Minulla on tänään syntymäpäivä
Ja tekisi mieli ajaa kallioleikkaukseen.
Tämä tunne on patoutunut jo pitkään. Ei ole jäljellä yhtään kaveria jolle puhua. Vaimo on isolta osalta syyllinen tähän tunteeseen ja vuosien varrella on vain komentanut hoitamaan itseni kuntoon.
Johonkin on pakko avautua tai minua ei kohta enää ole. Tai ei minua ole nytkään olemassa. Olen vain hyödyke, jota käytetään kun tarvitaan. Heitetään sivuun, kun ei tarvita. Mitäänsanomaton. Hajuton. Mauton. Turha. Korvattavissa. Arvoton.
Kommentit (67)
Pidä housut jalassa ja Jeesus mielessä.
Päästä Jeesus sydämeesi, niin Saatanalla ei ole sijaa.
HYvää syntymäpäivää hyvä herra! <3.
Olisko nyt hyvä aika kääntää uusi lehti elämässä ja lopettaa muiden syyllistäminen omasta surkeudesta? Sä itse olet oman onnesi seppä ja nyt on korkea aika alkaa elämään sen mukaan. Pikku asiota ensin ja sitten kohti suurempia. Älä odota tuloksia yhdessä yössä, edes kymmenessä... voi tulla takapakkiakin ja paskoja päiviä, koska tämä on ihmiselämää. Parantuminen ottaa kuukausia, ehkä vuosia ja tänään on sen elämän ensimmäinen päivä!
Been there done that. Mä tykkäsin syyllistää miestäni kaikesta ja vaivuin syvemmälle masikseeni. Kunnes tajusin, ettei tää vaan voi mennä näin. Mä löyhässä hirressä tuijotan seinää ja suruttelen elämääni ja kohtaloani. Tätäkö mä halua?! En. Aivan puhki, loppu. Mä vaan löllyään kotona.
Siitä ajatuksesta meni vielä kuukausi ennenkuin oikeasti sain jalat alleni ja kävin kiertämässä talon kerran, seuraavalla viikolla kaksi, sitten kolme... Pikku hiljaa jaloille ja ihmisten ilmoille. Kaksi vuotta meni ennen kuin elämä alkoi taas tuntumaan joltain. Miehen kakkiainenkin alkoi näyttämään rakkaalta taas. Nyt asutaan erillään, ei erottu - vielä, ehkä.
En mä aikaisemmin päässyt eroon ja loppupeleissä edes tiennyt mitä mä haluan. Eikä mulla ollut "työkaluja" tehdä muuttoa, erota... Päivä kerrallaan ja sehän kesti. Masennusta yhä sairastan, en enää vaikeasti.
Voimia AP. Kunpa löytäisit oman tiesi takaisin elämään!
Vierailija kirjoitti:
HYvää syntymäpäivää hyvä herra! <3.
Olisko nyt hyvä aika kääntää uusi lehti elämässä ja lopettaa muiden syyllistäminen omasta surkeudesta? Sä itse olet oman onnesi seppä ja nyt on korkea aika alkaa elämään sen mukaan. Pikku asiota ensin ja sitten kohti suurempia. Älä odota tuloksia yhdessä yössä, edes kymmenessä... voi tulla takapakkiakin ja paskoja päiviä, koska tämä on ihmiselämää. Parantuminen ottaa kuukausia, ehkä vuosia ja tänään on sen elämän ensimmäinen päivä!
Been there done that. Mä tykkäsin syyllistää miestäni kaikesta ja vaivuin syvemmälle masikseeni. Kunnes tajusin, ettei tää vaan voi mennä näin. Mä löyhässä hirressä tuijotan seinää ja suruttelen elämääni ja kohtaloani. Tätäkö mä halua?! En. Aivan puhki, loppu. Mä vaan löllyään kotona.
Siitä ajatuksesta meni vielä kuukausi ennenkuin oikeasti sain jalat alleni ja kävin kiertämässä talon kerran, seuraavalla v
Kiitos! Se päivä oli ja meni eilen.
Norsu on syötävä palasissa. Katselen sitä vielä kaukaa. Ajatus syömisestä on jo olemassa, mutta en ole vielä riittävän lähellä, jotta olisin edes ajatellut mistä on hankalin aloittaa tai mistä helpoin. Tai aloittako siitä helpommasta vai vaikeammassa.
Olen rationaalinen insinööri ja asia mitä ei voi purkaa ja kasata tai laittaa Exceliin, on minulle hankala.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Ala meditoida ja pikkuhiljaa hahmottaa, mistä kärsimyksesi juontaa juurensa. Vain sinä voit vähentää omaa kärsimystäsi.
Vaikka ajattelen tieteellisteknisesti, niin meditointi on jollain tavalla kiehtonut. Sille pitäisi vain löytää oma paikka ja aika, joka ei pienehkössä asunnossa kahden lapsen ja koiran kanssa ole itsestäänselvyys
-ap
Harvemmin tulee mieleen ehdottaa eroamista parisuhteesta, mutta kerroit pitkään patoutuneista tunteistasi ajaa kallioleikkaukseen. Eroa sen sijaan nykyisestä puolisostasi.
Olet parisuhteessa itsellesi sopimattoman henkilön kanssa, koska hän komentelee sinua ja parisuhde on muuttanut sinua vain negatiiviseen suuntaan. Hyvä tai normaali parisuhde on sellainen, jossa molemmat kokevat itsensä hyväksytyksi, ymmärretyksi ja tuetuksi.
Sen sijaan itsetuntosi ja itsearvostuksesi on mennyt tuossa suhteessa.
Eroa tuosta puolisostasi. Lähde liitostanne. Lähde vain, älä ala riidellä erosta. Pyydä jostain apua muuttoon. Älä tuhoa elämääsi. Etsi tukea esimerkiksi seurakunnasta, siellä on ryhmiä ja tilaisuuksia, voi olla myös euroryhmän, hae tukea muiden ihmisten seurasta. Pääset yli erosta ja löydät takaisin oman itsesi.