Mikä yksi pieni teko on muuttanut elämäsi suunnan?
Kommentit (277)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olis varmaan pitänyt olla vetämättä nännejä silloin nuorena ja olla ottamatta sitä miestä kotiini. Menin vielä suhteeseen sen kanssa vaikka kaikki muassa huusi EI. No väkivaltainen ja alistava alkoholistihan se oli ja kasvoin niin pahasti kieroon, että oon viettänyt elämäni ottaen turpiin pelastaen näitä surkimuksia oman elämäni kustannuksella.
Itseasiassa mun olis pitänyt olla hyväksymättä sen kaveripyyntöä ja vastaamatta sen viesteihin mutta kilttinä tyttönä oli pakko olla ystävällinen.
Nännien vetäminen on tie pimeyteen.
Mitä on "nännien vetäminen"?
Aloitin tanssiharrastuksen 30-vuotiaana ja parannuin 17 vuotta kestäneestä masennuksesta. Olin työtön, mutta päätin silti priorisoida pienet rahani tanssiin. Otin ensin 2 viikkotuntia, mutta nostin sen muutamassa kuukaudessa 4 viikkotuntiin. Sain tekemistä ja mielialani koheni päivä päivältä! Lisäksi itsevarmuuteni kasvoi, kun sain onnistumisen tunnetta huomattuani kehitykseni tanssijana. Suosittelen kaikille.
Vierailija kirjoitti:
Aloitin tanssiharrastuksen 30-vuotiaana ja parannuin 17 vuotta kestäneestä masennuksesta. Olin työtön, mutta päätin silti priorisoida pienet rahani tanssiin. Otin ensin 2 viikkotuntia, mutta nostin sen muutamassa kuukaudessa 4 viikkotuntiin. Sain tekemistä ja mielialani koheni päivä päivältä! Lisäksi itsevarmuuteni kasvoi, kun sain onnistumisen tunnetta huomattuani kehitykseni tanssijana. Suosittelen kaikille.
Haluan vielä puhua tuosta rahasta. Eli minulle jäi vuokran ja pakollisten laskujen jälkeen noin 450 euroa tilille. Ruokaan ja muihin taloustarvikkeisiin meni 250 euroa. Eli tästä jäi 200 euroa, jonka kaikki laitoin tanssiin (tanssitunteihin ja vähitellen tanssitarvikkeisiin). Rahaa ei jäänyt yhtään mihinkään muuhun - mutta se oli kaikki sen arvoista. Eli jos siellä on joku masentunut joka elää pienillä tukirahoilla, niin suosittelen ihan totta laittamaan ne pienet rahat johonkin harrastukseen - sillä se voi ihan oikeasti muuttaa koko elämäsi suunnan.
Raiskatuksi tuleminen. No ei ollut minun tekoni.
Pahinta että tekijä oli sellainen josta en olisi koskaan kiinnostunut. Kai se torjunta innosti.
Terapiaan pääsy on todella vaikeaa Suomessa. Vieläkään ei ole toimivaa järjestelmää. Lasten pitää tietysti päästä mutta kun aikoja on myönnetty ei sovittuun aikaan ei edes mennä. Kuulemma käyttämättömiä aikoja on paljon. Ja ne jotka hyötyisi ei saa aikoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin nuorena kovin ujo. Olin jo yli kahdenkymmenen, kun ensimmäisen kerran rohkenin hyväillä tytön sukupuolielimiä alus- ja sukkahousujen päältä. Se muutti KAIKEN.
Sen jälkeen havaitsin, että KAIKKI tytöt, joiden kanssa tulin tekemisiin, pitivät kovasti, kun sormella hyväili heidän emätintään sisältäpäin, myös ihan vain jutellessa ilman kummankaan tarkoitusta edetä romanssiin. Kynis.mi
Itse en koskaan ole pitänyt siitä, että emättimeeni työnnetään sormi. Ei emättimen sisällä ole paljon hermotusta, ne on häpyhuulissa ja klitoriksessa ne hermot.
Ja kun tällaista juttua levitetään niin sitten ihmetellään, miksi jotkut tuntevat sietämätöntä kipua tuossa tilanteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin nuorena kovin ujo. Olin jo yli kahdenkymmenen, kun ensimmäisen kerran rohkenin hyväillä tytön sukupuolielimiä alus- ja sukkahousujen päältä. Se muutti KAIKEN.
Sen jälkeen havaitsin, että KAIKKI tytöt, joiden kanssa tulin tekemisiin, pitivät kovasti, kun sormella hyväili heidän emätintään sisältäpäin, myös ihan vain jutellessa ilman kummankaan tarkoitusta edetä romanssiin. Kynis.mi
Itse en koskaan ole pitänyt siitä, että emättimeeni työnnetään sormi. Ei emättimen sisällä ole paljon hermotusta, ne on häpyhuulissa ja klitoriksessa ne hermot.
