| Toukokuisten torstai |

Meillä herättii jo 6.00!! Ukko nous pojan kanssa ja minä sain kölliä puol kasiin, ihana mies, vaikka eilen olikin pyllystä :)



Eilen oli puhetta epparista, Laitan minäkin nyt lusikkani soppaan :)

Esikoisesta se mulle tehtiin, vauvan sydänäänet alkoivat laskemaan, joten kätilö ilman eriilmoitusta nappasi kauniin metalliset sakset vuodelta käpy käteensä ja napsaisi. Ja voin kertoa, että noissa helvetillisissä synnytyskivuissa tuo pieni napsaus ei todellakaan tuntunut miltään! Paikat on muutenkin tulessa synnytyksen aikana, venyyhän tuo naisen tavara 10 cm, ja vauva sieltä mahtuu tulemaan ( joten kaikki voivat kuvitella, että ne kauniit ja rohkeet synnytykset ei ole todellisuutta ;) ) ja kipua tuntuu aina jonkun verran, mikään puudute ei vie tuntoa kokonaan pois...



Juu, en pelottele sen enempää... Tikkaus sattui jonkun verran, vaikka puudutteen laittoikin, kävelin itse osastolle, verta menetin puol litraa ( normi määrä )

Istumaan pystyin heti, vähän vasemmanpuoleisesti, mutta ihan ok kuitenkin.

Kaikki jotka katsomassa kävivät kehuivat kuinka hyvin jo istuin, tosin rengas perseen alla. Osastolla olin 3 päivää ja kolmantena istuin jo ilman rengasta.



Itse olen kanssa sitä mieltä, että mieluummin hallittu eppari, kuin holtittomasti revennyt ( ties minne asti ) Ja koska lapsen sydänäänet lähtivät laskuu, olisin itsekkin valinnut pienen epparin, kuin hätäsektion... Ja mun kätilö ei ainakaan kysellyt, että saako leikata.



Jos tietty näyttää siltä, että leikkausta ei tarvita, niin en kyllä ymmärrä että sellainen tehdään ( joku mainitsi kaikkien ennenaikaisten synnyttävien epparit leikattavan??? )



Muiden sairaaloiden käytännöstä en osaa sanoa.

Itse synnytin TAYS:ssa. Ja ihana kätilö olikin Saarinen, jos minä en häntä saa, toivon todella, että joku Tayssiin menijä hänet saa :)



Janskulle; Kiitos vinkistä! Kerroit yksi päivä käyneesi akvaariossa, me viedään poika tänään sinne katseleen kaloja :)

Tuo on sellainen kala-fani :)



( . ) mittasin eilen napapiirin, 111 cm, kasvanut siis parissa viikolla 3 cm!!! Mitakkaas nyt muutkin, niin saan tietää olenko ainoa paisunut ;)

Ällö olo jatkuu, toivon todella, että kohtu alkaa pian laskeutua, niin olo helpottaa! Vauvahan on jo hyvissä lähtökuopissa tuolla alhalla. Kävely on oikeasti todella vaikeaa. Olenko ainoa pingviini täällä??



Pissan karkailua ei ole ollut, mutta suosittelen todella treenaamaan niitä lantiopohjanlihaksia, tuo vaivaa tuppaa nimittäin pahenemaan synnytyksen jälkeen vielä entisestään :(

ja treenatkaa niitä vaikka ei karkailisikaan, synnytyksessä paikat tosiaan löystyy...



Nyt lopettelen, palaan myöhemmin asiaan..



Oikein mukavaa ja aurinkoista päivää kaikille!



OP, Käpy 34+2 ja " Iivari" 1v6kk

Tämä mammakin ilmottautuu joukkoon toukokuisiin,vaikkakin hieman jälkijunassa :) olen toki jokapäivä juttujanne lukenut,mutta itse en ole saanut aikaiseksi mitään laittaa. La 29.5,poika näillänäkymin tulossa. Toinen poika tuloillaan,ensimmäinen 4v.



Viimeyö meni melkeen valvoessa,supisteli ja mitenkään ei ollut hyvä olla. Asentoa jossa olisi voinut nukkua ei löytynyt. Ja vessassa saa ravata...huh huh...siispä päiväunet ois paikallaan. Naksuuko muilla kylkeä kääntäessä paikat?



Eipä muuta tälläerää,hyvää päivänjatkoa kaikille!!!

SUSSU: Mulla on paino laskenut edellisten raskauksien lopussa. Nytkin pysynyt paikallaan viimeiset 2kk.



SÄMPYLÄINEN: Mun mielestä 2,5cm kohdunkaulaa kuulostaa paljolta! Miten sauvaultralla tehty poikkeaa normaalista arviosta muuten kuin että on tarkempi? Mulla ei ole ollut missää raskaudessa noin paljoa toisessa lääkärineuvolassa rv28 tienoilla. Ja ovat pitäneet lyhentymistä täysin asiaankuuluvana. Mutta älä nyt mitään järkkyjä rehkimisiä ala tekemään, ettei syyt tule mun niskoille!



Ja sämpyläiselle vielä: Mulla ekassa tehtiin eppari, toisessa repesin vähän. Luotan siihen, etteivät turhaan tee. Ekassa epparin teko auttoi hurjasti loppuponnistukseen, kun taas toisessa oli järkky repeävää kohtaa kohti, vaikka se ei ollut loppujenlopuksi edes iso. Molemmat paranivat nopeasti. MAMA2006: Mulla epparia ei tehty rv 36 syntyneelle kakkoselle. Mikä olisi syynä, että noin vain tehtäisi?



Kommenttia olisi vaikka kuinka paljon, mutta olen jo pahasti myöhässä!!



