Kuinka monta uutisartikkelia n. 50-sivuiseen graduun?
Ohjaajani väittää että 60 artikkelia on hyvä otanta graduun. Ihmettelin otannan suuruutta, koska yliopistossani graduun on varattu viisi kuukautta ja tuollaisen läjän läpikäyminen tekee tiukkaa. Kyselin eri kavereiltani, ja heidänkin mielestä 60 on liian iso otanta gradun laajuuteen, kun kyseessä kvalitatiivinen sisällönanalyysi.
Kysyin toiselta opettajalta joka sanoi että 60 ei ole varsinainen standardimäärä, mutta hän ei suostunut antamaan mitään lukua kun kysyin että mikä olisi riittävä määrä.
Ohjaajallani on muutenkin epärealistinen ote graduntekoon, joten en haluaisi häntä suoraan totella koska tuo määrä tuntuu epärealistiselta aikaan nähden.
Koska yliopistoni ei suostu antamaan muuta lukua, kysyn täältä. Mikä olisi hyvä otanta uutisia?
Kommentit (56)
Vierailija kirjoitti:
En ihan ymmärrä kysymystäsi. Mitä tarkoitat "uutisartikkelilla"? Sanomalehtijuttujako ihan tavallisista sanomalehdistä? Vai tieteellisiä artikkelita tiedelehdissä?
Jos kyse on sanomalehtiartikkelista (sen vaikutelman kysymyksestäsi saa), 60 artikkelia ei ole paljon. Johan yhden päivän sanomalehdessä on tuollainen määrä artikkeleita (osa lyhyitä, osa pitempiä). Mutta jos kyse on tieteellisistä artikkeleista, sitten määrä on graduksi valtava, koska artikkelit ovat usein 10-20 sivua pitkiä ja vaativat aika keskittynyttä lukemista.
No ei gradua tehdä yleensä sanomalehtiartikkeleista. Kyllä tässä tieteellisiä tutkimusartikkeleita tarkoitetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ihan ymmärrä kysymystäsi. Mitä tarkoitat "uutisartikkelilla"? Sanomalehtijuttujako ihan tavallisista sanomalehdistä? Vai tieteellisiä artikkelita tiedelehdissä?
Jos kyse on sanomalehtiartikkelista (sen vaikutelman kysymyksestäsi saa), 60 artikkelia ei ole paljon. Johan yhden päivän sanomalehdessä on tuollainen määrä artikkeleita (osa lyhyitä, osa pitempiä). Mutta jos kyse on tieteellisistä artikkeleista, sitten määrä on graduksi valtava, koska artikkelit ovat usein 10-20 sivua pitkiä ja vaativat aika keskittynyttä lukemista.
No ei gradua tehdä yleensä sanomalehtiartikkeleista. Kyllä tässä tieteellisiä tutkimusartikkeleita tarkoitetaan.
Siis kuinka pihalla joku voi olla? Gradun PRIMÄÄRILÄHTEENÄ on uutisartikkeleita. Mikä tässä on vaikeaa?
Vierailija kirjoitti:
Okei, aloittaja opiskelee jossain vinku-Intiassa, mutta edes tätä olennaista tietoa ei kyennyt aloituksessaan kertomaan. Jäljemmässä kommentissa kiljuu, että kuinka vaikeaa voi olla tajuta, että ulkomailla on asiat eri tavalla..... Yritä kertoa edes ne olennaiset asiat ongelmastasi, latvakakkonen.
Totta. Tuollainen perusasia olisi ollut hyvä kertoa ihan ensimmäiseksi, kuten myös sen, minkä tasoisesta tutkinnosta on kyse, graduja kun ei ulkomaisissa yliopistoissa kirjoiteta, sillä se on terminä aika lailla puhtaasti suomalainen ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäytetyö. Jos opiskelee ulkomaisessa yliopistossa, pitäisi vastaavan tasoisen tutkinnon opinnäytetetyöstä käyttää joko yliopiston omaa vieraskielistä nimitystä tai sitten puhua ylemmän korkeakoulututkinnon tai maisteritutkinnon opinnäytetyöstä. Ei mikään ihme, että täällä vastataan mitä vastataan, kun kysyjä kääntää kielestä toiseen aivan päin mäntyä.
Se, että Suomessa ei saa tulla gradua tehdessä kiire eikä tuskanhiki eikä paha mieli eikä uupumus, ei tarkoita, että muuallakin maailmassa asiat hoituisivat niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ihan ymmärrä kysymystäsi. Mitä tarkoitat "uutisartikkelilla"? Sanomalehtijuttujako ihan tavallisista sanomalehdistä? Vai tieteellisiä artikkelita tiedelehdissä?
