Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Onko KAJ yhden hitin ihme?

Vierailija
03.07.2025 |

Näyttää siltä että seuraa Käärijän polkua

Kommentit (19462)

Vierailija
19461/19462 |
17.07.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seinäjoelaiset näyttää minusta loogiselta ja fiksusti päätellyltä. Paikannimihän taivutetaan Seinäjoe/n, Seinäjoe/lla (heikko vokaalivartalo, k katoaa astevaihtelun vuoksi). 

Tämä ei ole tarkoitettu ilkeäksi nillitykseksi vaan tietoiskuksi kielinörtteilystä kiinnostuneille: pääsääntöisesti vahva aste on ennen avotavua (vokaaliin päättyvää tavua) ja heikko aste ennen umpitavua (konsonanttiin päättyvää tavua). Seinäjo-KI - ki on avotavu, joten vahva aste. Seinäjo-EN, Seinäjo-EL-la - umpitavuja, heikko aste. Seinäjo-KE-laiset - avotavu, vahva aste. Mutta jos asukasnimijohtimessa olisikin kaksi ällää, lopputulos olisi varmaankin seinäjo-EL-laiset - umpitavu, heikko aste. 

Mä aloin ennen nukahtamista miettimään i-päätteisiä paikkakuntia. SeinäjokElaiset, rovaniemEläiset, alajärvEläiset, hankasalmElaiset. Mutta sitten: kemiläiset, porilaiset, inarilaiset ja helsinkiläiset. Miksi?

Sitten tietenkin vielä mm. Heinävesi ja Ilmajoki, joita en edes yritä arvata mitä haluavat olla. (Ja ne seinäjokisetkin päättivät olla -jokisia eivätkä jokelaisia.)

Seinä-joki, Rova-niemi, Ala-järvi, Hanka-salmi. Näiden nimien loppupuoli on "tavallinen sana". Kemi, Pori, Inari, Helsinki-nimeissä ei ole sellaista. En yhtään tiedä onko tämä ollenkaan joku selitys.

 

Kävin ruotsinkielistä koulua ja meille opetettiin että jos paikkakunnan loppupuoli on joku veteen liityvä sana (Kalajoki, Heinävesi), paikan nimi taivutetaan -lla/-llä. Siis Kalajoella, Heinävedellä, ei Kalajoessa, Heinävedessä. 

Mutta Ii-salmi taipuu sisäpaikallissijoissa: Iisalmessa, Iisalmesta, Iisalmeen.

Vierailija
19462/19462 |
17.07.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei ruotsinkielisen tarvitse yhtään hävetä sitä, että paikannimen taivutus menee väärin. Niissä ei ole aina logiikkaa, joten suomenkielinenkin tekee helposti virheitä itselleen vieraampien paikkakuntien kanssa, jos ei tarkista. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
19463/19462 |
17.07.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ei ruotsinkielisen tarvitse yhtään hävetä sitä, että paikannimen taivutus menee väärin. Niissä ei ole aina logiikkaa, joten suomenkielinenkin tekee helposti virheitä itselleen vieraampien paikkakuntien kanssa, jos ei tarkista. 

Niinpä, ihan samat ongelmat meillä on prepositioiden kanssa.

Ja KAJ'n pikkutipluihin suhtaudun lempeydellä. He ovat runsaan vuoden aikana saaneet valtavasti itsevarmuutta. Jakob ei uskaltanut mennä Helsingissä parturiin js nyt hän tekee keikkamainoksia ja välispiikkejä suomeksi. 

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme yhdeksän neljä