Lue keskustelun säännöt.
Onko KAJ yhden hitin ihme?
Kommentit (6519)
Suomenkielinen pohjalaisuus ja ruotsinkielinen pohjalaisuus ovat kaksi täysin eri maailmaa. Mahdoton vaatimus mun mielestäni yrittää kääntää yhden murretta toisen murteelle, kun jo kaunokirjallisen suomenruotsin yleiskielen kääntäminen suomeksi on vaikeaa.
Mä en (umpisuomenkielisenä) osaisi mitenkään tulkita sitä tiettyä ruotsalaista fiilinkiä niin, ettei se suomeksi kuulosta teennäiseltä tai ylimakealta. Ihailen ihmisiä, jotka ylipäätään suoriutuvat kirjojen kääntämisestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomenkielinen pohjalaisuus ja ruotsinkielinen pohjalaisuus ovat kaksi täysin eri maailmaa. Mahdoton vaatimus mun mielestäni yrittää kääntää yhden murretta toisen murteelle, kun jo kaunokirjallisen suomenruotsin yleiskielen kääntäminen suomeksi on vaikeaa.
Mä en (umpisuomenkielisenä) osaisi mitenkään tulkita sitä tiettyä ruotsalaista fiilinkiä niin, ettei se suomeksi kuulosta teennäiseltä tai ylimakealta. Ihailen ihmisiä, jotka ylipäätään suoriutuvat kirjojen kääntämisestä.
Mutta jos luet Rääppöön suomeksi tietämättä että se on käännöskirjallisuutta, et löydä siitä kovinkaan monta viittausta suomenruotsalaisuuteen tai nimenomaan Vöyriin.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on Axelille kuin vanhan kirjan uusintaensi-ilta mutta täysin uudelle yleisölle. Varmasti hänen sydäntään lämmittää suuresti tuo arvostelu ja kirjan saama huomio suomenkielisessä Suomessa yleensäkin. Olen vannoutuneena kirjatoukkana niin ylpeä hänestä ja onnellinen hänen puolestaan.
Onnea Axel! Hienoa, että hänen kirjailijaminänsä ja teoksensa saa näin hyvää näkyvyyttä ja arvostusta!
Ja onnea myös KAJ! Kyllä näissä tämän ja eilisen päivän jutuissa myös KAJ on saanut näkyvyyttä suomenkielisellä puolella. Voi melkein sanoa, että lopultakin. He olisivat ansainneet tämän kaiken jo vuosia sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomenkielinen pohjalaisuus ja ruotsinkielinen pohjalaisuus ovat kaksi täysin eri maailmaa. Mahdoton vaatimus mun mielestäni yrittää kääntää yhden murretta toisen murteelle, kun jo kaunokirjallisen suomenruotsin yleiskielen kääntäminen suomeksi on vaikeaa.
Mä en (umpisuomenkielisenä) osaisi mitenkään tulkita sitä tiettyä ruotsalaista fiilinkiä niin, ettei se suomeksi kuulosta teennäiseltä tai ylimakealta. Ihailen ihmisiä, jotka ylipäätään suoriutuvat kirjojen kääntämisestä.
Mutta jos luet Rääppöön suomeksi tietämättä että se on käännöskirjallisuutta, et löydä siitä kovinkaan monta viittausta suomenruotsalaisuuteen tai nimenomaan Vöyriin.
Mä väittäisin, että jokainen kaunokirjallisuuden lukija tunnistaa kyllä heti, onko kirja alkuperäisteos vai käännös. Tämä pätee myös Rääppööseen. Ei siihen tunnistukseen tarvita erillisiä viittauksia suomenruotsalaisuuteen, saati Vöyriin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teemu Muurimäki sanoi, että KAJn jäsenet eivät ole seksisymboleja. Jaa mitenköhän on🤔😂
Olen Muurimäen kanssa väkevästi eri mieltä.
Pitääkö kaikki aina seksuaalistaa, luulisi musiikin riittävän teillekin.
Jäin miettimään tätä. Itse asiassa seksuaalisuus on yksi keskeisiä teemoja heidän tuotannossaan, väitän. Milloin siksi, että se puuttuu, ja milloin siksi, että siihen tuodaan epätavanomainen näkökulma. Härnätään homoteemoilla, pohditaan miehen suhdetta naisiin, epävarmuuksia ja mihin ne johtavat. Aiheeseen otetaan kantaa useinkin.
