Jääkö paljosta paitsi, jos ei koskaan matkusta ulkomaille?

Berliini tarjoaa vaikka mitä. 

Massaturismi ei kiinnosta. Ajattelin joskus, että sitten kun lapset ovat aikuisia, menen joksikin aikaa töihin jonnekin Euroopan maahan, voin tutustua paremmin ihmisiin ja kulttuuriin. No sitten tuli vielä lisää lapsia, joten matkustamisista ulkomailla ei voi puhua.

Vierailija kirjoitti:

Toisaalta voi olla parempikin, ettei näe miten kaunista luontoa ja hyvää ruokaa muualla maailmassa on. Voi sitten kuvitella, että Suomi on ylivertaisen mahtava maa eikä ole tarvetta haikailla mihinkään muualle. 

(Mun sydän jäi Pohjois-Italiaan pysyvästi ja kaipaan sinne koko ajan takaisin...)

Vaikea kuvitella, että joku ei ikinä lukisi lehtiä, tai katsoisi elokuvia, ja eläisi niin umpiossa, että luulisi Suomea jotenkin maailman parhaaksi joka asiassa 😄

Mutta Suomen luonto on kaunis, ihan ulkomaalaistenkin mielestä.

Minusta matkustamisesta melkein parasta on se suunnittelu. En siis mene mihinkään rantalomille tms. On kiva katsella paikkaa etukäteen kartoista ja miettiä mihin siellä menee ja miten. Tykkään paikoista missä on jotain nähtävää ja näkee paikallista elämää. En tosin matkusta edes kerran vuodessa välttämättä. Siis ulkomaille. Suomessa on paljon aivan yhtä mielenkiintoista.

Vierailija kirjoitti:

Berliini tarjoaa vaikka mitä. 

Katso Yle Areenasta Viki ja Köpi Berliinissä, pilkettä silmäkulmissa.

Suosittelen renesanssikaupunki Firenzeä.

Vierailija kirjoitti:

Olen aina ihmetellyt mitä nautintoa ihmiset saa matkustelusta. Itse olen herkästi stressaantuvaa tyyppiä ja luulenpa että olisin vain stressaantunut matkustelusta. Ja vieraassa paikassa nukkuminen ei onnistuisi multa. En varmaan nukkuisi kunnolla koko matkan aikana. Olen matkustellut kyllä kotimaassa ja täälläkään en saa unta kunnolla parina ensimmäisenä yönä. Oma koti kullan kallis ja huokaisen aina helpotuksesta kun pääsen kotiin. Et kyllä menetä mitään, jos et matkustele. 

Mulle on tullut myös iän myötä univaikeuksia ja tarvitsen tosi rauhallisen ympäristön matkalla majoittuessa. Eli tuo nukkuminen huolettaa jonkin verran. Toisaalta jos matka tarjoaa upeita elämyksiä, niin ehkä sen jaksaa...

ap

Jokaisessa maassa on jotain. Esim Pariisissa ihmiset ovat pukeutuneet hienosti, ruoka hyvää, nähtävyydet aivan toisenlaiset. Esut jossain Kuopiossa ja menet käymään Louvressa.

Tietenkin kotimaassa on jokaiselle jotain, mutta eiköhän ne ole jo nähty

Ylipäätään kannattaa tehdä sitä mikä tuntuu itsestä kivalta. Koska itse olen tällä hetkellä yksin niin tykkään tehdä aivan sitä että varaan ihan Suomesta pariksi päiväksi jonkin kivan huoneiston, paikasta jota en tunne. Hotellit ei kiehdo eikä joku hotellin aamiainen. Löytyy tosi kivoja yksiöitä ja kaksioita joissa elää kuin vieraisilla omassa rauhassaan ja tutustuu paikkoihin. Katson asunnon niin että on sauna, kesällä parveke tai kuisti ja kiva ympäristö lähellä.

Minä en näe itse houkutusta sellaisessa ulkomaan lomassa, jossa ollaan ainoastaan hotellissa ja uimarannalla. Kuljeskelet mieluummin katselemassa rakennuksia ja nähtävyyksiä ja tutustun paikalliseen ruokakulttuuriin. Mutta kukin tyylillään, toiset haluaa päästä irti arjesta lepäämään ja ruskettumaan, sekin on sallittua. Mutta kuten täällä on sanottu, ei se tee kenestäkään huonompaa, jos ei pääse/halua matkustella ulkomailla.

The world is like a book, and those Who do not tavel, only read the first Page.

Näin mä ajattelen, paljon jo maailmaa nähneenä. Ihmiset on toki aika samanlaisia eri puolilla maailmaa, mutta kyllä se avartaa ajattelua kun näkee vaikkaSaharan eteläpuolista Afrikkaa tai ylipäätään hyvin erilaisia kulttuureja. Mutta minä nyt olen aina ollut kiinnostunut vieraista kielistä ja kulttuureista, niin kiinnostunut että tein niistä ammatinkin.

Mutta toisaalta ymmärrän ettei kaikkien tarvitse olla kiinnostuneita Samista asioista kuin minä

No eihän sun ole pakko matkustaa kuumiin turistirysiin. Mene katsomaan vaikka Norjan vuonoja tai muuta luontokohdetta tai jotain upeaa kaupunkia ja arkkitehtuuria. Kyllä se aika erilaiselta tuntuu olla paikan päällä kuin katsoa kuvia.