Jos kyse on sanomalehtiartikkelista (sen vaikutelman kysymyksestäsi saa), 60 artikkelia ei ole paljon. Johan yhden päivän sanomalehdessä on tuollainen määrä artikkeleita (osa lyhyitä, osa pitempiä). Mutta jos kyse on tieteellisistä artikkeleista, sitten määrä on graduksi valtava, koska artikkelit ovat usein 10-20 sivua pitkiä ja vaativat aika keskittynyttä lukemista.
No ei gradua tehdä yleensä sanomalehtiartikkeleista. Kyllä tässä tieteellisiä tutkimusartikkeleita tarkoitetaan.
Kysymyksesi oli niin epäselvä, että tuollaista siitä ei mitenkään voinut päätellä. Aika moni (minä mukaanlukien) kuvitteli kysymyksesi perusteella, että teet gradua sanomalehtiartikkeleissa käytettävästä kielestä (täysin mahdollinen aihe esimerkiksi suomea tai viestintää opiskeleville).
Opettele kertomaan kysymyksessä oleelliset tiedot, äläkä kirjoita harhaanjohtavasti. Jos opiskelet ulkomailla, sinun olisi pitänyt kertoa, missä maassa opiskelet, mahdollisesti missä yliopistossa, mitä alaa ja minkä tasoista tutkintoa teet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ihan ymmärrä kysymystäsi. Mitä tarkoitat "uutisartikkelilla"? Sanomalehtijuttujako ihan tavallisista sanomalehdistä? Vai tieteellisiä artikkelita tiedelehdissä?
Jos kyse on sanomalehtiartikkelista (sen vaikutelman kysymyksestäsi saa), 60 artikkelia ei ole paljon. Johan yhden päivän sanomalehdessä on tuollainen määrä artikkeleita (osa lyhyitä, osa pitempiä). Mutta jos kyse on tieteellisistä artikkeleista, sitten määrä on graduksi valtava, koska artikkelit ovat usein 10-20 sivua pitkiä ja vaativat aika keskittynyttä lukemista.
No ei gradua tehdä yleensä sanomalehtiartikkeleista. Kyllä tässä tieteellisiä tutkimusartikkeleita tarkoitetaan.
Totta kai voi tehdä gradun vaikka aiheesta Helsingin Sanomien rikosuutisointi, ja käyttää aineistona Hesarin rikoksista kertovia uutisartikkeleita. Tieteelliset lähteet sitten tietysti erikseen, sellaisiksi eivät uutisartikkelit kelpaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei, aloittaja opiskelee jossain vinku-Intiassa, mutta edes tätä olennaista tietoa ei kyennyt aloituksessaan kertomaan. Jäljemmässä kommentissa kiljuu, että kuinka vaikeaa voi olla tajuta, että ulkomailla on asiat eri tavalla..... Yritä kertoa edes ne olennaiset asiat ongelmastasi, latvakakkonen.
Totta. Tuollainen perusasia olisi ollut hyvä kertoa ihan ensimmäiseksi, kuten myös sen, minkä tasoisesta tutkinnosta on kyse, graduja kun ei ulkomaisissa yliopistoissa kirjoiteta, sillä se on terminä aika lailla puhtaasti suomalainen ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäytetyö. Jos opiskelee ulkomaisessa yliopistossa, pitäisi vastaavan tasoisen tutkinnon opinnäytetetyöstä käyttää joko yliopiston omaa vieraskielistä nimitystä tai sitten puhua ylemmän korkeakoulututkinnon tai maisteritutkinnon opinnäytetyöstä. Ei mikään ihme, että täällä vastataan mitä vastataan, kun kysyjä kään
Tarkista edes tietosi. Graduja kyllä kirjoitetaan, niiden nimi vaan on usein esim. maisterintutkielma. Monissa maissa ne ovat käytännössä täysin vastaavia kuin Suomessa, ainakin omalla alallani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ihan ymmärrä kysymystäsi. Mitä tarkoitat "uutisartikkelilla"? Sanomalehtijuttujako ihan tavallisista sanomalehdistä? Vai tieteellisiä artikkelita tiedelehdissä?
Jos kyse on sanomalehtiartikkelista (sen vaikutelman kysymyksestäsi saa), 60 artikkelia ei ole paljon. Johan yhden päivän sanomalehdessä on tuollainen määrä artikkeleita (osa lyhyitä, osa pitempiä). Mutta jos kyse on tieteellisistä artikkeleista, sitten määrä on graduksi valtava, koska artikkelit ovat usein 10-20 sivua pitkiä ja vaativat aika keskittynyttä lukemista.
No ei gradua tehdä yleensä sanomalehtiartikkeleista. Kyllä tässä tieteellisiä tutkimusartikkeleita tarkoitetaan.
Kysymyksesi oli niin epäselvä, että tuollaista siitä ei mitenkään voinut päätellä. Aika moni (minä mukaanlukien) kuvitteli kysymyksesi peruste
Ei tuo jolle vastasit ole AP. Luoja miten pihalla olet, mene muualle pätemään ja itkemään.
