Lue keskustelun säännöt.
Käsi ylös kaikki, joiden mielestä ensin mennään naimisiin ja vasta sitten hankitaan lapset!
20.09.2008 |
vaikka olenkin itse tehnyt toisin ensimmäisen lapseni kohdalla. Niin ei pitänyt käydä, mutta kävi kuitenkin.
Kommentit (84)
mutta sillä hetkellä, kun raskaustestiin ilmaantuu kaksi viivaa, on aika kasvaa aikuiseksi ja opetella elämään sen mukaan.
kaiken mahdollisen varalle. Vois vähän elää eikä olla joku nutturapäinen vanhapiika virkkuukoukku perseessä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vai kuinak moni menee naimisiin ennekuin on asunut puolison kanssa yhdessä, siis avoliitossa? Varmaan jonkun aikaa, jopa vuosia eletään avoliitossa ja sitten mennään naimimisiin.
Avoliitto taas rikkoontuun helpoiten heti alussa, kun huomataan ettei yhdessä elo onnistukkaan, siis ehkä naimisiin meno olisi ollut edessä, mutta ei kestetty edes avoliitossa.
Hankala selittää, mutta näin minä tämän ajattelen.
Sinänsä avoliitto ja avioliitto eivät arjessa eroa mitenkään toisistaan. Ei se puoliso siitä miksikään muutu vaikka papinaamen asialle olisi. Oikeasti, kuka voi sanoa että elämä olisi jotenkin erilaista jos olisi/ei olisi naimisissa?
että jokaista avioero kohti purkautuu neljä avoliittoa. Eli ilmeisesti se avioliitto kuitenkin saa ihmiset sitoutumaan toisiinsa tiiviimmin.
mutta sillä hetkellä, kun raskaustestiin ilmaantuu kaksi viivaa, on aika kasvaa aikuiseksi ja opetella elämään sen mukaan.
kaiken mahdollisen varalle. Vois vähän elää eikä olla joku nutturapäinen vanhapiika virkkuukoukku perseessä!
että jokaista avioero kohti purkautuu neljä avoliittoa. Eli ilmeisesti se avioliitto kuitenkin saa ihmiset sitoutumaan toisiinsa tiiviimmin.
Olisiko mitenkään siitä, että avoliitoksi lasketaan kaikki yhdessä asuvat miehet naiset. Siis luultavasti 99% avioliittoon menevistä on joskus ollut avoliitossa, kokeillakseen toimiiko se!
Ja jos se toimii, SITTEN mennään naimisiin. Uskikset vaan menee naimisiin poikaystäviensä kanssa, muut avomiehensä kanssa.
Kai muuten tiedät, että keskiverto morsian alttarilla on ollut elämänsä aikana sängyssä KAHDEKSAN miehen kanssa. Keskiverto morsian. Kahdeksan miehen kanssa. Joten se heppu siinä vieressä ei suinkaan ole morsiamen eka valloitus.
Ja varmaan näistä on pari heppua ollut avopuolisoitakin.
Joten ette te avioliittolaiset ole sen kummempia - päinvastoin, monet teistä myös juuri osaltanne kasvatatte tätä avoerotilastoa kun olette niistä entisistä poikaystävistänne eronneet.
Vuodet sen suhteen kestävyyden näyttävät!
Tunnen minäkin naisen joka on jo kolmatta kertaan naimisissa 15 vuoden aikana. Tunnen myös avoparin joka ei ole edes kihloissa vaikka ovat olleet yhdessä jo 20 vuotta, yhteisiä lapsiakin on.
Menisitkö mukana pokkana ajattelemaan edes itseksesi, että tuolla kolmen aviopuolison naisella on ollut jotenkin merkityksellisempiä suhteita kuin mikä tämän avoparin suhde on?
Minä en ainakaan menisi.
että jokaista avioero kohti purkautuu neljä avoliittoa. Eli ilmeisesti se avioliitto kuitenkin saa ihmiset sitoutumaan toisiinsa tiiviimmin.
Olisiko mitenkään siitä, että avoliitoksi lasketaan kaikki yhdessä asuvat miehet naiset. Siis luultavasti 99% avioliittoon menevistä on joskus ollut avoliitossa, kokeillakseen toimiiko se!
Ja jos se toimii, SITTEN mennään naimisiin. Uskikset vaan menee naimisiin poikaystäviensä kanssa, muut avomiehensä kanssa.
Kai muuten tiedät, että keskiverto morsian alttarilla on ollut elämänsä aikana sängyssä KAHDEKSAN miehen kanssa. Keskiverto morsian. Kahdeksan miehen kanssa. Joten se heppu siinä vieressä ei suinkaan ole morsiamen eka valloitus.
