Aina valitetaan nuorisosta - nyt etteivät "osaa" lukea

No tilastollisesti katsoen kirjojen lukeminen on vähentynyt nuoremmilla sukupolvilla hälyttävästi.

"Nuoriso" ei ole ikinä ollut mitään himolukijoita, kun on kaikkea muuta mielenkiintoista tekemistä. Mutta ennen se meni niin, että lapsena luettiin, teininä ei viitsitty, ja aikuisena sitten löydettiin lukuharrastus uudelleen, jos löydettiin. Suinkaan KAIKKI eivät tehneet näin, mutta se on nykyään entistä harvinaisempaa.

Pointti ei olekaan, että kaikkien ihmisten pitäisi olla lukutoukkia, vaan että nekään, joilla olisi edellytykset tähän, eivät innostu lukemisesta siinä tärkeässä iässä (eli lapsena). Oletettavasti siihen ei panosteta tarpeeksi, vaan työnnetään vain ipad lapsen käteen, koska se on helpompaa.

Kyllä tällä on yhteiskunnallisia vaikutuksia, sillä lukemisen vähentyessä myös luetun ymmärtäminen laskee. Jo pelkästään sanavarasto on kutistunut nuoremmilla sukupolvilla nopeasti. Lukeminen ei myöskään pelkästään vaadi keskittymiskykyä, vaan kehittää sitä. Nyt sitten omat ajatusprosessitkin halutaan ulkoistaa tekoälylle.

Jotenkin traagisella tavalla koomista, että vanhukset lukevat ja täyttävät sanaristikoita välttyäkseen dementialta, mutta nuoriso syleilee innoissaan omaa kognitiivista alasajoaan. Kohta sitten ihmetellään, miksi jo nelikymppisillä näkyy orastavan dementian merkkejä.

Mutta eikö lukutaito ole kuten mikä tahansa taito - sitä voi harjoittaa missä iässä vain? Ymmärrän jotenkin, että lapsi / nuori ei innostu kun on kaikkea muutakin, etenkin nykyaikana tarjolla. Jos sitten vaikka jatko-opintoihin pyrkiessä täytyy lukea paljon, niin eikö se siinä harjaannu, ylppäreihin lukiessa ja myöhemmin pääsykokeisiin lukiessa? Ainakin jos on normaaliälyllä varustettu. 

Piirtäminen on myös taito, jonka voi vain opetella (jos haluaa) ja jota täytyy ylläpitää, muuten se rapistuu. Kukaan ei kuitenkaan ole piirustustaidosta huolissaan, valokuvaus ja kuvankäsittely on syrjäyttänyt piirtämisen aikapäiviä sitten. Tai käsinkirjoitus, sehän on täysin kadonnutta kulttuuria kohta. :) 

Maailma muuttuu? Onko lukutaito jotain joka täytyy olla tikissä jostain ala-asteelta asti, vai riittääkö että sen opettelee kun enemmän tarvitsee? .... itse olen lukenut lapsesta asti, mutta huomaan että jos vuosien tauko on romaanien lukemisessa, sujuva lukeminen kestää hetken ennen kuin palautuu. Mutta nopeasti kuitenkin palautuu. 

Lukeminen kehittää luetun ymmärtämistä, laajentaa sanavarastoa, ja opettaa ymmärtämään asioita laajempina kokonaisuuksina. Varsinkin viimemainittua tarvitaan peruskoulun jäkeisessä opiskelussa, ja ennenkaikkea työ-elämässä.

Vierailija kirjoitti:

Mutta eikö lukutaito ole kuten mikä tahansa taito - sitä voi harjoittaa missä iässä vain? Ymmärrän jotenkin, että lapsi / nuori ei innostu kun on kaikkea muutakin, etenkin nykyaikana tarjolla. Jos sitten vaikka jatko-opintoihin pyrkiessä täytyy lukea paljon, niin eikö se siinä harjaannu, ylppäreihin lukiessa ja myöhemmin pääsykokeisiin lukiessa? Ainakin jos on normaaliälyllä varustettu. 