+ mies vei lapset hoitoon pitkästä aikaa

+ sorruin eilen ostamaan pikkuiselle kotiintulovaatteet:) Iik kun ne on ihanat!

+ sain eilen juteltua miehelle väsymyksestä ehkä paremmin kuin koskaan. Tuntui ymmärtävän. Saa nähdä, vaikuttaako käytännössä...

ÄIPPÄ03 TERVETULOA:D!!!!Ja onnittelut tulevasta pojasta;)

kiva kun meitä loppukuun odottajiakin vielä ilmaantuu...on sitten useampi täälä vielä jännittämässä ja jaksamassa loppuraskauden ihanuutta;)

Tosin lasketusta ajasta puheen ollen.....te ootte moni niin siitä MADAM MAMMASTA puhunut niin pitihän munkin sille laittaa postia:) ja vastaskin jo....ennusti tyttöä syntyväksi 8.5 ja ei muita lapsia!höh no sukupuoli meni väärin,ainakin ultrassa näkyi poika mut tuota päivää en pistäis pahitteeks vaikka syntyiski jo alkukuusta:) laskin kalenterista että sillon olis jo viikkoja 37+jotain tän myöhemmän LA:n mukaan että ihan sopii tulla 8.päiväkin:) heh mutta tuo ettei enempää lapsia mulle näe niin nyyh nyyh vaan:( kyllä haluan vielä...joskus:D



Mulle iski laiskuus...lukemas eilenkin kävin mutten jaksanut mitään kirjottaa!!oltiin kyllä pojan kans reissussa eilen...lähettiin aamusta jo ajelemaan yhen kaverin luo ja sielä menikin koko päivä:) sitte kotia tullessa oli atas niin paljo tekemistä ja olokin oli aivan PUHKI! kyllä meneminen vaan saa olon ihan raihnaseks sitte illalla.

Vetämättömyyttä on tääläkin,mutta nyt oon muutamana päivänä ottanut itseäni niskasta kiinni ja lähtenyt pojan kans rattailemaan:) ja nää ihanat ilmat saa mut lähtemään ulos:D ja se kävely tekee hyvää tän kaiken mässäilyn keskellä;)



Pian pitäis alkaa valmistautua kerhoon.suunnittelin ensin sinnekki lähteväni kävelen,mut enpäs enää tiiääkkään....jaksaisko:/ hih



IHANIA masukuvia oli eilen taas ilmestynyt:D



EPPARISTA;pikasesti pitää munkin " sotkea" sanani asiaan....mulle se tehtiin viimeks enkä oo huomannu mitään. tai kätilö vain sanoi synnytyksen jälkeen ku alko parsimaan et aivan pienen epparin teki et vauva saatiin nopeammin ulos.5minuutissa se kyllä tulikin et en tiedä sitten...eipä siitä muuta sanottu ja ei se kyllä tuntunut miltään ja 3-4tikkiä kuulemma laittoi.istua sain ihan normaalisti,mut kyllähän se vähän kirpas...renkaan päällä tai sillä lailla hassusti istuen ensin istuskelin,mut tosi äkkiä alko kyl istuminen luonnistua:) kyllä mustakin on parempi et tehään sit suosiolla eppari mielummin ku repee peräaukkoon ja ties minne asti:( kauheaa olis sekin ja sellastakin on tutuilta ja muutamalta kaveriilta kuullut:(



mut nyt en ehdi enempää...vaatteita katsomaan ja kerhoon:D

AURINKOISTA ja MUKAVAA PÄIVÄÄ TOUKOILLE!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!:D



+kerhoon

+edelleen se aurinko

+tänään (vasta) haen sitä SIMAA:P

+masussa kova meno

+hyvin nukuttu yö:)

+olo HYVÄ:)

eli tänään aika positiivinen mieli:)



toymama 31+5

Tuun tästä nopsaa kertoilemaan neuvolakuulumiset, sitten takasin nukkumaan, kun on saatu mies ja lapset töihin, kouluun ja eskariin.



Elikkäs paino saatiin nousemaan sit yli 90 kiloa, tätä menoo saan kyllä hikihatussa tehdä töitä että mahdun entisiin vaatteisiin... :( Ei halua painoa lisää enää yhtään. Paineet oli 121/71 ja pissa puhdas. Masukki oli sitten kääntyny ja on nyt iloisesti perätilassa. Puolentoista viikon päästä ois sitten lääkäri, jolloin katotaan että onko kääntyny oikeinpäin ja jos ei oo niin sitten kaiten katellaan ihan tuolla sairaalassa että mitä tehdään. Neuvolatäti lohdutti että kyllä niiitä lapsia alateitse noinkin syntyy, itselle ei tullut kovinkaan kiva olo siitä ajatuksesta. No pitää toivoa että vaikka muljahtaisi tässä sitten oikein päin ennen lääkäriä.



Epparista taisi olla puhetta, sen verran miekin kommentoin että ensimmäisessä synnytyksessä se tehtiin, enkä kyllä huomannu mitään. Toisessa ei tehty ja tuli pieni repeämä. Mielummin toisessakin oisin ottanu kyllä epparin, koska tuosta repeämisestä jäi inhottavan kiristävä arpi sitten. Mutta kaipa tuo tilanteesta riippuu että milloin tehdään.



Päivän plussat:

+ ei tarvi enää mennä töihin, eilen viimenen työvuoro ja virallisesti äippälomalle maanantaina

+ ihana ilma ulkona

+ viikonloppuna poitsujen synttäreitä vietetään ja pääsee leipomaan niitä varten



Voikeehan hyvin kaikki



AngelEyes viikoilla 34

Tervetuloa uudelle ja etenkin meihin loppukuisiin :)

Mittasinpa minäkin " vyötäröni" ja 105cm näytti nauha elikkäs 3cm on hävinnyt jonnekin? Vai oisko vauvan pylly ollut nyt eri paikassa.

