Nykyään nuoriso joutuu kouluttautumaan toiseenkin ammattiin kun töitä ei ole

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen jo omana opiskeluaikana tavannut yliopistossa ammattia vaihtavia tai lisää kouluttautuvia erittäin aikuisia, itsekin nelikymppisenä. Ei siis mitenkään uusi eikä vain nuoria koskeva asia.

Ennen tämä oli mahdollista ja koulutusta tuettiin.

Nyt on lähes mahdotonta opiskella uusi ammatti.

työn ohessa siitä vain, ei kukaan estä. tietysti vapaa-ajasta pitää luopua.

Mikä tutkinto antaa valmiudet moneen eri ammattiin? Nyt mulla nuo asiat mietinnän alla.

Kiitos jo etukäteen tiedoista

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Iso osa nuorista opiskelee aluksi jotain mille ei ole tarvetta, tai sitten ovat niin huonoja siinä ensimmäisessä ammatissa, että eivät oikein kelpaa markkinoille tai sitten oli ihan väärä käsitys kyseisestä ammatista ja kiinnostus loppuu. Näin on aina ollut ja näin tulee olemaan tulevaisuudessa. 

Nuorilla ei ole mitään mahdollisuutta tai kykyä selvittää millaiset työllisyysnäkymät tulevaisuudessa on milläkin alalla. Sitä varten on koulutussuunnittelijat eikä heilläkään ole kristallipalloa.

90-luvulla sairaanhoitajilla oli kova työttömyys, sitten heitä koulutettiin kiireellä lisää, kun iski työvoimapula. Nyt hyvinvointialueet irtisanoo hoitajia.

Vuosituhannen vaihteessa koulutettiin kiireenvilkkaa työllisyyskoulutuksissa kaivostyöntekijöitä. Hiljaista on sen jälkeen ollut. Sama koski insinöörejä.

Rakennusmestareiden koulutus lopetett

Rakennusala on aika puhtaasti ulkomaalaistahalpatyövoimaa. 90 luvulla valehdeltiin että kun suuret ikä luokat jää eläkkeelle jää valtava määrä työpaikkoja täyttämättä.

Ongelma on siinä että monella alalla maksetaan niin huonoa palkkaa että sillä ei saa edes lainaa joten yksinkertaisesti ei vain kannata. 

Ketkä on ajaneet suomen tähän jamaan 90 luvun lamasta?

Olen 62v ja minulla on neljä koulutusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valtion vuosittain maksamien yritystukien kokonaissumma on noin neljä miljardia euroa. Tilastokeskuksen yritystukitilastoon ei sisälly verotukia tai maataloustukia, vaan mukana ovat vain yritystoimintaan kohdistuvat tuet, eli suorat tuet, lainat ja takaukset.

 

Maataloustuki, niin. Jauheliha on jo loppu. Maataloustukea maksetaan, jotta täällä on kriisin sattuessa ruokaa v***** idiootti. Ei täällä kannata viljellä tai kasvattaa yhtään mitään.

Tuhannet maatilat nostavat tukia, vaikka eivät tuota ruokaa.

 

Ne maatilat tuottavat ruokaa välillisesti tuottamalla heinää ja muuta rehua tuotantoeläimille, jotka tuottava ihmisravintoa jossakin muodossa. Todella harvassa ovat ne hevostilat muut sellaiset maataloustuen saajat, jotka eivät tuota edes heinää vaan polttoainetta tai jotain muuta kuin ruokaa.

miten niin nykyään, et taida olla kauhean vanha jos tää on sulle "uus" juttu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Iso osa nuorista opiskelee aluksi jotain mille ei ole tarvetta, tai sitten ovat niin huonoja siinä ensimmäisessä ammatissa, että eivät oikein kelpaa markkinoille tai sitten oli ihan väärä käsitys kyseisestä ammatista ja kiinnostus loppuu. Näin on aina ollut ja näin tulee olemaan tulevaisuudessa. 

Nuorilla ei ole mitään mahdollisuutta tai kykyä selvittää millaiset työllisyysnäkymät tulevaisuudessa on milläkin alalla. Sitä varten on koulutussuunnittelijat eikä heilläkään ole kristallipalloa.

90-luvulla sairaanhoitajilla oli kova työttömyys, sitten heitä koulutettiin kiireellä lisää, kun iski työvoimapula. Nyt hyvinvointialueet irtisanoo hoitajia.

Vuosituhannen vaihteessa koulutettiin kiireenvilkkaa työllisyyskoulutuksissa kaivostyöntekijöitä. Hiljaista on sen jälkeen ollut. Sama koski insinööre

 

Rakennusalalle ei oteta töihin suomalaisia, ei varsinkaan naisia. Vain ne voivat jatkaa, jotka ovat onnistuneet saamaan vakituisen työsopimuksen. 

Vierailija kirjoitti:

Valtion vuosittain maksamien yritystukien kokonaissumma on noin neljä miljardia euroa. Tilastokeskuksen yritystukitilastoon ei sisälly verotukia tai maataloustukia, vaan mukana ovat vain yritystoimintaan kohdistuvat tuet, eli suorat tuet, lainat ja takaukset.

Aika vääristävä markkinatilanne, ei näin yrityksiä voi tukea, yrityksen pitää pärjätä omillaan toimeen, vaikuttaa Kommunismilta tälläinen tukeminen.

Ap voisi miettiä, montako työpaikkaa olisi kadonnut ilman yritystukia. 

 

ammatteja on pilvin pimein ja osa ammateista ihan täysin turhia. Jos suomesta löytyy pari työpaikkaa ammattiin, niin kannattaako siihen kouluttautua ja ylipäänsä kouluttaa satoja yhtä paikkaa kohden

Minulla kaksi ammattia, opiskelin ne samanaikaiseksi, jktta on paremmat mahdollisuudet työllistyä. Työelämän aikana hankin yhden pätevyyden vielä vapaa-ajallani opiskellessa. 

Minne kannattaa mielestäsi kouluttautua? Suo siellä, vetelä täällä.

Nuorten vaikea tietää, mikä kannattaa pitkän päälle. Nyt olisi hyvä kouluttautua mutta millä rahoitat opiskelut pakko ottaa velkaa ja maksaa sitä loppuelämä. Jää perhekin haaveeksi vain....

Jos opiskelee työttömyyskorvauksella niin se edellyttää lupaa työkkäriltä ja maksimi 2 vuotta ja kulukorvauksen saa vain työkkärin sivuilla oleviin koulutuksiin. 

Työkkärissä on työryhmä, joka päättää saatko luvan opiskeluun eli tukeeko uusi tutkinto työllistymistäsi.