Piirtäminen on myös taito, jonka voi vain opetella (jos haluaa) ja jota täytyy ylläpitää, muuten se rapistuu. Kukaan ei kuitenkaan ole piirustustaidosta huolissaan, valokuvaus ja kuvankäsittely on syrjäyttänyt piirtämisen aikapäiviä sitten. Tai käsinkirjoitus, sehän on täysin kadonnutta kulttuuria kohta. :) 

Maailma muuttuu? Onko lukutaito jotain joka täytyy olla tikissä jostain ala-asteelta asti, vai riittääkö että sen opettelee kun enemmän tarvitsee? .... itse olen lukenut lapsesta asti, mutta huomaan että jos vuosien tauko on

Oletko kuullut semmoisesta psykologisesta termistä kuin herkkyyskausi? Lukemisen herkkyyskausi on useimmilla siinä noin 5-7 vuotiaana jonka jälkeen lukemaan opettelusta tulee vähitellen haastavaa. Alakouluikäisillä on myös herkkyyskausi oppia sanastoa ja parhaiten vaikeita sanoja oppii kirjoista. Jos lukutaito ja sanasto jäävät eskarin ja alakoulun jälkeen heikolle tasolle, ei sieltä niin vain nousta ja seurauksena jatko-opinnot jäävät saamatta ja sosioekonominen asema jäävät matalaksi.

T. Opettaja

Kyllä tälle asialle tehtäisiin jotain jos oikeasti haluttaisiin. Mutta halutaanko? Aika vähän aikuisetkaan enää välittävät lukemisen ymmärtämisen taitonsa ja sanavarastonsa ylläpitämisestä. Mitä isot edellä, sitä...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta eikö lukutaito ole kuten mikä tahansa taito - sitä voi harjoittaa missä iässä vain? Ymmärrän jotenkin, että lapsi / nuori ei innostu kun on kaikkea muutakin, etenkin nykyaikana tarjolla. Jos sitten vaikka jatko-opintoihin pyrkiessä täytyy lukea paljon, niin eikö se siinä harjaannu, ylppäreihin lukiessa ja myöhemmin pääsykokeisiin lukiessa? Ainakin jos on normaaliälyllä varustettu. 

Piirtäminen on myös taito, jonka voi vain opetella (jos haluaa) ja jota täytyy ylläpitää, muuten se rapistuu. Kukaan ei kuitenkaan ole piirustustaidosta huolissaan, valokuvaus ja kuvankäsittely on syrjäyttänyt piirtämisen aikapäiviä sitten. Tai käsinkirjoitus, sehän on täysin kadonnutta kulttuuria kohta. :) 

Maailma muuttuu? Onko lukutaito jotain joka täytyy olla tikissä jostain ala-asteelta asti, vai riittääkö että sen opettelee kun enemmän tarvitsee? .... itse olen lukenut lap

Oletko kuullut semmoisesta psykologisesta termistä kuin herkkyyskausi? Lukemisen herkkyyskausi on useimmilla siinä noin 5-7 vuotiaana jonka jälkeen lukemaan opettelusta tulee vähitellen haastavaa. Alakouluikäisillä on myös herkkyyskausi oppia sanastoa ja parhaiten vaikeita sanoja oppii kirjoista. Jos lukutaito ja sanasto jäävät eskarin ja alakoulun jälkeen heikolle tasolle, ei sieltä niin vain nousta ja seurauksena jatko-opinnot jäävät saamatta ja sosioekonominen asema jäävät matalaksi.

T. Opettaja

Olen, puhuinkin tuossa siitä, että lukutaitoa (jo opittua taitoa) voi harjoittaa paremmaksi myöhemmin. Kyllähän siitä puhutaan, että sujuvaksi lukijaksi tulee, kun lukee paljon. Vai onko sillekin herkkyyskausi? Olen kuullut monien oppivan tosi sujuviksi / nopeiksi vasta yliopisto-opintojen myötä (silmät kohdstuvat vain kerran - pari riville, ei joka sanaan tai edes joka toiseen sanaan)

... vaikka kieltämättä kirjoitin huolimattomasti, puhuin sekä taidon harjoittamisesta että taidon oppimisesta. Joo, my bad. 

t. nro 6

'Olen, puhuinkin tuossa siitä, että lukutaitoa (jo opittua taitoa) voi harjoittaa paremmaksi myöhemmin. Kyllähän siitä puhutaan, että sujuvaksi lukijaksi tulee, kun lukee paljon. Vai onko sillekin herkkyyskausi? Olen kuullut monien oppivan tosi sujuviksi / nopeiksi vasta yliopisto-opintojen myötä (silmät kohdstuvat vain kerran - pari riville, ei joka sanaan tai edes joka toiseen sanaan)"

Et taida ymmärtää miten tuo toimii. Lukeminen ei ole mikään taito, joka suoritetaan kuin mikäkin tutkinto. Lukemisessa kehitytään jatkuvasti mikä näkyy mm. siinä ettei lapsi ymmärrä yhtään mitään yliopistotason tekstistä vaikka osaisikin lukea. Parhaan tuloksen saa kun luodaan hyvä pohja silloin kun se herkkyyskausi on meneillään ja sen päälle sitten rakennellaan uutta osaamista.