Enpä usko, että moni muukaan nainen siitä erityisen innoissaan on, juuri mainitsemasta syystä. Ja siksi kun joku miesoletettu kertoo ”monien pitäneen siitä kovasti” johtopäätös on auttamatta, että hän ei ole vielä oikeasti kokeillut kertaakaan. Eikä kokemattomuudessa tietenkään ole mitään pahaa, mutta se, että esittää muuta kuin mitä on, kertoo huonosta itsetunnosta.
Sormenkynsi tuntuu raapivalta ja kovalta siellä.
Silloinen tyttis sanoi että voit pistää paljaalla (oltiin seurusteltu vasta puolisen vuotta) , laitoin kumin ja sehän suuttui.
Sain jälkikäteen tietää että oli puhunut kavereilleen kuinka aikoo tulla raskaaksi minulle , olin jo silloin ihan hyvässä duunissa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päätin, etten tee enää mitään pelkopohjaista. Siis ei mitään, missä perimmäisenä motiivina on pelko. Kyllä pelotti.
Tuon seurauksena olen mm päässyt eroon verenpainelääkkeistä, vissiin krooninen stressi helpotti kun en enää toimi pelosta käsin. Ilmeisesti se, että toimii varmistellen, vaan lisää stressiä ja pelkoa, ei vähennä sitä.
Yllättäen kun lakkasin varmistelemasta raha-asioissa, minulle tulee ja jää säästöön ENEMMÄN rahaa. Oletan että olen rennompi ja teen siksi parempia päätöksiä.
Elämä on niin jouhevaa ja kevyttä nyt. Jopa ihmissuhteet parani, kun en enää tee mitään itselleni vastenmielistä siitä pelosta että joku suuttuu tms.
Ihmeen nopeasti tähän myös tottui. Muutama isompi ahdistuspiikki tuli kun vastustin joitakin "varmistelukäyttäytymisiä".
Ai niin, en enää edes "syö terveellisesti"; valintaperusteeni on maku ja mieliteko, ei sairauden pelko. Lopputulos: -8kg, nyt normaalinpainon keskivaiheilla, tosiaan verenpainetauti historiaa ja hyperkolesterolemia samoin.
Pelkoja stressi häviää kun jääräpäisesti kieltäytyy toimimasta niistä käsin ja kas kuinka hauskaa elämä voi olla.
Uskon täysin, mitä sanot. Pelko on huono elämänasenne. Mutta tarkentaisitko, miten teit sen? Pelkästään päätös ei mielestäni riitä, pitää tunnistaa tilanteet ja olla korvaava toimintatapa.
Pidättäydyin toiminnasta, kun tunnistin sen kumpuavan pelosta tai konformismista, joka on vain pelon muoto.
Ja toisaalta valitsin tehdä sitä, mitä tahdon. Tyyliin en syö "kunnolla", jos ei tee mieli, vaan närpin jotain ja olen tyytyväinen.
Se mitä tuo vaati oli rehellistä itsetarkkailua ja jonkin verran ahdistuksen sietoa. Koska pelkopohjaiseem tottuneet aivot tuottaa ahdistusta, jos alat toimia toisin. Ne myös kertovat, että se ahdistus on omantunnon ääni, ja teet Väärin.
Toisinaan ihmisen täytyy olla kuuntelematta tunteitaan. Ainakin jos järjestelmä on väärin kalibroitu.
Rauhoittelin sitten itseäni sillä, että koitan tätä jonkin aikaa ja voin aina palata vanhoihin tapoihini. Ja muistutin itseäni dr Philin äänellä "and how well that worked for you?"
Tavallaan tämä ei ollut pieni muutos, mutta kumminkin yksittäinen muutos joka muutti kaiken.
Paikallisen S-marketin myyjän kanssa juhannuksena 2015 ajauduttiin yhdyntään.
Nyt sitten oon isä!
Irrottauduin henkisesti väkivaltaisesta ja sairaasta narsisti isästäni 6 vuotta sitten, jättänyt jälkensä mut tää vapaus on jotakin ihanaa.
Elämäni paras päätös sanoin itseni irti SOL siivous firmasta,vaikka olin jo varautunut pitkään työttömyyteen.
Hain kouluun ja nyt olen töissä paikassa missä olin työharjoittelussa,kivat työkaverit palkka ei kummoinen
mutta pärjään.
