Mikä haave jäi elämässäsi toteuttamatta?

Mä olisin halunnit lentoemoksi, en päässyt. Olisin halunnut hyvän parisuhteen ja komean miehen. En saanut. Eli kaikki tärkeät meni päin hel...iä

Muuten on mennyt mukavasti, mutta työelämä, hyi helevetti mikä pettymys. Opiskellut olen ja alojen pitäisi olla työllistäviäkin, mutta valmistuin taaskin just tähän lamaan enkä millään työllisty omalle alalle, joten TAAS teen vaan jotain millä ei ole mitään tekemistä kiinnostuksen ja koulutuksen kanssa ja ihan vaan rahan takii. 

Että semmoinen ammatinvalinta. Laskelmieni mukaan seitsemän vuoden päästä olisi jo sen verran pääomatuloja, et voin näyttää keskaria työelämälle.

Lapsuuteni suurin unelma oli olympiavoitto. Vielä tänäkin päivänä ottaisin mieluummin sen kuin vaikkapa 120 miljoona Eurojackpotista.

Halusin uran diplomaattina. Ainahan voi vieläkin toki yrittää. Halusin olla merkittävä henkilö ammattini kentällä mutta olen nolo työtön luuseri. Halusin olla rikas ja kaunis mutta olen läski sossupummi. Halusin että minulla on iso asunto, koira, auto ja kirjasto enkö ole saanut mitään niistä. Yhyy.

Vierailija kirjoitti:

Olen toteuttanut kaikki, mitkä ovat olleet toteutettavissa. Mahdottomat haaveet eivät ole edes tarkoitettu toteutettaviksi.

Vaimo, lapset työpaikka. elämä. M50

En osaa sanoa kun henki viellä pihisee.

Olla terve ja kasvaa "normaalin" naisen mittaiseksi. Jälkimmäinen nyt ei ainakaan enää onnistu ja ensimmäiseenkin menee ainakin aikaa, jos onnistuu. 

Olisin halunnut naimisiin ja lapsia mutta naiset ei huoli kilttiä ja kunnollista miestä joten minusta tuli ikisinkku. Muutamia naisia oli josta olin kiinnostunut mutta yksi teki lapsia alkoholistin kanssa ja toinen nainen kuoli kun joku huumemies puukotti sen.

Vierailija kirjoitti:

Olen toteuttanut kaikki, mitkä ovat olleet toteutettavissa. Mahdottomat haaveet eivät ole edes tarkoitettu toteutettaviksi.

Haaveet on silti haaveita ja kaikki ei toteudu. Ei tässä ollu realismista kyse. 

Ammattialani keskipalkalle en ole päässyt koskaan. Lehdistä luen minkälainen palkka minulla pitäisi olla. Tuottoisalla alalla työskentelen, huonolla palkalla suhteessa ammattialani keskiarvoon.

Omakotitalo 

Rantapaikka, jossa nollata, kun tämä oravanpyörä vie mehut. Vielä ehtii haaveilla

Olisin halunnut opiskella, niin korkealle kuin olisi ollut mahdollista. Tätä ei kuitenkaan kohdalleni suotu, vaan kuulun kouluttamattomien 15% väestöstä, joukkoon. Minusta olisi tullut ehkä mainio tutkija, koska pidän suuresti lukemisesta.

Nythän koulutustasoaste laskee muutenkin ynnä muu sivistyneisyys. Ei haluta lisää herroja vaan narreja.

Vinkkinä opintoja aloitteleville, jos opintielle tulee esteitä, kuten mielenterveyshaasteita, kannattaa jatkaa opintoja toisessa kaupungissa tai jopa harkita kokonaan ulkomaita. 

Oma perhe ja rakastava aviomies. Koskaan en kelvannut yhdellekään miehelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siemensyöksyä ihmisen peräsuoleen parisuhteessa.

 

Saman vai vastakkaisen sukupuolen kanssa?

Mitä väliä?

Ammatti. Haaveilin aikanaan jostain ihan muusta, mutta erinäisistä syistä johtuen ajauduin tälle alalle. Tässä iässä on jo liian myöhäistä lähteä opiskelemaan.

Harrastukset. Olisin halunnut olla hyvä tai edes keskinkertainen harrastuksissani. Valitettavasti olen aina ollut lähinnä surkea. 

Vierailija kirjoitti:

Avioliitto, poikaystävä, haalaribileet, vakityöpaikka ja ura (sitä kyllä toivon vielä).

Aviomies ja poikaystävä? Samaan aikaan? 

Hirsitalo rakentaminen. Olen sen jo suunnitellut tonttia ja sisustusta myöden, mutta jää haaveeksi. Myös vanhuuden kerrostaloasunto on katsottuna valmiiksi. 

Olisihan se ollut kiva kasvaa ja ola pituudelta vaikka yli 170cm, eikä jäädä mieheksi, jokaon  pituudeltaan alle 166 cm. En minä kuitenkaan vielä ajatellut kuolla pois, enkä ajatellut pilata loppuelämään uhtriutumalla tai syyttelemällä muita tästä asiasta. - Mutta huokaan luultvasti taas kun saan kuulla pituudestani jotain muka hauskaa tai jotain typerää 

En tiedä vielä jäävätkö humala taikka ihmissuhde kokematta.