Herkkyyskausi ei myöskään toimi siten, että jotain taitoa ei voisi oppia kun se on mennyt. Taidon oppiminen vaatii kuitenkin huomattavasti enemmän työtä, kehitys on hitaampaa ja perustaidoissa voi olla yhä aukkoja. Tämän lisäksi kuten moni täällä onkin jo kommentoinut, lukeminen kehittää myös muita kognitiivisia ajattelun taitoja sekä keskittymiskykyä. Näiden oppiminen herkkyyskauden ulkopuolella on vieläkin vaikeampaa, koska niitä on vaikea tietoisesti harjoittaa ja aivojen fyysinen hermoston rakenne ei esim. aikuisilla paljoa enää voi muuttua parempaan suuntaan vaikka kuinka yrittäisit.

Mitä noihin sinun yliopistoihmisiin tulee, tuskin he yliopistossa lukemaan oppivat. Peruspohja on luotu siellä alakoulussa ja sen päälle on sitten yläkoulun ja lukion aikana tullut jotakin lisää. Yliopisto sitten vain jatkaa tätä samaa prosessia.

Nuorisolla on yhä enemmän ongelmia ihan perus lukutaidon kanssa. Ei siis pelkästään kirjojen lukemiseen liittyvä ilmiö vaan siitä kyse että ei kirjoitettua lyhyttäkään tekstiä ymmärtä.

Kouluihin kynä ja vihko käyttöön.

Ja joka päivä min 2 h. Mieluummin 4h.

Vierailija kirjoitti:

'Olen, puhuinkin tuossa siitä, että lukutaitoa (jo opittua taitoa) voi harjoittaa paremmaksi myöhemmin. Kyllähän siitä puhutaan, että sujuvaksi lukijaksi tulee, kun lukee paljon. Vai onko sillekin herkkyyskausi? Olen kuullut monien oppivan tosi sujuviksi / nopeiksi vasta yliopisto-opintojen myötä (silmät kohdstuvat vain kerran - pari riville, ei joka sanaan tai edes joka toiseen sanaan)"

 

Et taida ymmärtää miten tuo toimii. Lukeminen ei ole mikään taito, joka suoritetaan kuin mikäkin tutkinto. Lukemisessa kehitytään jatkuvasti mikä näkyy mm. siinä ettei lapsi ymmärrä yhtään mitään yliopistotason tekstistä vaikka osaisikin lukea. Parhaan tuloksen saa kun luodaan hyvä pohja silloin kun se herkkyyskausi on meneillään ja sen päälle sitten rakennellaan uutta osaamista.

Herkkyyskausi ei myöskään toimi siten, että jotain taitoa ei voisi oppia kun se on mennyt. Taidon oppiminen vaatii kuitenkin huomattavasti enemmän t

"Et taida ymmärtää miten tuo toimii. Lukeminen ei ole mikään taito, joka suoritetaan kuin mikäkin tutkinto. Lukemisessa kehitytään jatkuvasti"

Niinhän tuossa nimenomaan kirjoitettiin, että lukemisessa kehitytään jatkuvasti. Mitä enemmän lukee, sen sujuvammaksi lukijaksi tulee. Pohja eli lukutaito opitaan lapsena, mutta sitä taitoa voi parantaa, harjoittaa, myöhemminkin ja niin useimmat tekeekin, lukevat koko ikänsä! Mikä tässä oikein haraa vastaan? Eikö se nyt ollut tarpeeksi ymmärrettävästi sanottu? 

Kirjan kuunteleminen ja lukeminen eivät ole rinnasteista toimintoja ja se, ettet sinä tiedä tätä kertoo siitä, ettet sinä lue.

M-1965 kirjoitti:

Nuorisolla on yhä enemmän ongelmia ihan perus lukutaidon kanssa. Ei siis pelkästään kirjojen lukemiseen liittyvä ilmiö vaan siitä kyse että ei kirjoitettua lyhyttäkään tekstiä ymmärtä.

