Miten oppia säästäväiseksi, jos siihen ei ole motivaatiota?
Haluaisin olla säästäväinen ja fiksu rahankäyttäjä, mutta todellisuus on jotain ihan muuta. Olen aina elänyt taloudellisesti turvattua elämää ja saanut törsäämisen kuitattua tavalla tai toisella, aiemmin vanhempien rahallisella avustuksella ja aikuisena itse hyväpalkkaisessa työssä. Välillä luottokortille kertyy isoja summia, jotka maksan hampaita kiristellen pois, ja sitten taas muistan säästellä vähän aikaa, kunnes taas törsään johonkin kivaan.
Olen miettinyt asiaa paljon ja todennut, että pohjimmiltani arvostan elämässä aivan muita asioita kuin pankkitilin saldoa tai painavaa sijoitussalkkua. Minulle on paljon tärkeämpää sujuva ja kaunis arki, itseni kehittäminen ja sivistäminen ja hienot kokemukset läheisten kanssa. Kuitenkin tuntuu, etten ole ihan kunnolla kasvanut aikuiseksi suhteessa rahankäyttöön. Onko näistä lähtökohdista edes mahdollista oppia säästäväiseksi ja onko joku onnistunut siinä?
Kommentit (66)
Miten voit haluta jotain, mutta et kuitenkaan löydä motivaatiota sille haluamallesi asialle? Haluaminen ja motivaationpuutehan ovat toistensa vastakohtia.
Lähes kaikki on mahdollista, kun on tarpeeksi halua eli motivaatiota tarvoitella ko. asiaa.
Haluatko siis miellyttää puolisoasi vai olla säästäväinen ihan itsesi takia? Jos ensimmäinen, et tule onnistumaan. Jos jälkimmäinen, onnistuminen tapahtuu itsestään.
Vierailija kirjoitti:
Miten voit haluta jotain, mutta et kuitenkaan löydä motivaatiota sille haluamallesi asialle? Haluaminen ja motivaationpuutehan ovat toistensa vastakohtia.
Haluan, mutta se ei tunnu onnistuvan, joten luulen pohjimmiltani haluavani jotain muuta.
ap
Vierailija kirjoitti:
Mitä on se "kaikkea kivaa"?
Milloin mitäkin, vaikka taidetta, harrastusvälineitä tai kasveja puutarhaan. Aiemmin meni paljon rahaa vaatteisiin, mutta nykyään ei, koska vaatekaappi on täynnä ja ostan melkein kaiken tarpeellisen käytettynä naurettavan halvalla.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arki sujuu paremmin, kun ei tarvitse koskaan kiristellä hampaita ja maksaa luottokorttilaskut pois. Tuolloin et ole hampaita kiristfllessä se paras puoliso. Samoin suhde voi paremmin myös siltä osalta, että puoliso stressaa vähemmän sun puolestasi.
Puoliso stressaa tästä paljon minua enemmän, varmaan koska on aivan erilaisesta taustasta eikä rahaa ole aina ollut. Itseä stressaa luoton takaisinmaksussa eniten se, että kun haluaisin priorisoida maksamista, puoliso aina keksii jotain ihan pakollisia tarpeita, joihin minun on pakko osallistua, mutta joita en pidä niin kovin tärkeinä (tyyliin uusi kalliimpi auto tai jokin mökin ylläpitoon liittyvä laite).
ap
Oletko kyseenalaistanut näitä pakollisia tarpeita? Miksi kalliimpi auto on tärkeä? Tai jokin laite mökille?
Nyt kuulostaa siltä ( tämän viestin perusteella) että teidän perheessä kuvitellaan, että miehen kalliit "tarpeet" ovat järkeviä ja pakollisia ja sen sijaan sun hankinnat ( naisellista)hömppää. Myöhemmässä viestissä kerroit, että hankit mm. harrastusvälineitä. Harrastus se mökkikin on. Kannattaa laskea, mitä menee sen harrastuksen kuluihin, ja että ovatko todella mitä etilsisemmat laitteet pakollisia.
Uusi kalliimpi auto, nyt on täysin oelkästään tyhmää rahanmenoa, ellei entinen ole vuosimallia tyyliin 1998. Tai lasten lukumäärän vuoksi tarvitaan paikat kuudelle hengelle.
Säästä rahastoon. Kymppejä tai satanen kuussa. Automaatti päälle, tilipäivänä pois, lähtee ja tulee tavaksi, lasku.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysyn sinulta että yritätkö pakottaa itseäsi johonkin tietynlaiseen muottiin ja vaikuttaako elämääsi liikaa muiden mielipiteet? Ole täysin rehellinen.
Hyvä kysymys, ja varmaankin yritän. Ennen kaikkea puolisoa häiritsee tämä huoleton rahankäyttö, vaikka meillä on erilliset rahat. Hän käyttää kyllä yhtä lailla omia rahojaan, mutta ehkä jotenkin harkitummin ja vähemmän impulsiivisesti. Eli varmaan haluaisin sopia paremmin puolison ja yhteiskunnan määrittämään talousfiksun rahankäyttäjän muottiin.