Ja varmaan näistä on pari heppua ollut avopuolisoitakin.
Joten ette te avioliittolaiset ole sen kummempia - päinvastoin, monet teistä myös juuri osaltanne kasvatatte tätä avoerotilastoa kun olette niistä entisistä poikaystävistänne eronneet.
Vuodet sen suhteen kestävyyden näyttävät!
Tunnen minäkin naisen joka on jo kolmatta kertaan naimisissa 15 vuoden aikana. Tunnen myös avoparin joka ei ole edes kihloissa vaikka ovat olleet yhdessä jo 20 vuotta, yhteisiä lapsiakin on.
Menisitkö mukana pokkana ajattelemaan edes itseksesi, että tuolla kolmen aviopuolison naisella on ollut jotenkin merkityksellisempiä suhteita kuin mikä tämän avoparin suhde on?
Minä en ainakaan menisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos joskus menen naimisiin, en todellakaan tee sitä sen takia, että mietin jotain leskeneläkettä tai omaisuuden jakoa.
ja että ennen kaikkea ne viivat ovat suunnitellut ja toivotut. Jos ne ovat ja ei vielä olla naimisissa, niin itse kyllä menisin siinä vaiheessa. Varsinkin perhevapaat kun ovat niitä perheen omaisuuskertymän vääristäjiä ja tosiasia nyt vain on, että Suomessa naiset pitävät suurimman osan perhevapaista ja harvoin ne perheen sisällä menevät täysin tasan.
Jos ne viivat taas eivät ole toivotut ja suunnitellut, niin silloin edessä on vaikeita aikuisten ratkaisuja. Jos niissä ratkaisuissa päätyy siihen, että vauva on toivottu ja mieskin sopiva isäksi ja osaksi omaa ja vauvan joka päiväistä elämää, niin taas pitäisin avioliittoa hyvänä vaihtoehtona. Jos päätyy siihen, että ei lasta pidä tai että pitää, mutta lapsen isä ei ole sopivaa puolisoainesta, niin turha sitä on avoliitossakaan sitten alkaa sellaisen kanssa pelleilemään. Sitten aletaan rehellisesti yksinhuoltajaksi.
ja ainut oikea ratkaisu on mennä naimisiin? no tämä on sinun mielipiteesi....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
itse olen avoliitossa ollut jo 5 vuoden ajan.... ja esikoinen tuli 4kk sitten AIVAN SUUNNITELLUSTI! naimisiin ei minun tarvitse sen takia mennä koska se ei muuttaisi mieheni kantaa meihin tai minunkaan.
yhtä paljon toisiamme rakastamme siltikin ja varmasti tyttö on ehjässä perheessä vaikka tässä ei naimisissa ollakkaan... mieheni katsoi äsken tässä vieressäni noita "kyllä" kommentteja ja tokaisi että on naisilla takertumisen tarvetta jos ei usko rakkauteen ja luottoon ilman papin aamenta. ja sanoi myöskin että jos minä olisin yhtä "vanhan aikainen" kun nämä muutamat jotka kiihkoilevat avioliitosta ja varsinkin sanasta äpärä niin kyllä kuulemma ovea olisi näytetty... siis terkut täältä meiltä ja meidän maailman suloisimmalta ÄPÄRÄ prinsessaltamme....
hävetkää aikuiset ihmiset äpäräksi sanominen on niin alhaista!
Tunnen usean, myös itseni. Miehen kanssa ollaan oltu yhdessä 12 vuotta. Eka lapsikin saatiin alulle vasta 1kk seurustelun jälkeen. Eli ei oltu vuottakaan yhdessä kun eka lapsi syntyi. Sitten syntyi kakkonen, kolmonen, nelonen ja viides. Nyt sitten nuorimmainenkin on jo 5v, ja päätettiin nuorimman ollessa 3v, että mennään naimisiin. Naimisiin menonjälkeen alkoikin kaikki mennä huonosi. Avioliittoneuvontaa yms...yms, vaikka se 10 vuotta otliin oltu todella onnellinen pari. Naimisiin meno pilasi oikeasti koko suhteen. onneksi ollaan vaikeuksista huolimatta pysytty yhdessä.
Tiiän monta paria, joille käynyt sama. Joten en kyllä puolla yhtään koko naimisiin menoa. Tehkää lapset ensin, mutta älkää menkö naimisiin jos haluatte elämän olevan hyvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hauska seurata, kuinka pienestä ärsyyntyvää porukkaa tänään on liikkeellä ;)
jos on kihloissa? kihlathan ovat lupaus avioliitosta jne... mitä ajattelette jos vauvaa odottava pariskunta on kihloissa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En olisi omalla kohdallani voinut muunlaista järjestystä ajatellakaan. Lisäksi valitsimme 12 vuotta sitten vihkivalaamme kohdan " kunnes kuolema meidät erottaa".