Minäkin ajattelin aina että Suomessa on vielä monta kohdetta näkemättä enkä kaipaa ulkomaille.

Vaimo sai onneksi ylipuhuttua ja otimme Kanarian matkan. Oli valtava elämys astua ulos Reina Sofian lentoasemalla maaliskuussa. Kävi ennenkokematon leppeä lämmin ilmavirtaus ja näin oikeasti palmupuita elävänä. Suosittelen että käyt kerran, sittenhän sen näet kannattiko. Ota hotelli rauhallisemmalta paikalta äläkä aivan turistikeskuksen ytimestä, niin ei ole liikaa ruuhkaa ja ripuleja on turha pelätä, noroa on Suomen erämaissakin.

Meille näitä matkoja on kertynyt nyt useampikin ja olen sitä mieltä että koska ilmastomme on mitä on niin meillä on oikeus viettää edes pari viikkoa vuodessa ihmiselle tarkoitetussa ilmastossa

Ylipäätään tää matkustelu on monella lähes pakkomielle. Varsinkin nuoremmilla. Juurikin erään nuoren naisen kanssa juttelin joka oli vaihtamassa viihtyisä kivaa asuntoaan pieneen halvempaan kopperoon että jäisi rahaa matkustaa. No puhuin että mieti. Kumpi kannattaa. Viihtyä paremmin joka päivä vai saada se viikko pari vuodessa pikaannos jotain. 

Siis

The world is like a book, and those Who do not travel, only read the first Page 

Itselläni ei innosta yhtään matkailu. Jo kotimaan matkailu stressaa. Nytkin kotimaan matkalla peruuntunut lento, ja siinä ihan tarpeeksi jännitystä. 

Kuvista näkee mitä muualla on. Ei kiinnosta helteet ja rannalla löhöily. Ei kiinnosta kalliit kaupunkishoppailut. Olen tylsä ja viihdyn kotona. 

Riippuu, millaista matkustamista.

Matkat, joissa menet tutustumaan uusiin ihmisiin ja tekemään heidän kanssaan jotakin, esim. pelireissut, esiintymiset, muut harrastusmatkat, ystävien tapaamiset, koulun vaihtovuosi ulkomailla --> kaiken vaivan arvoista

Matkat, joissa kierrät pahimmat turistirysät, kiertelet museoita ilman mitään kiinnostusta, teet asioita joita voisit tehdä aivan missä tahansa, majoitut airbnb-kohteissa, ostelet ihan täysin turhia vaatteita ja rihkamaa, kuljet luonnossa kunnioittamatta sitä jne. --> täysin turhaa ja hyvä ettet mene

Itse pidän matkustelua tärkeänä osana oppia ymmärtämään muitakin kulttuureja kuin omamme. Osaa arvostaa sitä kuinka hyvin täällä asiat on.

Olen ollut vapaaehtoistöissä useassa eri maassa, lisäksi ihan perus tutustumista eri maihin, olen kuitenkin pyrkinyt välttämään suurimmat turistikohteet ja yrittänyt etsiä itse ihania kohteita. 

Lapset olen ottanut mukaan matkoille, lasten koulukin hyvin joustanut pidemmillä matkoilla. Heille matkat on myös ollut tärkeitä, oppineet kieliä ja odottivat aina innolla seuraavaa reissua, vaikka tiedossa oli ettei se tule mitään luksuslomailua olemaan.

Vierailija kirjoitti:

Jäät todella paljosta paitsi. Minullakin on matkailuinto iän myötä vähentynyt, mutta olen sentään matkustanut yli 40 maassa ja yli 400 kaupungissa (poislukien Suomi). Olen myös asunut kahdessa maassa Suomen lisäksi. Nykyisin reissaan vaan työmatkoja. Lomat viihdyn kotona Helsingissä. Suomeen tosin olen niin tympääntynyt, että järjestelen muuttoa ulkomaille parhaillaan.

Mistä Ap siis jää paitsi? Onko tämä 40 maassa käyminen joku suurikin saavutus?

Jos kotimaassamme matkailee ja varsinkin maakunnissa monipuolisesti eli etenkin luonnossa Saimaalla, Karjalassa, Kallavedellä, myös vesialueiden luonnossa, Kainuussa, Kuusamon erämaissa ja jokialueilla, Turun saaristossa, Ahvenanmaalla ja etenkin valtavassa Lapissa sekä suomalaisissa kaupungeissa, tutustuen niiden värikkääseen historiaan, niin suurimman osan ulkomaan matkailun lisäarvosta voi saada jo YT:n ja somen kautta. Jokin lisäarvo matkailussa on ne selviytymis- ja pärjäämiskokemukset kulttuurissa ja niitähän ei kotisohvalta voi kokea. Itse en kaipaa enää turistipaikkoihin, paitsi joskus talvella. Japanissa haluaisin vielä käydä, etenkin Tokiossa ja Afrikassa Keniassa+Tansaniassa. Ikää jo on, joten nuorempien kannattaa itse etsiä polkunsa ja päättää.