lue keskustelun säännöt.
En mene kummilapseni rippijuhliin
11.07.2025 |
Minulla on kummipoika, jonka olen nähnyt viimeksi kun hän oli parivuotias. Emme ole hänen vanhempansa kanssa olleet tekemisissä sen jälkeen oikeastaan ollenkaan. Emme ole saaneet kutsuja syntymäpäiville tai kuulleet mitään kuulumisia. Tämä sinällään ollut ihan ok, koska en ole heitä elämääni kaivannutkaan, enkä kummilapseenikaan ole muodostanut minkäänlaista suhdetta. En olisi halunnut koko kummisuhdetta, mutta silloin nuorena en uskaltanut kieltäytyä kummiudesta.
Nyt sitten tuli kutsu rippijuhliin. En aio mennä, koska lapsi on käytännössä kokonaan tuntematon, enkä edes halua enää häneen tutustua. En mene juhliin, enkä aio ostaa hänelle myöskään lahjaa. Koska, no, miksi ostaisin. Tiedostan kyllä, että olisin itsekin voinut häneen yhteyttä pitää aiemmin, mutta en halunnut koska en halunnut olla vanhempiensa kanssa missään tekemisissä. Varmaan olen heidän kirjoissaan nyt paska ihminen (en ole) ja huono kummi (olen) mutta ei kiinnosta.
Lapselle toivon tietysti hyvää siinä missä kaikille muillekin ihmisille, mutta olen myös helpottunut että nyt ei tarvitse potea edes alitajuisesti huonoa omaatuntoa huonosta kummiudesta kun kummius päättyy joka tapauksessa rippijuhliin.
Kommentit (169)
Mene paikalle ja tutustu nuoreen. Ihme ulinaa aikuiselta ihmiseltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mene paikalle ja tutustu nuoreen. Ihme ulinaa aikuiselta ihmiseltä.
Minkä takia? Täysin minulle tuntematon ihminen. Ei hän kiinnosta minua yhtään sen enempää kuin kuka tahansa tuntematon nuori. En halua tutustua häneen. Varmasti ihan mukava poika, mutta ei meidän tarvitse olla missään tekemisissä jatkossakaan.
Aivan kuin minulla! Itse tosin laitoin joka vuosi kummilapselle postissa synttäri- ja joululahjat, mutta kiitosta en koskaan saanut. Alkuun laitoin äidilleen viestiä että tuliko lahja edes perille, vastaus "joo tuli". 😄 Lasta en tavannut taaperoajan jälkeen, asuivat toisella puolella maata. Äiti oli vanha koulukaverini, mutta hänen kanssaankin yhteydenpito jäi.
Sitten kerran tuli perjantaipäivänä tältä äidiltä tekstiviesti, jossa kutsuttiin rippijuhliin sunnuntaina. Kahden päivän päästä, sinne yli 600 km päähän 😄 Olin töissä silloin joten kiitin kutsusta, mutta sanoin etten pääse töiden vuoksi tulemaan. Ei enää vastausta. Kortin ja pienen rahasumman laitoin menemään.
Olen sitä mieltä ettei kummius pääty rippijuhliin, mutta tämän kohdalla en kyllä enää edes yrittänyt pitää yhteyttä.
Otsikkosi on kuin suoraan Valiksen kitinöistä lainattu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähetä lahjakortti. Olisi tökeröä olla kokonaan reagoimatta.
Vierailija kirjoitti:
Aivan kuin minulla! Itse tosin laitoin joka vuosi kummilapselle postissa synttäri- ja joululahjat, mutta kiitosta en koskaan saanut. Alkuun laitoin äidilleen viestiä että tuliko lahja edes perille, vastaus "joo tuli". 😄 Lasta en tavannut taaperoajan jälkeen, asuivat toisella puolella maata. Äiti oli vanha koulukaverini, mutta hänen kanssaankin yhteydenpito jäi.
Sitten kerran tuli perjantaipäivänä tältä äidiltä tekstiviesti, jossa kutsuttiin rippijuhliin sunnuntaina. Kahden päivän päästä, sinne yli 600 km päähän 😄 Olin töissä silloin joten kiitin kutsusta, mutta sanoin etten pääse töiden vuoksi tulemaan. Ei enää vastausta. Kortin ja pienen rahasumman laitoin menemään.
Olen sitä mieltä ettei kummius pääty rippijuhliin, mutta tämän kohdalla en kyllä enää edes yrittänyt pitää yhteyttä.