Viime yön nukuin tosi sikeesti, en edes jaksanut pissalle mennä kuin vasta aamulla. Nyt oli mulla agenttiunet pyörimässä ja minä sankarina tietty.

Piipero lähti tänään hoitoon viimeistä päivää ja täytyy myöntää, että tarvitsen tämän lepopäivän. Ja pehmeä lasku tulee muutenkin kun on pääsiäislomat yms. Eli ei ihan niin epätoivoista miltä eilen näytti.

Eilen illalla taas supisteli oikeen kunnolla vaikka olin levossa :( Ehkäpä tää on vaan harjoittelua kun ei mitään vuotojakaan näy. Piiperon odotuksessa alkoi vasta viikolla 36 tapahtua avautumista vaikka supisteli paljon silloinkin.

Vaikka on ollut mieli maassa niin hyvää tuulta on tuottanut mielikuva oikeuksiaan penäävästä koirasta :D en muista nikkiä...

Mies antoi lähtiessä pusun masulle ja hyräili, että " masulii.." jep jep

nyt plussia:

+ei väsytä

+ihana rauha

+mies yrittää mua aina lepytellä vaikka oisin miten mörkönä



aatueetu rv 31+6

Ihanaa kun olette ollut ahkerina!



Epparista voisin minäkin muutaman sanasen kirjoittaa: =) Eli mullekkin se esikoisesta tehtiin, kätilö vaan nappasi sakset ja napsautti ja sanoi että noniin nyt mahtuu tulemaan. En siis kerennyt tajuamaan koko juttua eikä se sattunut lainkaan. Mies järkyttyi enemmän =) Lisäksi tuli repeämä, en tiedä kuinka paha, kun kätilö ei suostunut kertomaan montako tikkiä joutuu laittamaan. Ompeluvaihe sattui mulla enemmän kuin koko synnytys! Sen ajan vetelin ilokaasua ja kunnolla!!! =)

Istumaankin pystyin heti ihan normaalisti, ilman renkaita. Ei mulle edes mitään rengasta tarjottu..



Miitu: Mä jo ajattelin että kela on sössinyt jotain ja laittanut mun ä-loman alkamaan päivää liian aikaisin! No, hyvä, et ei kuitenkaan!



Almaeino: Mäkin käyn joka yö syömässä!!! Välillä olen ajatellut, että syön vaan puolikkaan banaanin, et eihän sitä yöllä nyt viittis niin älyttömästi syödä. No sit siinä käy niin, et se puolikas banaani ei todellakaan riitä, pyörin hetken sängyssä ja menen syömään lisää! Eli sen toisenkin puolikkaan + vielä esim. jogurtin!

Ei voi mitään mutta eihän sitä nälissään pysty nukkumaan!



Osaakos kukaan muuten sanoa, kun tämä meidän massuasukki on vieläkin pää ylöspäin (ainakin niin luulen kun potkut alhaalla tuntuu) että milloin yritetään kääntää ja mitä sitä ennen tapahtuu? Ens ma mulla on neuvola että joko silloin pitäis sitten jo saada aikaa johonkin kääntöyritykseen vai miten? Ja silloin ens ma siis viikkoja 25+1.



Nyt neidin kanssa leikkimään!!! On kulunut jo ihan liikaa aikaa tässä koneella!

-Alpukka rv34+4

Keijo.annikki: minuakin välillä hirvittää miten jaksan uhmaakkaan esikoisen ja vauvan kanssa. Mutta onneks me muutetaan sinne lähemmäs isovanhempia, se lohduttaa että apua saan, jos en jaksa.

Ja miehelle puhuin heti, kun tulin raskaaks että sen täytyy auttaa mua vielä enemmän. Harmi, ettet ole väleissä veljesi kanssa. Toivottavasti joskus asiat teidän kesken selviää. Mulla taasen on yks serkku, joka luulee olevansa meitä muita parempi (onkin kyllä rahakkaampi). Hän on ollu tosi ilkeä meille, mutta nyt kun hällä on lapsia niin on hieman muuttunut. Oli jopa yhdelle serkulle pahoitellut käytöstään. Mä olenki aina sanonu että kyllä se joskus kolahtaa sinne omaan nilkkaan.



Nappulanaperon masukuva oli ihana kanssa! =)

Ja täällä myös virtsankarkailu ongelmana.. Ekasta ei ollu mitään.. Synnytyksen jälkeen tämä on alkanutkin, tosin välillä oli poissa. Mä kun olen aika huono tuossa jumppaamisessa, niin muistan sen aina välillä vaan. Ja sitten kun unohdan niin se karkailu taas alkaa.. =/



Janskun miehellä ollu kunnon savustamismeininkiä siellä.. =)



Äippä-03 tervetuloa! =)



Esikoisen synnytys mulla meni imukuppihommiin. Siinä sitten vähän leikattiin, en tuntenu yhtää mitään. Mutta imukuppia laitettaessa kai aina vähän leikataan..



Tänään poika lähtee sinne mummulaan, aivan ihanaa olla yksistään! Huomenna sitten ukko tulee ja muutto alkaa! =)



Kaikille oikein mukavaa päivää plussien myötä..



+ yksinolo!