Lopetin bentsojen syömisen, elin sumussa vuosikymmenen, nyt elämään on tullut värit takaisin. Kuitenkin liian myöhään, parhaat vuodet meni elämästä hukkaan.
Se kun olin Tinderissä ja vedin mun exän oikeelle vaikka pitkään mietin et ei oo mun tyyppiä ehkä mut jostain syystä sillon en ollut niin valikoiva. No tästä seuras suhde, satuttiin asuun samas talossa niin oli helppo nähdä vaikka olin siellä tinderis alkuun vaan huvikseni. Tää suhde tuhos mun psyykeen ja sitä tässä korjaillaan. Narsismi on niin ns. muotia tänä päivänä että en syytä suoraan narsistiksi mutta jotain siinä tyypissä oli pahasti vialla. Se kontrollintarve kun taas hänen asioista en saanu tietää mitää (siis ees somessa missä muut näki, mut oltiin vaan estetty ilmeisesti), "love bombing" alkuun kun mua ei vielä kiinnostanu niin paljoa, oudot ja muuttuvat tarinat ja se kylmä-kuuma käytös. Sekä erolla uhkailu (loppuvaiheilla, siis jos en tee sitä tai tätä eli esim muuta sen pieneen kotikaupunkiin ja jätä mun töitä vaikka sen työpaikka sijaitseee fyysisesti täällä oikeestaan melko lähellä mun kotia ja voi tehdä etätöitäkin). Ja mä en voinu niillä tuloilla. Muutenki se jatkuva erouhkailu aiheutti sen etten muuttanu, ja onneks en kun jättikin mut sitten kuten arvelinkin. Suuttui myös ihan mitättömistä asioista, sellasista jotka yleensä ihmiset ohittaa olankohauksella tai nauraa. Esim viimesellä kerralla siellä vieraillessa olin muka väärällä puolella juna-asemaa. No voin vannoo etten, koska en tunne sitä toista puolta. Ja tästä se suuttu kovasti, hyppään autoon "moi rakas" ja huuto alkaa. Ja tietenkin mun vikaa et riita tuli....meni avatumiseks mutta oli pakko purkaa vähän tuntoja. Toinen mistä sain parin päivän mykkäkoulun oli kun sen omissa juhlissa astuin muka sivuaskeleen (kyllä, omg) sellasilla pitkillä piikkikoroilla, en tiiä mikä siinä suututti mutta kuulin ton sanan sivuaskel monta kertaa. En ollut siis kännissä, pari juonut. Seuraavana päivänä menin auttaa sitä siivoilee ja se ei puhunu mulle mitää, murisi vaan vihasella ilmeella kuinka oon nolanut sen (sivuaskeleella jota kukaa tuskin näki ja jengi oli melko tuiterissa muutenkin). Sit kun mä tein niin hirveän julmasti että lähdin sanomatta mitää kotiin, kun ei huvittanu auttaa sitten enää nii suuttui taas. Parin päivän mykkäkoulu. Tästä on oikeasti jääny traumat enkä tiiä uskallanko enää koskaa suhteeseen, tää vaikutti aluks ihan erilaiselta. Sit kun on menny rakastuun se ero ei oo nii helppo vaikka haluis. Toivon et olisin vaan sillä sekunnilla ollu kriittisempi ja vetänyt sen vasemmalle, mulla saattas nyt olla vaikka mitä saavutuksia ja ihmissuhteita jos en olis yrittäny vaan miellyttää nii pitkään ja tehdä niinku se toivoo sekä jättää omia senaikaisia unelmia taka-alalle
Vierailija kirjoitti:
Paikallisen S-marketin myyjän kanssa juhannuksena 2015 ajauduttiin yhdyntään.
Nyt sitten oon isä!
Katso elokuva idioluutio
Aloitin sijoittamisen. Näillä näkymin olen miljonääri 2-5v sisällä. ja ihan duunari olen.
Roskien vienti.
Vein roskat ulos, sain pildeä, siitä vaimo raskaaksi, saatiin ainokaisemme.
T. Kake, herkkänä
Seksiä parikymppisenä: ja siitä yhdestä kerrasta tarttui genitaaliherpes, josta ei pääse koko loppuelämän aikana eroon. Vaikeuttanut minun ja lähimmäisteni elämää kovastikkin.
Minut kutsuttiin erääseen firmaan, joka lopulta oli ihan hanurista. Huomasin lehdestä mielenkkintoisen paikan ja hain sitä ja pääsin. Se poiki myös opiskelumahdollisuuden ja olen saavuttanut tohtorin tutkinnon. Siis, ellei tuota hankalaa firmaa olisi ollut, tuskin olisin enempää edes opiskellut.