Teen nimenomaan tutkielman uutisartikkeleista tutkien kieltä, eli aloitukseni oli kuin olikin selkeä.
Et sinä sieltä ruudu takaa näe kenelle vastaat, pässi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ihan ymmärrä kysymystäsi. Mitä tarkoitat "uutisartikkelilla"? Sanomalehtijuttujako ihan tavallisista sanomalehdistä? Vai tieteellisiä artikkelita tiedelehdissä?
Jos kyse on sanomalehtiartikkelista (sen vaikutelman kysymyksestäsi saa), 60 artikkelia ei ole paljon. Johan yhden päivän sanomalehdessä on tuollainen määrä artikkeleita (osa lyhyitä, osa pitempiä). Mutta jos kyse on tieteellisistä artikkeleista, sitten määrä on graduksi valtava, koska artikkelit ovat usein 10-20 sivua pitkiä ja vaativat aika keskittynyttä lukemista.
No ei gradua tehdä yleensä sanomalehtiartikkeleista. Kyllä tässä tieteellisiä tutkimusartikkeleita tarkoitetaan.
Totta kai voi tehdä gradun vaikka aiheesta Helsingin Sanomien rikosuutisointi, ja käyttää aineistona Hesarin rikoksista kertovia uutisartikkeleita.
Juurikin tämä on se idea. Analysoin uutisartikkeleita graduuni. Totta kai käytän lähteinä myös tieteellisiä artikkeleita, mutta kysymykseni ei kohdistunut siihen.
Vierailija kirjoitti:
Se, että Suomessa ei saa tulla gradua tehdessä kiire eikä tuskanhiki eikä paha mieli eikä uupumus, ei tarkoita, että muuallakin maailmassa asiat hoituisivat niin.
Suomessa yliopistot ovat valmiita joustamaan, koska ne ovat yliopistoja, joissa opiskelijoilla on vieläkin aika paljon vapautta vaikuttaa opintoihinsa. Monissa ulkomaisissa yliopistoissa opinnot ovat paljon koulumaisempia kuin Suomessa. Eroja on myös siinä, kuinka paljon opiskelijat tekevät töitä opintojen ohella. Suomalaisen gradun vääntää kasaan melkein alalla kuin alalla parissa kuukaudessa, jos on ihan pakko ja aihe on valittu nopeuden ehdoilla. Tulos ei ole hyvä, mutta riittää valmistumiseen. Keskimääräinen opiskelija tarvinnee puolisen vuotta, jos saa hyvää ohjausta ja aihe ei vaadi pitkää aineiston keruuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei, aloittaja opiskelee jossain vinku-Intiassa, mutta edes tätä olennaista tietoa ei kyennyt aloituksessaan kertomaan. Jäljemmässä kommentissa kiljuu, että kuinka vaikeaa voi olla tajuta, että ulkomailla on asiat eri tavalla..... Yritä kertoa edes ne olennaiset asiat ongelmastasi, latvakakkonen.
Totta. Tuollainen perusasia olisi ollut hyvä kertoa ihan ensimmäiseksi, kuten myös sen, minkä tasoisesta tutkinnosta on kyse, graduja kun ei ulkomaisissa yliopistoissa kirjoiteta, sillä se on terminä aika lailla puhtaasti suomalainen ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäytetyö. Jos opiskelee ulkomaisessa yliopistossa, pitäisi vastaavan tasoisen tutkinnon opinnäytetetyöstä käyttää joko yliopiston omaa vieraskielistä nimitystä tai sitten puhua ylemmän korkeakoulututkinnon tai maisteritutkinnon opinnäytetyöstä. Ei mikään ihme, että tä
Tarkista edes tietosi. Graduja kyllä kirjoitetaan, niiden nimi vaan on usein esim. maisterintutkielma. Monissa maissa ne ovat käytännössä täysin vastaavia kuin Suomessa, ainakin omalla alallani.
Minäpä satuin niin tekemään. Kaikki tarkistamani lähteet sanovat, että ulkomaisten yliopiston maisteritutkielmielmista ei pitäisi käyttää nimitystä gradu tai pro gradu, vaan vaikkapa termejä maisteritutkielma tai opinnäyte. Sanaa gradu pitäisi välttää, jos ei ole kyse suomalaisen yliopiston tutkielmasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei, aloittaja opiskelee jossain vinku-Intiassa, mutta edes tätä olennaista tietoa ei kyennyt aloituksessaan kertomaan. Jäljemmässä kommentissa kiljuu, että kuinka vaikeaa voi olla tajuta, että ulkomailla on asiat eri tavalla..... Yritä kertoa edes ne olennaiset asiat ongelmastasi, latvakakkonen.