+ saapi rauhassa pakata

+ aurinko edelleen



äippälomalainen =) miitu 34+4

Saanpas kerrankin laittaa ihan huomenta.. Yleensä kun ei näin aamusin oo aikaa kirjotella. :) onnipapunen: Täälläkin herätty klo 6! Tai no meilläkin mies nous ylös ja jatkoin unia vajaan tunnin. Mies meni sen jälkeen vielä unille. Nyt ovat ulkona nauttimassa auringosta. Tosin klo 11.10 olis pojan lääkäri, mennään sinne yhdessä. Ihme näppyjä tullut rintakehään (molluskoita?!) ja nyt vähitellen alkaneet lisääntyä. Mielenkiinnolla odotan lääkärin lausuntoa.. se kun on välillä vähän mitä on. :D

Ruoka on jo tehty ja tiskiallas raivattu tyhjäks.. ihana kun saa vaan olla.



Tänne oli uusi tullut: äippä-03!! :) Tervetuoloa vaan minunkin puolesta. Sama la on meillä.



Tuli vielä mieleen tuosta sauvaultralla tehdystä ultrasta, että totesihan tuo ultraaja (sillon 4d:ssä) että näin mitta on pidempi kuin käsituntumalla.

Siis että ei ole suoraan verrannollinen norm. lääkärintarkastuksen arvioon. No.. toivottavasti joku tajus mitä hain takaa.. ;D



( . ) Ahkera typykkä on ojentelemaan itteään ja hikka on päivittäin. :)

Napapiirinkin mittasin ja näytti tasan 100cm. Rv 26+2 oli viel 92cm ja 28+2 oli 97cm. Hyvinhän tuo tunttuu kasvavan. ;)



+ ihana aurinkoinen ilma

+ omaa rauhaa :)

+ ruoka valmis!



Eipä kummempiä.. päivän jatkoja!!



t:tiitiäinen, poika 2v3kk ja Oiva rv 31+2

Täällä on alkanut keskustelu synnytyksestä. Hurjaa kun jo kerran tai useammin purkautuneet kertoo asioita joihin meistä kellään ei ole enää pitkä matka.



Eilen tuli huomattua mitä tapahtuu kun rasittaa itseään typerillä aisioilla. Olen joutunut hiven outoon tilanteeseen rikkinäisen puhelimeni kanssa. Huoltofirma on mokaillut ja sekaannuksia sattunut. Asia on vaivannut minua senkin takia, että pätö homma kestää ja kestää. Melkeen 400 euron puhelin hajosi ja luonnollisesti haluan joko vakuutuksista tai sitten myyjältä hyvitystä tilanteesta. Eivät nyt vaan saa selvitettyä hajoamisen syytä. Eilen taas puhelinlangat laulo ja sama höpöhöpö jatkui langan toisessa päässä. Huoltomies näet muistelee piirilevyn olleen irronnut, mitään dokumenttia ei ole. Muutaman tahon kanssa taas roikuin puhelimessa ja lopulta sain jälleen soittaa huoltoon ...topakkana kun olin niin asiakaspalvelun nainen puhui sellaisella todella kovalla äänellä ja selitti taas ihan höpöjä..siis minun olisi pitänyt maksaa siitä arvioista, että huoltomies muistelee jotaina..ja nyt kun tätä muistikuvaa selvitetään uudelleen minun olisi taas pitänyt olla lompsa auki..ei käy. Se tytsi puhui itsensä pussiin ja kun en itsekään enää ihan tyyni ollut niin tottahan minä taas ärsyttävään asialliseen tapaani tein huomautuksia asioista joiden osalta hän itseään pussiin puhui. Ja ja ja.. tosi kiinnostavaa luettavaa sori vaan. ps. joskus kymmenen vuotta sitten olin puhelinmyyjänä ja tunnen toki myötätuntoa asiakaspalvelutilanteissa puhelimitse toimivia kohtaan mutta on typerää yrittää olla nokkelampi kuin asiakas olematta sitä sitten kuitenkaan. En tykkää tyhmistä ihmisistä.



Tästä episodista seurasi menkkamainen kipu ja supistuksia. Ei tilanne tuosta pahentunut mutta nyt ymmärrän miksi olisi syytä olla tressaamatta mistään tässä vaiheessa. Jotenkin se menkkakipu ja supparit oli niin voimakaan oloista tavarata jotta olin ihan nukkuneen rukous koko farssin jälkeen.



Mies vei minut puhelinkauppaan jossa sitten hiihtelin etananvauhtia puuskutellen ja mahasta pidellen.. ärsyttävintä on kun rikkoutunut puhelin oli paras mitä on ollut..no jonku nokian kanssa menin pariksi vuodeksi kytkyllä naimisiin...ja se siitä sitten. Mutta olipas paska projekti..



Nyt meen syömään ja sitten kipinkapin diabeteslääkärin juttusille tunnustamaan voimattomuutensa tän taudin kanssa.. 26 yksikköä kerta eli yli sata yksikköä päivässä piikitän itseeni insuliinia..kuullostaa ainakin minusta aika hurjalle.

Aurinkoista huomenta :)



Täällä olis vielä yks joka olis tulossa soppaa hämmentämään näin loppu metreillä. Olen kyllä lukenut teidän juttujanne koko odotusajan mutta olen ollut niin saamaton että on jäänyt itsellä kirjoittelematta.



Meille odotellaan vappu-vauvaa (poikaa ultran mukaan) mutta näytästää vähän siltä että hyvä jos selviämme yhtenä kappaleena huhtikuun puoleenväliin. Vauva on perätilassa ja kääntöä yritetään nyt loppuviikolla, toivottavasti onnistuu. Jos ei käänny niin sitte taitaa edessä olla perätila synnytys alakautta, näin lääkäri alustavasti sanoi. Kaksi aikaisempaa synnytystä on takana (lähes kymmenen vuotta sitten) ja ne ovat sujuneet ilman suurempia ongelmia (ovat olleet " oikein" päin). Onkos teillä muilla synnyttäneillä kokemusta alakautta synnytyksestä perätilassa?? Minulle jäi vähän tunne lääkäristä että sektio ei tule kysymykseenkään, varsinkin kun tämä on JO kolmas vauva. Nyt olen täällä ihan hermona, en itseni vaan vauvan vuoksi. Ultran mukaan vauva painaa jo nyt noin 2.8kg ja voi vaan kuvitella kuinka isoksi kerkeää kasvaa jos menee lähelle vappua.