Siis osaavat lukea mutteivat ymmärrä lukemaansa.

On selvää, etteivät osaa. Lukutaidon seulontatesteistä tulee tavallisilla luokilla niin huonoja tuloksia, että jossain on pakko olla jokin isompi vika.

Ennen vaadittiin lukemisen oppiminen. Jäi luokalle 2. Luokalla, jos ei osannut lukea kunnolla. Enää ei jää. Ennen oli ulkolukua ym, ja lapsia luetutettiin koulussa ääneen.

Nykyisin voi peruskoulun luiskahtaa läpi tekemättä oikeastaan mitään. Sitten ihmetellään, kun 2. Asteen koulussa ei selviydytään. Ei ole ikinä luettu läksyjä eikä tehty koulun eteen mitään.

Ennen myös luettiin kirjoja enemmän. Kirjastojen käyttöaste oli paljon suurempi. 

Toki on aina muodissa haukkua nykynuorisoa milloin mistäkin, mutta välillä se miten asiansa tuo esiin, ei ole ihan ok. 

Vai eivät "osaa" lukea. Mitä tuohon nyt pitäisi sanoa. Varmasti ne joita kiinnostaa, lukee kyllä. Mutta jos ei kiinnostusta ole, niin sitä ei ulkopuolelta pysty pakottamaan. 

- kuinka moni nuorten kirja tehdään nimenomaan nykynuorille? Nuorisokulttuurikin muuttuu sellaista vauhtia, että osaako joku milleniaali kirjoittaa nykynuorille, heidät tavoittaa? Kunhan mietin. 

Toiset kävi pelaamassa jalkapalloa, toiset kirjastossa. Viihdepalvelut eivät myöskään olleet haittana. Aika monta kirjaa entisaikoina sai luettua pelkästään pyhittämällä tunnin lukemiselle ennen nukkumaanmenoa.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tälle asialle tehtäisiin jotain jos oikeasti haluttaisiin. Mutta halutaanko? Aika vähän aikuisetkaan enää välittävät lukemisen ymmärtämisen taitonsa ja sanavarastonsa ylläpitämisestä. Mitä isot edellä, sitä...

Niinpä.... pelkään, että polarisaatio ja eriarvoisuus on kasvussa  - Ja erot siinä millaiset resurssit ja mahdollisuudet nuoren lähipiirillä/ vanhemmilla on tukea ja auttaa nuorta myös lukemisen omaksumisessa, tulee kasvamaan.

Fiksuimmat tajuaa, että lukutaito on muutakin kuin kyky muodostaa kirjaimista sanoja, joita voi sitten sanoa ääneen..

Lukeminen on avaintaito siksi sillä on niin huomattava merlitys.

Sitä ei muuta se, että kautta aikain on ollut heitä, jotka ovat pärjänneet enemmän ja vähemmän hyvin puutteellisesta lukutaidosta huolimatta. 

Sinkkumies

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tälle asialle tehtäisiin jotain jos oikeasti haluttaisiin. Mutta halutaanko? Aika vähän aikuisetkaan enää välittävät lukemisen ymmärtämisen taitonsa ja sanavarastonsa ylläpitämisestä. Mitä isot edellä, sitä...

Tätä asiaa on turha yrittää laittaa yhteiskunnan syyksi. Niin moni asia lähtee kotoa. Eli vanhempien esimerkki, kirjojen ja lukemisen arvostaminen ja siihen kannustaminen. Viedään lapsi kirjastoon pienestä lähtien, luetaan lapselle ja keskustellaan luetusta.

Vierailija kirjoitti:

Kirjan kuunteleminen ja lukeminen eivät ole rinnasteista toimintoja ja se, ettet sinä tiedä tätä kertoo siitä, ettet sinä lue.

Kuka "sinä"? Kyllä aloituksessa nimenomaan kerrottiin että ne ovat eri asia. Kopioin sulle aloituksesta: "Lukeminen aktivoi aivoja eri tavoin kuin kuuntelu, "

*** 

Yllättävän monella ei luetun ymmärtäminen ole ihan hanskassa, no hyvä se on kuitenkin tulla ketjuun, joka sivuaa huolta nuorison lukemisesta. Ehkä se pojasta polvi paranee vai mitä.