Kiitos, vähän tälläistä odotinkin. Sinä päätät itse kuinka toimit ja mikä sinulle sitten sopii, me muut emme tiedä.
Varsinaista ongelmaa ei sinulla mielestäni ole kuitenkaan itsessäsi tuon perusteella vaan ongelma on elämässäsi joka vaikuttaa sinuun ja aiheuttaa sinussa ongelmi
Kiitos tästä vastauksesta! Varmasti juuri näin, ja ehkä osittain on kyse erilaisista arvostuksista. Esimerkiksi kesälomareissu aiheutti meillä pientä erimielisyyttä, koska maksan tällä hetkellä pois luottokorttilaskua ja minulla oli tietty budjetti käytössä. Puoliso olisi halunnut monta sataa kalliimmat lennot ja hotellin, minä taas halusin säästää näissä ja käyttää rahaa kokemuksiin ja ostoksiin paikan päällä. Loppujen lopuksi menimme halvemmilla lennoilla ja yhtä kalliimpaa taidehankintaa lukuunottamatta en ostanut juuri mitään, kun taas puoliso osteli paljon enemmän. Silti itselle jäi olo, että olen puolison mielestä vastuuton rahankäyttäjä, kun en ollut varannut lentoihin enemmän rahaa vaan käytin ne jo aiemmin johonkin muuhun. Minun näkökulmastani taas perille päästiin ihan hyvin näinkin, enkä halua käyttää yhtään ylimääräistä paikasta toiseen siirtymiseen.
ap
Vierailija kirjoitti:
Haluatko siis miellyttää puolisoasi vai olla säästäväinen ihan itsesi takia? Jos ensimmäinen, et tule onnistumaan. Jos jälkimmäinen, onnistuminen tapahtuu itsestään.
Ehkä vähän molempia, mutta säästäväisyys unohtuu helposti, jos näen jotain haluamaani. Säästän jo jonkin verran, mutta olisi kiva saada enemmänkin sukanvarteen vaikka tulevaa remonttia tai muuta isompaa hankintaa varten.
ap
Sinulla ei ole motivaatiota säästää, koska joko sinulla on varaa ostella tai olet liian tyhmä säästämään ja elät velaksi.
Vierailija kirjoitti:
Automatisoi säästäminen: palkkapäivänä automaattinen tilisiirto säästötilillesi. Ihmisellä on taipumus käyttää kaikki tilillä oleva raha, mutta kun siirrät osan pois, säästät huomaamattasi.
Ja tähän vielä muistivihko. Kirjoita aina vihkoon mitä ostat, mihin se raha menee joka päivä, ennenpitkää jos ei muuten niin väsyt ostaan kun aina pitää kirjoittaa et mitä nyt taas on hankittu!
Vierailija kirjoitti:
Säästä rahastoon. Kymppejä tai satanen kuussa. Automaatti päälle, tilipäivänä pois, lähtee ja tulee tavaksi, lasku.
Tällä hetkellä rahastoon menee pari sataa kuussa, koska makselen yhtä luottokorttia pois, välillä on mennyt paljon enemmänkin. Olisi kiva päästä tilanteeseen, jossa ei tulisi ollenkaan osteltua luotolla, ja rahastoon päätyisi jatkuvasti isompi summa. Mutta en tietenkään sitten haluaisi koskea rahastoihin, jos tulee vastaan jokin isompi hankinta eteen. Ehkä tässäkin olemme puolison kanssa erilaisia, eli hänellä jää vastaavasti rahaa säästöön tilille, josta sitä tulee käytettyä isompiin hankintoihin paljon helpommin.
ap
Olen oppinut. Tosin vasta keski-iässä, mutta sain ison perinnön ja ensimmäisen ajatus oli suojella se perintö järkevällä tavalla. Tunnen suurpiirteisyyteni ja elämänarvoni, jotka eivät tue rahan säästämistä.
Varasin 10 x tapaamiset talous- ja sijoitusneuvojalta. Yksityinen yrittäjä, joka on kirjoittanut kirjojakin samasta aiheesta, ja osoittautui kyllä hintansa arvoiseksi. Mielenkiintoista, erilaisia ajatustehtäviä, laskelmia, suhdetta rahaan ja sen käyttöön, uusien ajatuksien syvällisempää keskustelua. Heräsin ihan uuteen maailmaan, josta ei kuitenkaan rajattu pois itseensä sijoittamista eli omaa hyvinvointia. Opin kriittisyyttä kuluttamiseen ja miettimään uusia ratkaisuja erilaisiin hankintoihin kuin vain ostaa suoraan kaupasta.
Vuosien varrella opit ovat painuneet niin syvälle mieleeni ja voin talouteni kanssa nyt hyvin. Ei morkkista, ei katumusta, vaan hoidan asiani hyvin. Opin myös sen, että naiset ovat kasvaneet liian paljon luottamaan miehiin taloudeln hoidossa ja tekevän tunnepitoisia päätöksiä rahan käytössä. Eikä kysymys ole tietyistä ikäluokista, vaan se on liiankin yleistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysyn sinulta että yritätkö pakottaa itseäsi johonkin tietynlaiseen muottiin ja vaikuttaako elämääsi liikaa muiden mielipiteet? Ole täysin rehellinen.