Napapiiristä on ollut puhetta ja minulla mittanauha näyttää lukemaa 111cm, tosin lähtökin on aivan liikaa.. Eli kunhan imetys loppuu niin sitte on kova urakka saada ylimääräiset jenkkakahvat pois.



Äsken oli paljon juttuja joihin piti vastata/kommentoida, mutta nyt kovalevy pyörii tyhjää ;)



t. Rieskanen ja vauveli 35+1

Täällä on alkanut keskustelu synnytyksestä. Hurjaa kun jo kerran tai useammin purkautuneet kertoo asioita joihin meistä kellään ei ole enää pitkä matka.



Eilen tuli huomattua mitä tapahtuu kun rasittaa itseään typerillä aisioilla. Olen joutunut hiven outoon tilanteeseen rikkinäisen puhelimeni kanssa. Huoltofirma on mokaillut ja sekaannuksia sattunut. Asia on vaivannut minua senkin takia, että pätö homma kestää ja kestää. Melkeen 400 euron puhelin hajosi ja luonnollisesti haluan joko vakuutuksista tai sitten myyjältä hyvitystä tilanteesta. Eivät nyt vaan saa selvitettyä hajoamisen syytä. Eilen taas puhelinlangat laulo ja sama höpöhöpö jatkui langan toisessa päässä. Huoltomies näet muistelee piirilevyn olleen irronnut, mitään dokumenttia ei ole. Muutaman tahon kanssa taas roikuin puhelimessa ja lopulta sain jälleen soittaa huoltoon ...topakkana kun olin niin asiakaspalvelun nainen puhui sellaisella todella kovalla äänellä ja selitti taas ihan höpöjä..siis minun olisi pitänyt maksaa siitä arvioista, että huoltomies muistelee jotaina..ja nyt kun tätä muistikuvaa selvitetään uudelleen minun olisi taas pitänyt olla lompsa auki..ei käy. Se tytsi puhui itsensä pussiin ja kun en itsekään enää ihan tyyni ollut niin tottahan minä taas ärsyttävään asialliseen tapaani tein huomautuksia asioista joiden osalta hän itseään pussiin puhui. Ja ja ja.. tosi kiinnostavaa luettavaa sori vaan. ps. joskus kymmenen vuotta sitten olin puhelinmyyjänä ja tunnen toki myötätuntoa asiakaspalvelutilanteissa puhelimitse toimivia kohtaan mutta on typerää yrittää olla nokkelampi kuin asiakas ellei sitä sitten oikeasti ole. En tykkää tyhmistä ihmisistä jotka yrittää päteä..saan pahaa ihottumaa.



Tästä episodista seurasi menkkamainen kipu ja supistuksia. Ei tilanne tuosta pahentunut mutta nyt ymmärrän miksi olisi syytä olla tressaamatta mistään tässä vaiheessa. Jotenkin se menkkakipu ja supparit oli niin voimakaan oloista tavarata jotta olin ihan nukkuneen rukous koko farssin jälkeen.



Mies vei minut puhelinkauppaan jossa sitten hiihtelin etananvauhtia puuskutellen ja mahasta pidellen.. ärsyttävintä on kun rikkoutunut puhelin oli paras mitä on ollut..no jonku nokian kanssa menin pariksi vuodeksi kytkyllä naimisiin...ja se siitä sitten. Mutta olipas paska projekti..



Ja V..utti myös se kun ei pätö asia hoidu ja mies meinaa hertsata..tuli sellainen olo, että hei olen ihan itsellinen ihminen ja norsumaisesta ja ailahtelevasta olemuksestani huolimatta EN OLE AVUTON.



Nyt meen syömään ja sitten kipinkapin diabeteslääkärin juttusille tunnustamaan AVUTTOMUUTENSA:) tän taudin kanssa.. 26 yksikköä kerta eli yli sata yksikköä päivässä piikitän itseeni insuliinia..kuullostaa ainakin minusta aika hurjalle.



33 +1

Minä kun eilen jo hyvin hämmensin tuota epparisoppaa niin aloin tänään lukea tuota lehtistä, mikä kurssilta saatiin eli " Eltern 2007/2008" joka on tehty ohjelehtiseksi. Siinä epparista näin; Ennen repeämää pyritään tekemään eppari. Monilla klinikoilla epparista on tullut rutiinia, koska ollaan haluttu säästää lapsen päätä paineelta/litistymiseltä. Viime vuosien tieteellisillä tutkimuksilla tälle ei ole löydetty perusteita ja sen vuoksi järkevät kätilöt yrittävät välttää epparia, joka tehdään vain jos on lääketiteellisiä indikaatioita kuten; naisen voimat ovat lopussa, lapsi on juuttunut, lapsi on suuri tai kudos on tiukkaa.



Siis taitaa riippua myös osittain sairaalasta/kätilöstä. Ja monethan olikin jo omia kokemuksiaan kirjottaneet. Eipä me sitä valita voida, mitä tapahtuu. Päätökset tekee kätilö ja luulisin, että harkiten sekä lapsen, että äidin parasta. Mutta kiva se silti on tietää vähän asiasta etukäteen eli mitä kaikkea siä VOI tapahtua.