Ja huom, esiaviollista seksiä on harrastettu huolella useampien kandidaatien kanssa, emmekä ole vähääkään uskovaisia.
Lapsen saaminen ja avioliitto ovat vain meille "pyhiä" asioita.
minä olen reilusti yli kolmekymppinen nainen, jolla on jo kouluikäiset lapset.
Olen erittäin mielelläni tässä suhteessa vaikka sitten vanhanaikainen. Vähentynyt arvostus avioliittoa kohtaan on ikävä asia. On aika käsittämätöntä, etteivät ihmiset laita ihmissuhteiden kestävyydelle ja julkisille lupauksille sitä painoarvoa, joka niille kuuluisi.
Kyllä, minäkin arvostan enemmän uskollista avoliittoa kuin uskotonta avioliittoa.
Mutta sinänsä pysyvyyden kammoaminen kertoo surullista kieltään kertakäyttökulttuurista, jossa ei paina enää lastenkaan paras. Tärkeintä on olla lupaamatta mitään ja pitää takaportit auki, jos vaikka sattuu kyllästymään elämäänsä.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos on kihloissa? kihlathan ovat lupaus avioliitosta jne... mitä ajattelette jos vauvaa odottava pariskunta on kihloissa?
ja sitten antaa lasten tulla.
Nyt täällä, ap mukaan lukien(?), vaahtoavat ylipäänsä naimisiin menosta.
Minä en ainakaan nosta kättä ylös, koska häiden ajankohdalla ei ole merkitystä. Tosin kun sillä mennäänkö ollenkaan naimisiin vai ei.
Käsi ylös kaikki, joiden mielestä ensin mennään naimisiin ja vasta sitten hankitaan lapset!
Täällä nousee yksi
o/
mun mielestä näin.
MUTTA huom! Mulle on aivan sama, mitä muut tekee. Ja olin sisarusparvesta ainoa, joka tässä järjestyksessä tekee. Kestävät suhteet on ollut muillakin (yksi meni myöhemmin naimisiin, toinen ei saa aikaiseksi).
Ja en nainut pääasiassa lapselleni/lapsilleni isää, vaan itselleni ihmisen jakamaan kanssani sen, mitä elämä tuo tullessaan.
Me ei ainakaan miehen kanssa hyödyttäisi toistemme kuolemasta mitenkään. Ollaan kummatkin velkaisia ja persaukisia. Ollaan oltu vuosia työttömänäkin, että ei vaan ole mitään miten hyötyä toisesta. Avoliittoa/ avosuhdetta takana 10 vuotta ja kolme lasta hankittu. Monet pettymykset , kriisit ja sairaudet ollaan yhdessä koettu ja eletään niiden kanssa yhä yhdessä ilman minkään valtakunnan paperia. Mies on kosinut varmaan kymmenesti ja minä sanonut ei yhtä monta kertaa.
Vähiten minä taas ymmärrän sitä, että seurustellaan ensin vuosikymmen tai toistakin, mennään naimisiin, hankitaan lapsi ja erotaan ennen kuin lapsi on ehtinyt täyttää edes kaksi. On se kumma kun vuosien rakkaus lopahtaa siihen, että hankitaan lapsi.
olimme menossa muutenkin.
Mutta tätä ketjua lukiessa alkaa tuntua aika pahalta koko avioliittoajatus. Kuinkahan moni näistä "avioliitto ensin jne.." tyypeistä olisi tehnyt abortin meidän tilanteessa, että olisi saanut kulissin asioiden oikein menosta pidettyä yllä.
Alan ymmärtää avoliittolaisia huomattavasti enemmän. Oksettavaa lapsellisuutta ja elämänkokemattomuutta.
Mutta jos se lapsi jo tulossa olisi, niin ei mun mielestä sen _takia_ naimisiin tarvitsisi mennä.
olimme menossa muutenkin.
Mutta tätä ketjua lukiessa alkaa tuntua aika pahalta koko avioliittoajatus. Kuinkahan moni näistä "avioliitto ensin jne.." tyypeistä olisi tehnyt abortin meidän tilanteessa, että olisi saanut kulissin asioiden oikein menosta pidettyä yllä.
elämän arvostaminen.
syntyi patavanhoilliselle kalkkisäidille... Voi reppanaa, kyllä varmasti koulussa kiusataan :(