Hyvä kysymys, ja varmaankin yritän. Ennen kaikkea puolisoa häiritsee tämä huoleton rahankäyttö, vaikka meillä on erilliset rahat. Hän käyttää kyllä yhtä lailla omia rahojaan, mutta ehkä jotenkin harkitummin ja vähemmän impulsiivisesti. Eli varmaan haluaisin sopia paremmin puolison ja yhteiskunnan määrittämään talousfiksun rahankäyttäjän muottiin.
Kiitos, vähän tälläistä odotinkin. Sinä päätät itse kuinka toimit ja mikä sinulle sitten sopii, me muut emme tiedä.
Varsinaista ongelmaa ei sinulla mielestäni ole kuitenkaan itsessäsi tuon perusteella vaan ongelma on elämässäs
Siis järkevä rahakäytyökö on miehesi mielestä se joka käyttää rahaa kuten hän: kalliisiin autoihin, ties mihin laitteisiin, kalliisiin lentoihin ja kalliiseen hotelleihin? Ja osteluihin reissussa.
Tuon lisäksi hän vaatii sua osallistumaan hänen mielestään pakollisiin menoihin. Mainitsit jossain, että ostit kasveja. Oliko ne omaan kotiin tai mökille? Miksi ne eivät ole samalla tavalla koko perheen pakollisia menoja kuin jokin uuden auton turhake?
Mun mielestä on hyvä säästää pitkälle aikavälille, lyhyelle (alle 10 vuotta) aikavälille pommeihin, pitää 6-12kk pakolliset menot, sijoittaa ja säästää isompiin huvimenoihin. Mutta kyseenalaistan teidän perheen käsityksen siitä mikä on järkevää rahankäyttöä. Älä anna miehen kusettaa itseäsi. ( Ruma sana tarkoituksella, vaikka tuntuu pahalta sitä kirjoittaa.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suunnittele mitä ostat. Jos asia ei ole aivan välttämätön niinkuin vaikka ruoka tai hajonneen auton korjaus, mieti yön yli ostopäätöstä.
Miksi jos on kuitenkin rahaa eli varaa?
Ap vastaa omasta puolestaan, eli olisi kiva kun tilillä olisi aina etukäteen säästettyä rahaa niihin kivoihin asioihin, joita tulee vastaan. Säästöjäkin minulta löytyy, mutta ne on tarkoitettu tiettyihin kohteisiin ja sijoitukset taas eläkepäiviä varten.
Ok, paljonko sulla on rahaa säästössä ja sijoituksissa?
Kaikki ei ole kivaa. Et voi mennä joka asiassa sen taakse että ei ole kivaa. Tee asialle jotain äläkä mieti onko kivaa.
Jestas mitä pullamössöjä
Painava sijoitussalkku on yhtä kuin iso orjapääoma. Et sinä sellaista halua omatunnollesi.
Mikä elämäntavassasi on vikana? Toimeentulokeinoja on monia. Yksi on varautua pahimpaan ja rukoilla tällä tavoin pahinta tapahtuvaksi. Toinen on elää ja pyytää jos tarvitsee jotakin. Miksi jälkimmäinen olisi huonompi?
Erehdyt pitämään kurjuutta aikuisuutena. Aikuisuutta on myös esimerkiksi se, että huolehtii hyvinvoinnistaan, ettei mieli kärsi ja asenne kurjistu :D
Elä kuten elät ja jätä kitsastelijat elämään tavallaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysyn sinulta että yritätkö pakottaa itseäsi johonkin tietynlaiseen muottiin ja vaikuttaako elämääsi liikaa muiden mielipiteet? Ole täysin rehellinen.
Hyvä kysymys, ja varmaankin yritän. Ennen kaikkea puolisoa häiritsee tämä huoleton rahankäyttö, vaikka meillä on erilliset rahat. Hän käyttää kyllä yhtä lailla omia rahojaan, mutta ehkä jotenkin harkitummin ja vähemmän impulsiivisesti. Eli varmaan haluaisin sopia paremmin puolison ja yhteiskunnan määrittämään talousfiksun rahankäyttäjän muottiin.
Kiitos, vähän tälläistä odotinkin. Sinä päätät itse kuinka toimit ja mikä sinulle sitten sopii, me muut emme tiedä.
Varsinaista ongelmaa ei sinulla mielestäni ole kuitenkaan itsessäsi tuon perusteella vaan ongelma on elämässäs
Aika ristiriitainen vastaus. Jos puolisosi pitää itseään säästävänä henkilönä, niin kalliit lentoliput ovat erikoinen tapa osoittaa sitä. Sijoitan ja olen varakkaiden ihmisten ympäröimä ja meistä kukaan ei osta kalleimpia lentolippuja. Päälle päin meistä kenestäkään ei pysty sanomaan, että tilillä on yli miltsi rahaa.
En osaa sanoa. Sijoitusvarallisuuteni on n. 850 000 euroa ja lainaa 0 euroa. Itse olen perheestä, jossa jokainen on osannut hoitaa raha-asiansa ja sitä on arvostettu.