ALPUKKA: Mä olen jostain lukenut, että lapsi vois kääntyä viä viikolla 36, mutta en tiä millon kääntämään aletaan. Onkohan siinäkin paikkakuntakohtasia eroja?



Nälän tunteesta on ollu puhetta. Mä syön koko aamupäivän, kun muuten tulee viä huonompi olo kuin se jo on. Illalla maha usein pingottunu ja sit ei enää pysty syömään. Eilen olin varmaan syöny jotain sopimatonta, kun närästi ihan kauheesti ja sen jälkeen tuli kaikki ulos. Mulla jotenki toi närästys ja oksentelu on yhteydes toisiinsa. Eikös joku ollu kirjottanu, että mahan laskeutuminen olis auttanu närästykseen? Jos näin on niin alan sitä odotella, jos tää olo kohentuis. Olin eilen taas ihan valmis tapaus tämän pahoinvoinnin kans. Alkais nimittäin riittää jo!



Meillä vaavi käänsi aamulla takamuksensa vasemmalta kyljeltä oikealla. Kauhee vemputus ja sit se kumpu tuli toiselle puolelle ja potkut alko tulla vasempaan kylkeen. Johan se kauan olikin ollu vasemmalla kyljellä.



Mukavaa torstaita kaikille!



Huuheli

Täällä on alkanut keskustelu synnytyksestä. Hurjaa kun jo kerran tai useammin purkautuneet kertoo asioita joihin meistä kellään ei ole enää pitkä matka.



Eilen tuli huomattua mitä tapahtuu kun rasittaa itseään typerillä aisioilla. Olen joutunut hiven outoon tilanteeseen rikkinäisen puhelimeni kanssa. Huoltofirma on mokaillut ja sekaannuksia sattunut. Asia on vaivannut minua senkin takia, että pätö homma kestää ja kestää. Melkeen 400 euron puhelin hajosi ja luonnollisesti haluan joko vakuutuksista tai sitten myyjältä hyvitystä tilanteesta. Eivät nyt vaan saa selvitettyä hajoamisen syytä. Eilen taas puhelinlangat laulo ja sama höpöhöpö jatkui langan toisessa päässä. Huoltomies näet muistelee piirilevyn olleen irronnut, mitään dokumenttia ei ole. Muutaman tahon kanssa taas roikuin puhelimessa ja lopulta sain jälleen soittaa huoltoon ...topakkana kun olin niin asiakaspalvelun nainen puhui sellaisella todella kovalla äänellä ja selitti taas ihan höpöjä..siis minun olisi pitänyt maksaa siitä arvioista, että huoltomies muistelee jotaina..ja nyt kun tätä muistikuvaa selvitetään uudelleen minun olisi taas pitänyt olla lompsa auki..ei käy. Se tytsi puhui itsensä pussiin ja kun en itsekään enää ihan tyyni ollut niin tottahan minä taas ärsyttävään asialliseen tapaani tein huomautuksia asioista joiden osalta hän itseään pussiin puhui. Ja ja ja.. tosi kiinnostavaa luettavaa sori vaan. ps. joskus kymmenen vuotta sitten olin puhelinmyyjänä ja tunnen toki myötätuntoa asiakaspalvelutilanteissa puhelimitse toimivia kohtaan mutta on typerää yrittää olla nokkelampi kuin asiakas olematta sitä sitten kuitenkaan. En tykkää tyhmistä ihmisistä.



Tästä episodista seurasi menkkamainen kipu ja supistuksia. Ei tilanne tuosta pahentunut mutta nyt ymmärrän miksi olisi syytä olla tressaamatta mistään tässä vaiheessa. Jotenkin se menkkakipu ja supparit oli niin voimakaan oloista tavarata jotta olin ihan nukkuneen rukous koko farssin jälkeen.



Mies vei minut puhelinkauppaan jossa sitten hiihtelin etananvauhtia puuskutellen ja mahasta pidellen.. ärsyttävintä on kun rikkoutunut puhelin oli paras mitä on ollut..no jonku nokian kanssa menin pariksi vuodeksi kytkyllä naimisiin...ja se siitä sitten. Mutta olipas paska projekti.. tuli miehenkin puolelta jotenkin outoa kommentointia touhun aikana ja alko keittämään.. EN OLE AVUTON vaikka hormoonihöyryistä norsua muistutankin.. perkule



Nyt meen syömään ja sitten kipinkapin diabeteslääkärin juttusille tunnustamaan voimattomuutensa tän taudin kanssa.. 26 yksikköä kerta eli yli sata yksikköä päivässä piikitän itseeni insuliinia..kuullostaa ainakin minusta aika hurjalle.

Täällä on alkanut keskustelu synnytyksestä. Hurjaa kun jo kerran tai useammin purkautuneet kertoo asioita joihin meistä kellään ei ole enää pitkä matka.