Katsottiin Botnia Paradise lopultakin eilen. Jäin ihmettelemään käsikirjoituksen rakennetta. Romanttisen pääparin nuorta lempeä kuvataan äärimmäisen suloisesti, samaan aikaan kun he eivät oikeastaan koske toisiinsa ollenkaan, vaikka yhteistä elämääkin ollaan pohtimassa. Ratkaisu vaikuttaa tosi omituiselta, ja sitten se jää pyörimään päähän. Samalla lintuväki laitetaan kuvaamaan sitä intohimoisempaa puolta, vaikka kaikenlaista estoa heillä on ylitettävänä. Ikään kuin pohdittaisiin sitä, että nuoruudesta johtuva ujo kaunosieluisuus on hieno juttu, ja ongelmaksi se muuttuu vasta, kun sen on annettu tuhota koko tulevaisuus ja jääty mamman pikkumieheksi. Nuoripari on itse asiassa sosiaalisesti kyvykkäitä ja avoimia tunteistaan, mutta rakastumista halutaan kuvata erillisenä asiana ja nostaa se tapetille. Ja että on epävarmuutta ja epävarmuutta, ja niissä on eroja.
En tiedä, mitä mietin asiasta muutaman ajan päästä, mutta tässä tuoreet tunnelmat. Minä jäin hiukan miettimään, että vanhempana naisena BP ehkä oli hiukan sellainen nuortenmiesten tekele eli jännitteitä voisi olla lisääkin, tietty sadunomainen luonnostelmallisuus korostui yllättäen enemmän kuin Gambämarkissa, jossa pelattiin enemmän tunneristiriidoilla. Tai ehkä hahmoja oli niin paljon, että on ollut kiire saada kokonaisuus kasaan ja iso osa hahmoista jää siksi luonnostasolle. Mutta komeaa on meno ja laulajat upeita. Täytyy sanoa, että on pääkin niin pyörällä siitä kaikesta, että ehkä finessit aukeavat vasta ajan kanssa. Ja voi hyvä luoja tuota Berteliä, nyt ymmärrän mistä täällä on mekastettu. Axel läväyttää sellaisen ilmevalikoiman, joita missään muualla hänellä ei näe. Toivottavasti hän ei jää kynähommiin tai edes soittohommiin liiaksi, menee hyvä esiintyjä haaskuun. On kyllä ilkikurinen otus.
Ja kun miettii, niin onhan BP suorituksena aivan älytön kolmen sällin bändiltä. Jokainen loistaa ihan tolkuttomasti. Mies ja poika olivat aivan myytyjä ja ihmeissään, miten suomalaiset ei mittään tiedä, että heillä tällaista on ylellä tallessa ja käännettynä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
https://www.tiktok.com/music/Karaoke-7557023477493532673
Tuolta pitäisi päästä kuuntelemaan Karaoken ennakkomaistiainen. Puhelimen näytöllä katsoessa vasemmalla yläkulmassa on pieni play-nappula.
Hienot pari päivää ollut kyllä KAJ'n merkeissä, tv:tä ja lehtijuttuja ja uutta musiikkia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Axel kertoi (paljon muun ohessa) siinä Seesarin gameohjelmassa, että rakkauden kuvaaminen on ainakin hänelle itselleen (muista Kaj-pojista hän ei siis puhunut) hyvin vaikeaa ja että hän pitää itseään huonona rakkauskohtausten käsikirjoittajana. Tässä kohtaa hän ei tosin viitannut Botniaan vaan Hallniin, josta he juuri keskustelivat.
Botnian kirjoittamisen aikaan kaikki kolme olivat hyvin nuoria, 24-25-vuotiaita, ja tunteista kirjoittaminen saattoi silloin tuntua vieläkin vaikeammalta. Axel sanoi MTV:n tuoreessa haastattelussa kasvaneensa viime vuosina paljon, tuntevansa itsensä ja luottavansa itseensä entistä enemmän.
Arvaisin, että heidän tuleva musikaalinsa (milloin se sitten näkeekin päivänvalon) on paljon kypsempi teos kuin kaksi edellistä, jotka silloisten poikasten luomuksiksi ovat nekin mun mielestäni erinomaisia.
Vierailija kirjoitti:
https://www.tiktok.com/music/Karaoke-7557023477493532673
Tuolta pitäisi päästä kuuntelemaan Karaoken ennakkomaistiainen. Puhelimen näytöllä katsoessa vasemmalla yläkulmassa on pieni play-nappula.
Suurkiitos! Mäkin kuulen tuossa jotain komeaa sotilasmarssiklangia, kuten se reaktiovideon tehnyt muusikko, samoin vanhaa suomi-iskelmää niin kuin joku täällä aiemmin. Hienoja melodisia käänteitä ja koukkuja. Tykkään kovasti!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rääppöö arvosteltu Hesarissa. Suomentajan nimi väärin eikä kriitikko tykännyt murteesta.