Minkä ihmeen takia laitoit rahasumman, vaikket edes osallistunut koko juhliin? Pelkkä onnittelukortti olisi todellakin riittänyt. Outoja nuo, jotka vuodesta toiseen lähettelevät lahjoja, vaikkeivät saa niistä edes kiitosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi olla ehdoin tahdoin inhottava ihminen? Lapsi on viaton kaikkeen luettelemaasi. Ja poisjäännillä loukkaat vain häntä. Yksi vaivaantunut hetki elämässäsi ei minusta ole liikaa, jos tekee sen tuodakseen toiselle hyvää mieltä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi olla ehdoin tahdoin inhottava ihminen? Lapsi on viaton kaikkeen luettelemaasi. Ja poisjäännillä loukkaat vain häntä. Yksi vaivaantunut hetki elämässäsi ei minusta ole liikaa, jos tekee sen tuodakseen toiselle hyvää mieltä.
Tuskinpa tuntemattoman ihmisen poisjäänti häntä loukkaa millään tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi olla ehdoin tahdoin inhottava ihminen? Lapsi on viaton kaikkeen luettelemaasi. Ja poisjäännillä loukkaat vain häntä. Yksi vaivaantunut hetki elämässäsi ei minusta ole liikaa, jos tekee sen tuodakseen toiselle hyvää mieltä.
Nykynuoret taitavat olla kiinnostuneita vain rahalahjoista ja kavereistaan. Ei jostain kaukaisesta kummitädistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan kuin minulla! Itse tosin laitoin joka vuosi kummilapselle postissa synttäri- ja joululahjat, mutta kiitosta en koskaan saanut. Alkuun laitoin äidilleen viestiä että tuliko lahja edes perille, vastaus "joo tuli". 😄 Lasta en tavannut taaperoajan jälkeen, asuivat toisella puolella maata. Äiti oli vanha koulukaverini, mutta hänen kanssaankin yhteydenpito jäi.
Sitten kerran tuli perjantaipäivänä tältä äidiltä tekstiviesti, jossa kutsuttiin rippijuhliin sunnuntaina. Kahden päivän päästä, sinne yli 600 km päähän 😄 Olin töissä silloin joten kiitin kutsusta, mutta sanoin etten pääse töiden vuoksi tulemaan. Ei enää vastausta. Kortin ja pienen rahasumman laitoin menemään.
Olen sitä mieltä ettei kummius pääty rippijuhliin, mutta tämän kohdalla en kyllä enää edes yrittänyt pitää yhteyttä.
Minkä ihmeen takia laitoit rahasumman,
Kyllä minä ainakin laitoin kummilapselle rippilahjaksi rahaa, vaikka en juhliin päässytkään. Minusta nuo kaksi asiaa eivät kulje käsi kädessä. Minusta olisi tökeröä olla kokonaan muistamatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan kuin minulla! Itse tosin laitoin joka vuosi kummilapselle postissa synttäri- ja joululahjat, mutta kiitosta en koskaan saanut. Alkuun laitoin äidilleen viestiä että tuliko lahja edes perille, vastaus "joo tuli". 😄 Lasta en tavannut taaperoajan jälkeen, asuivat toisella puolella maata. Äiti oli vanha koulukaverini, mutta hänen kanssaankin yhteydenpito jäi.
Sitten kerran tuli perjantaipäivänä tältä äidiltä tekstiviesti, jossa kutsuttiin rippijuhliin sunnuntaina. Kahden päivän päästä, sinne yli 600 km päähän 😄 Olin töissä silloin joten kiitin kutsusta, mutta sanoin etten pääse töiden vuoksi tulemaan. Ei enää vastausta. Kortin ja pienen rahasumman laitoin menemään.
Olen sitä mieltä ettei kummius pääty rippijuhliin, mutta tämän kohdalla en kyllä enää edes yrittänyt pitää yhteyttä.
Kyllä minä ainakin laitoin kummilapselle rippilahjaksi rahaa, vaikka en juhliin päässytkään. Minusta nuo kaksi asiaa eivät kulje käsi kädessä. Minusta olisi tökeröä olla kokonaan muistamatta.
Kuka on puhunut kokonaan muistamatta jättämisestä? Pelkkä kortti ON muistamista!
Vierailija kirjoitti:
Aivan kuin minulla! Itse tosin laitoin joka vuosi kummilapselle postissa synttäri- ja joululahjat, mutta kiitosta en koskaan saanut. Alkuun laitoin äidilleen viestiä että tuliko lahja edes perille, vastaus "joo tuli". 😄 Lasta en tavannut taaperoajan jälkeen, asuivat toisella puolella maata. Äiti oli vanha koulukaverini, mutta hänen kanssaankin yhteydenpito jäi.
Sitten kerran tuli perjantaipäivänä tältä äidiltä tekstiviesti, jossa kutsuttiin rippijuhliin sunnuntaina. Kahden päivän päästä, sinne yli 600 km päähän 😄 Olin töissä silloin joten kiitin kutsusta, mutta sanoin etten pääse töiden vuoksi tulemaan. Ei enää vastausta. Kortin ja pienen rahasumman laitoin menemään.