Eilen tuli huomattua mitä tapahtuu kun rasittaa itseään typerillä aisioilla. Olen joutunut hiven outoon tilanteeseen rikkinäisen puhelimeni kanssa. Huoltofirma on mokaillut ja sekaannuksia sattunut. Asia on vaivannut minua senkin takia, että pätö homma kestää ja kestää. Melkeen 400 euron puhelin hajosi ja luonnollisesti haluan joko vakuutuksista tai sitten myyjältä hyvitystä tilanteesta. Eivät nyt vaan saa selvitettyä hajoamisen syytä. Eilen taas puhelinlangat laulo ja sama höpöhöpö jatkui langan toisessa päässä. Huoltomies näet muistelee piirilevyn olleen irronnut, mitään dokumenttia ei ole. Muutaman tahon kanssa taas roikuin puhelimessa ja lopulta sain jälleen soittaa huoltoon ...topakkana kun olin niin asiakaspalvelun nainen puhui sellaisella todella kovalla äänellä ja selitti taas ihan höpöjä..siis minun olisi pitänyt maksaa siitä arvioista, että huoltomies muistelee jotaina..ja nyt kun tätä muistikuvaa selvitetään uudelleen minun olisi taas pitänyt olla lompsa auki..ei käy. Se tytsi puhui itsensä pussiin ja kun en itsekään enää ihan tyyni ollut niin tottahan minä taas ärsyttävään asialliseen tapaani tein huomautuksia asioista joiden osalta hän itseään pussiin puhui. Ja ja ja.. tosi kiinnostavaa luettavaa sori vaan. ps. joskus kymmenen vuotta sitten olin puhelinmyyjänä ja tunnen toki myötätuntoa asiakaspalvelutilanteissa puhelimitse toimivia kohtaan mutta on typerää yrittää olla nokkelampi kuin asiakas olematta sitä sitten kuitenkaan. En tykkää tyhmistä ihmisistä.



Tästä episodista seurasi menkkamainen kipu ja supistuksia. Ei tilanne tuosta pahentunut mutta nyt ymmärrän miksi olisi syytä olla tressaamatta mistään tässä vaiheessa. Jotenkin se menkkakipu ja supparit oli niin voimakaan oloista tavarata jotta olin ihan nukkuneen rukous koko farssin jälkeen.



Mies vei minut puhelinkauppaan jossa sitten hiihtelin etananvauhtia puuskutellen ja mahasta pidellen.. ärsyttävintä on kun rikkoutunut puhelin oli paras mitä on ollut..no jonku nokian kanssa menin pariksi vuodeksi kytkyllä naimisiin...ja se siitä sitten. Mutta olipas paska projekti.. tuli miehenkin puolelta jotenkin outoa kommentointia touhun aikana ja alko keittämään.. EN OLE AVUTON vaikka hormoonihöyryistä norsua muistutankin.. perkule



Nyt meen syömään ja sitten kipinkapin diabeteslääkärin juttusille tunnustamaan voimattomuutensa tän taudin kanssa.. 26 yksikköä kerta eli yli sata yksikköä päivässä piikitän itseeni insuliinia..kuullostaa ainakin minusta aika hurjalle.

hei vaan

Kävin minäkin viä mittanauhailemassa ja mitta edelleen se 100cm...sama kuin viimeksi, kun tää palstalla mittailtiin. Voi kyllä heittää päivän aikanakin. Aamulla saa hyvät mitat. En uskalla puntariinkaan mennä illalla:)



Huuheli 32+5

Epparista olitte kovasti jutelleet.. Minullakin on sellainen käsitys, että tehdään vain jos on ehdottomasti tarve, kovin kevyesti ei. Tosin, omakohtainen kokemus puuttuu, koskapa jouduin esikoisesta hätäsektioon ennen ponnistusvaiheen alkua...



keijo.annikki: Tuntui tutulta tuo sinun eilinen väsymyksesi.. Minäkin olin valvonut toissayönä ja sitten eilen pikkuneiti kieltäytyi nukkumasta päikkäreitä, juoksi pelkässä vaipassa karkuun, piirsi omassa huonessaan kaapinoveen yms... Eikä omat voimat riittäneet neidin kiukuttelun taltutukseen millään. Lisäksi hän sai taas itkuraivarit. Syynä oli se, että hän olisi halunnut yskänlääkettä ja suuttui silmittömästi kun en antanut parin virkayskäyksen jälkeen... eh. Nyt hymyilyttää mutta eilen ei tosiaan naurattanut.



Oma masu hyppii nyt säännöllisin väliajoin. Hikottelu on alkanut joitakin päiviä sitten. Pikkuinen nieleskelee ilmeisen reippaasti lapsivettä ja hikottelee. Esikoisesta alkoi jo aiemmin ja olenkin jo odotellut milloin tämä aloittaa hikottelun.

Uskaltauduin sitten lataamaan minäki masukuvan nettiin... Kuva on otettu jo viime viikolla..

http://www.aijaa.com/v.php?i=414296.jpg



Aurinkoista mieltä toivottaa

Gandalfiina rv 35+0

Aamu vasta varhainen ja tekstiä jo toista sivua:) Mua oikein tympäsi kun heräsin jo yhdeksältä.. kävin sitten koiran kanssa pitkällä etana-lenkillä ja söin aamupalaa..tosin vähän vähemmän kuin yleensä kun on yhdeltä neuvola ja sieltä tulee taas valitusta:) Viimeksikin oli tullut kilo/viikko tahtia ja koska nytkin kotipuntari näyttää 2kg enemmän kuin 2 viikkoa sitten, samaa on luvassa...huh huh.. Väitän etten edes syö niin paljoa, mutta kaippa mää sitten syön..



Olen kateellinen Murmelille kuivausrummusta. Meidänhän piti ostaa sellanen häälahjarahoilla ja odotin sitä kuin kuuta nousevaa. Käytiin jo kattomassakin sopivaa, kunnes tajuttiin etteihän se millään mahdu meidän kylppäriin kun siinä on niin iso peilikaappi tiellä:( Ei auta kun odottaa seuraavaa asuntoa.. nytkin pitäisi mennä tyhjentämään kone, ja ripustamaan ne kaikki vaatteet minne sattuu:(((



Eppareista oli paljonkin puhetta.. Meille sanottiin synnäriltä että ei tehdä jos ei ole aivan pakko, ja että repeämä (siis pieni sellainen) paranee paremmin. Näin näytti olevan myös käytännössä silloin kun olin siellä harjoittelussa.