Odotin Rääppöötä, mutta olen nyt lukenut muutaman sivun eikä suomentaja ole vielä kertaakaan onnistunut laittamaan pilkkua oikeaoppisesti päälauseen ja sivulauseen väliin. En tiedä, pystynkö lukemaan pidemmälle, sillä pilkuttoman pötkön lukeminen ei tunnu hyvältä. Ruotsinkielisestä versiosta tykkäsin.
Kääntäminen on melkein aina tavallaan mahdoton tehtävä, ja murteen kääntäminen on vielä tavallistakin mahdottomampi homma. Lopputuloksesta on varmasti monia mielipiteitä. Itse olen sitä mieltä, että suomen kielen Pohjanmaan murteissa on ihan eri fiilis kuin ruotsin kielen saman alueen murteissa. Kirjan alun omistuskirjoitus "Äiteelle: kiitos ku loppuuksi luovutit ja annoot mun lukia ruokapöyräs" ei minusta kuulosta Axe
Omistuskirjoitus ei kuulosta Axelilta, koska hän ei puhu Suupohjan murretta, johon suomennoksessa oli päädytty. Miten alkuteoksen "Ti mamm, tack för att do ga åpp ti sist å leta me läs me matbåoli" sitten menisi suomeksi?
Mä luulen, että tässä tulee useampi ongelma väliin. Ensinnäkin, KAJ-eksotiikka tekee sen, että meille suomalaisille he eivät puhu junttimurretta, vaan sanat tulevat suoraan jostain toisesta galaksista. He ovat ufoja. Ruotsalaisilla saattaa olla vähän samaa vaivaa, ja tilanne olisi toinen, jos puhuisivat jotain gotlantia tms. Täräys on melekoonen, kun se tuloo pohojammaaksi.
Toisekseen, nyt hänestä tulee puukkojärven miehiä, jos kulttuuriero on niin vahva. Eli kustantamo olisi voinut miettiä toisenkin kerran, mitä toivoivat. Toisaalta, omituista sekin olisi, jos Axel saisi luvan lukea ruokapöydässä savoksi.
Ja kolmanneksi, Axelin ääni korvissa on kuitenkin yleiskielisempi kuin aidot keskustelut omien seurassa. Asiaa tietysti korostaa entisestään suomekieliset pätkät, jotka tulevat koulusuomella ja yleiskieli saati sitten murteellisuus on vähissä.
Ja samaan aikaan olen ehkä sitä mieltä ennen kuin olen lukenut kumpaakaan versiota, että on vain hyvä, jos kieli lyö lukijaa otsaan. Että se pakottaa miettimään.
Haukotus 🥱 Ketään ei enää kiinnosta. Luopiot ja RKP:n puoluetoimisto voivat hajaantua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä te tiedätte, Katariina Souri, Unimyytti, Osa 1
Suurkiitos! Mäkin kuulen tuossa jotain komeaa sotilasmarssiklangia, kuten se reaktiovideon tehnyt muusikko, samoin vanhaa suomi-iskelmää niin kuin joku täällä aiemmin. Hienoja melodisia käänteitä ja koukkuja. Tykkään kovasti!
Minä olin ensin hämmentynyt siitä, että kara-karaoke kuulostaa niin paljon Månsin Cara mian kopiolta, mutta sitten tajusin, että se on tarkoituksellinen jekku. Uskoisin, että tästäkin kappaleesta löytyy paljon ilon aiheita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
https://www.tiktok.com/music/Karaoke-7557023477493532673
Tuolta pitäisi päästä kuuntelemaan Karaoken ennakkomaistiainen. Puhelimen näytöllä katsoessa vasemmalla yläkulmassa on pieni play-nappula.
Nå he va na! Tämähän jäi kerrasta päähän ja se on mulla tosi harvinaista, olen musiikillisesti niin hidasoppinen. Mahtavaa schlagermeininkiä.
Vierailija kirjoitti:
Tämä HS:n arvostelu on kyllä kaikkiaan iso juttu. Suomessahan mikään kirja ei ole edes olemassa, ellei Hesari arvostele sitä. No, Hesari teki heti ilmestymispäivänä näyttävän jutun, jossa kirja saa hyvin positiivisen arvion. Lämpimät onnittelut Axelille!
Kuinka paljon kilahti rahaa toimittajan tilille ruotsalaiselta säätiöltä?
Ne eturivin fanit kiljuu ja karjuu jäähallin konsertissa Karaoken ulkomuistista ainakin yhtä kovaa kuin ne Kaj'n vanhemmat hitit, ellei kovemmin. Voihan pojat minkä taas teitte. :D
Ketjun tätien tarvitsee lukea vain yksi kirja, ja tiedätte kyllä. Unimyy
Miltä osin Rääppöö tai ylipäätänsä mikään kaunokirjallinen teos paljastuu käännöskirjallisuudeksi?
Axelin haastattelu kuulemma tulossa Helsingin Sanomiin!