Olen sitä mieltä ettei kummius pääty rippijuhliin, mutta tämän kohdalla en kyllä enää edes yrittänyt pitää yhteyttä.
Kyllähän kummius päättyy rippijuhliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan kuin minulla! Itse tosin laitoin joka vuosi kummilapselle postissa synttäri- ja joululahjat, mutta kiitosta en koskaan saanut. Alkuun laitoin äidilleen viestiä että tuliko lahja edes perille, vastaus "joo tuli". 😄 Lasta en tavannut taaperoajan jälkeen, asuivat toisella puolella maata. Äiti oli vanha koulukaverini, mutta hänen kanssaankin yhteydenpito jäi.
Sitten kerran tuli perjantaipäivänä tältä äidiltä tekstiviesti, jossa kutsuttiin rippijuhliin sunnuntaina. Kahden päivän päästä, sinne yli 600 km päähän 😄 Olin töissä silloin joten kiitin kutsusta, mutta sanoin etten pääse töiden vuoksi tulemaan. Ei enää vastausta. Kortin ja pienen rahasumman laitoin menemään.
Olen sitä mieltä ettei kummius pääty rippijuhliin, mutta tämän kohdalla en kyllä enää edes yrittänyt pitää yhteyttä.
Minkä ihmeen takia laitoit rahasumman,
Vain kissa kiitoksella elää. Eikä irl sekään.
Minusta pelkän kortin laittaminen on tökeröä, vaikka miten olisi muistamista. Ei juhliin menijäkään vie pelkkää korttia, miksi sitten poisjäävä kummi antaisi lahjaksi pelkän kortin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene paikalle ja tutustu nuoreen. Ihme ulinaa aikuiselta ihmiseltä.
Minkä takia? Täysin minulle tuntematon ihminen. Ei hän kiinnosta minua yhtään sen enempää kuin kuka tahansa tuntematon nuori. En halua tutustua häneen. Varmasti ihan mukava poika, mutta ei meidän tarvitse olla missään tekemisissä jatkossakaan.
Miksi hän on sinulle täysin tuntematon? Siksi koska et itse mene paikalle, vaikka kutsutaan?
Itselläni on tällaisia sukulaisia. Toiset sukulaiset kutsuvat yhtä vastarannankiiskiä joka juhliin. Hän ei tule paikalle, ja nykyään selitys on tosiaan se, ettei tunne henkilöitä kunnolla. Tuntisi paremmin, jos joskus menisi paikalle, kun kutsutaan.
Vierailija kirjoitti:
Minusta pelkän kortin laittaminen on tökeröä, vaikka miten olisi muistamista. Ei juhliin menijäkään vie pelkkää korttia, miksi sitten poisjäävä kummi antaisi lahjaksi pelkän kortin?
Jos ei osallistu juhliin, ei ole tarkoitus antaa lahjaakaan. Ja kyllä juhliin menijäkin voi antaa vain kortin ja ruusun, ei tarvitse kiikuttaa jotain lahjaakin vielä.
Mene ihmeessä. En minäkään ollut tekemisissä kumilapseni kanssa kuin ristiäisissä ja seuraavan kerran rippijuhlissa. En nähnyt siinä mitään outoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan kuin minulla! Itse tosin laitoin joka vuosi kummilapselle postissa synttäri- ja joululahjat, mutta kiitosta en koskaan saanut. Alkuun laitoin äidilleen viestiä että tuliko lahja edes perille, vastaus "joo tuli". 😄 Lasta en tavannut taaperoajan jälkeen, asuivat toisella puolella maata. Äiti oli vanha koulukaverini, mutta hänen kanssaankin yhteydenpito jäi.
Sitten kerran tuli perjantaipäivänä tältä äidiltä tekstiviesti, jossa kutsuttiin rippijuhliin sunnuntaina. Kahden päivän päästä, sinne yli 600 km päähän 😄 Olin töissä silloin joten kiitin kutsusta, mutta sanoin etten pääse töiden vuoksi tulemaan. Ei enää vastausta. Kortin ja pienen rahasumman laitoin menemään.
Olen sitä mieltä ettei kummius pääty rippijuhliin, mutta tämän kohdalla en kyllä enää edes yrittänyt pitää yhteyttä.
Minkä ihmeen takia laitoit rahasumman, vaikket edes osallistunut koko juhliin? Pelkkä onnittelukortti olisi todellakin riittänyt. Outoja nuo, jotka vuodesta toiseen lähettelevät lahjoja, vaikkeivät saa niistä edes kiitosta.
Koska se on asiallista. Ei se nuoren vika ole, että vanhemmat on muIkkuja, ja nuorella varmasti on rahalle tarvetta. Ja se oli se viimeinen lahja hänelle, viimeinen yhteydenotto.
Laita nyt edes kortti kuitenkin