Myös yksi virtsankarkailija ilmoittautuu:) Nyt tosin jo vähän helpottanut.. johtuukohan ahkerasta lantionpohjajumpasta tai sitten siitä, että automaattisesti jännitän lihaksia aivastuksen/yskäisyn tms. tullessa. Kurja vaiva kuitenkin.. toivottavasti ei pahene synnytyksen jälkeen niinkuin on povattu:(



Napapiiri mitattu..103cm näytti... eli mihinkäs ne mun kaikki 14 kg on mennyt?? Pitäisi kai mitata reisien/takapuolen ympärys samalla..tulisikohan samat lukemat;)



Vielä yksi kommentti mies-keskusteluun. Oli hupaista eilen kun kävin kampaajalla. (Oli muuten ihanaa, piristi kovasti.) Kun mies tuli kotiin, katseli mua vähän aikaa ja kertoi että näytän kovin kauniilta... ja se siitä! Olin ihmeissäni, ettei mitään kommenttia hiuksista jotka oli puolet lyhyemmät kuin aiemmin, toinen puoli kirkkaanpunaisia raitoja ja toinen puoli mustia raitoja täynnä!!! Vieläkun olin hehkuttanut kampaajakäyntiäni monta päivää etukäteen, ja oli itse mukana kun varasin ajan. Kun mainitsin asiasta, mies naurahti että kappas, niinpäs onkin... Voi elämä kun en tiennyt itkeäkö vai nauraa...että niinpaljon ne sitten meidän hiuksia kattoo:)

Mies puolusteli itseään sillä, että kumminkin kehui mun näyttävän kauniimmalta, vaikkei tiennytkään mistä tämä johtui..luuli että olin vaan meikannut:) Eli kaippa tähänkin kohteliaisuuteen oli tyytyminen:D Illalla sitten kehui hiuksia erikseen ja sanoi mun näyttävän oikein räväkältä..pelkäsi nimittäin mamma-tukan leikkausta:)



Palailempas vaikka illalla kertomaan mitä siellä neuvolassa oli puhetta. Puhelimessa sanoi varaavansa vähän pidemmän ajan, kun pitää käydä tuota masennusta läpi. Harmittaa kun mies ei pääse mukaan työn takia.. olisi ollut ehkä helpompi puhua. Pelkään että vähättelen ja kaunistelen asiaa.. No pitää yrittää sanoa asiat niinkuin ne on.

Vielä plussat

+ uudet kivat hiukset

+ sain eilen käytyä kelalla ja laitettua meidän vihkikuvan lehteen sunnuntaiksi, joten nekin on mielestä pois

+ koira on ollut erityisen mukava, ja ihana.. ei edes tuhonnut mitään pitkään aikaan.. tajuaa kai, ettei nyt ole oikein sen aika:)



iso miinus: erehdyin käymään nissenillä eilen, ja olisin löytänyt maailman ihanimmat silmälasit. Haluaisin niitä niin kamalasti... toinen linssi 0e..joten olisi maksanut " vain" 300e.. yritin puhua niistä miehelle eilen, mutta tämä vaan naureskeli mun shoppaushimolle, eikä ottanut ollenkaan vakavasti.. pöh...

Tähän liittyen: aika kiva muuten kun peruutin opintotuen ensikuusta lähtien.. ja eka äitiysraha tulee vasta toukokuussa. Eli huhtikuulta tulee tilille tasan 0 euroa!!!! Aika mukavaa.. Kysyin kela-virkailijalta miten tulisin toimeen ilman miestä?? Virkailija sanoi että sossun luukulle vain.. että näin meidän hyvinvointivaltiossa:) Silmälasit taitaa jäädä haaveeksi...



Mirage 33+6

Nyt on viimeinen neuvola lääkäri takana... Ja uutiset ei ollu mitenkään kamalan mukavia.

Painoa kahdessa viikossa oli tullu 1,4 kiloa, turvotusta ja ummetusta on kamalasti. paineet oli ok ja kohdunpohjan korkeus oli 35cm.

Kohdunsuulla ei muutosta sitten 10 viikkoon, eli kaula 3 cn ja 1cm suu auki. Ihan hyvä vaan, eipähän ole kyllä suistellutkaan.



Ja se todella huono uutinen on se että vauva on perätilassa... Oli viimeksikin kun kävin ja " pylly" minkä olen luullut tuossa pyörivän onkin ollut pää... Voihan hide sanon minä.

Kahden viikon päästä katotaan sitte vielä uudelleen, jos ei ole kääntynyt niin sitten äippäpolille kääntöyritykseen. Perätila synnytys on mahdollinen mutta vauvan tän hetkisen koon mukaan varmaan kuitenkin mahdoton. Painoarvio oli n.2700-2800g. Mutta kaikkihan tietenkin selviää tässä perin kolmen viikon sisään.

Vauva mahtuu vielä kääntymään moneen kertaan, ehkä... Tai niin olen luullut,mutten luota nyt enään yhtään näihin omiin tuntemuksiin.



Ottaa päähän, jos tää menee nyt sektioon tai jotain. Mulla on niin kamala paniikki siitä leikkauksesta että joudun varmaan psykiatrille tässä vielä lähtemään jos siihen leikkaukseen joudun... Toiset pelkää alatiesynnytystä, toiset leikkausta.....



Mutta turhaanpa tässä on mietiskellä kauheesti.... Minä kun luulin että maha on sen takia niin alhaalla että vauva on laskeutunut,mutta senhän takia se niin alhaalla on kun toinen vaan istuskelee siellä...



Plussia on vaikee saada mut kokeillaa...



+ Karkkia kaapissa

+ Muksut menee kohta päikkäreille

+Vauva voi muuten tosi hyvin



martina 34+3