Totta. Tuollainen perusasia olisi ollut hyvä kertoa ihan ensimmäiseksi, kuten myös sen, minkä tasoisesta tutkinnosta on kyse, graduja kun ei ulkomaisissa yliopistoissa kirjoiteta, sillä se on terminä aika lailla puhtaasti suomalainen ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäytetyö. Jos opiskelee ulkomaisessa yliopistossa, pitäisi vastaavan tasoisen tutkinnon opinnäytetetyöstä käyttää joko yliopiston omaa vieraskielistä nimitystä tai sitten puhua ylemmän korkeakoulututkinnon tai maisteritutki
Ne ovat täysiä synonyymejä, lopeta päteminen.
Kumma kun on vaikeaa vastata kysymykseen. Pelkkää nipotusta, pätemistä ja itkua. Kannattaisi tarkistaa se lääkitys ennen kuin avaa internetin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ihan ymmärrä kysymystäsi. Mitä tarkoitat "uutisartikkelilla"? Sanomalehtijuttujako ihan tavallisista sanomalehdistä? Vai tieteellisiä artikkelita tiedelehdissä?
Jos kyse on sanomalehtiartikkelista (sen vaikutelman kysymyksestäsi saa), 60 artikkelia ei ole paljon. Johan yhden päivän sanomalehdessä on tuollainen määrä artikkeleita (osa lyhyitä, osa pitempiä). Mutta jos kyse on tieteellisistä artikkeleista, sitten määrä on graduksi valtava, koska artikkelit ovat usein 10-20 sivua pitkiä ja vaativat aika keskittynyttä lukemista.
No ei gradua tehdä yleensä sanomalehtiartikkeleista. Kyllä tässä tieteellisiä tutkimusartikkeleita tarkoitetaan.
Kysymyksesi oli niin epäselvä, että tuollaista siitä ei mitenkään voinut päätellä. Aika mon
Ei tuo jolle vastasit ole AP. Luoja miten pihalla olet, mene muualle pätemään ja itkemään.
Teen nimenomaan tutkielman uutisartikkeleista tutkien kieltä, eli aloitukseni oli kuin olikin selkeä.
Et sinä sieltä ruudu takaa näe kenelle vastaat, pässi.
Itse olet. Jos kyse on oikeasti uutisartikkeleista, niin 60 kpl ei ole mitenkään mahdoton määrä, pikemminkin juuri sopiva yhteen "graduun". Eihän niitä kaikkia tarvitse analysoida samalla tarkkuudella. Maisterintutkielmassahan ei yleensä ole tarkoitus olla mitään varsinaisesti uutta tiedettä, sillä siinä riittää, että sovelletaan jo olemassaolevia menetelmiä uuteen aineistoon. Väitöskirjassa pitäisi sitten olla sitä uuttakin tiedettä eli uusia mentelmiä, merkittävää uutta aineistoa tms.
Vierailija kirjoitti:
Ne ovat täysiä synonyymejä, lopeta päteminen.
Kumma kun on vaikeaa vastata kysymykseen. Pelkkää nipotusta, pätemistä ja itkua. Kannattaisi tarkistaa se lääkitys ennen kuin avaa internetin.
Valitettavasti ne eivät ole synonyymejä. Pro gradu on nimenomaan suomalaisessa järjestelmässä maisteritutkielmasta käytettävä nimitys. Jos kyse on suomalaisesta yliopistosta, voit puhua gradusta, mutta jos kyse on ulkomaisesta yliopistosta, on parempi (ja myös täsmällisempää) puhua maisteritutkielmasta.
Kysyinpä vielä huvikseni tekoälyn mielipidettä. Se näyttää olevan samalla kannalla kuin minun kielikorvani: "Vaikka puhekielessä sanonta on yleinen, "gradu" (tai "pro gradu -tutkielma") tarkoittaa nimenomaan suomalaisen yliopiston syventävien opintojen maisterintutkielmaa. Käsite on sidoksissa suomalaiseen korkeakoulujärjestelmään."
Amnattikorkeakoulun opinnäytetyöhön?
Vierailija kirjoitti:
Minun opiskeluaikana kirjoitettiin 100-sivuisia graduja, ja omaan työhön luin monta sataa sivua vanhoilla käsialoilla ja vanhoilla kielimuodoilla kirjoitettuja tekstejä kirjastoissa ja arkistoissa.
Oma graduni oli yli 200-sivuinen. 60 uutisartikkelia ei ole paljon. Sehän on pelkästään hyvä, että tutkimusmateriaalia on jonkin verran. Tällöin tutkimuksen tuloskin on kattavampi ja luotettavapikin.
Vierailija kirjoitti:
Missä torpassa on edes olemassa pahasti alimittainen 50-sivuinen gradu? Itå-Suomen vai Lapin yliopisto?
Meillä sanottiin, että ei kukaan nykyään lue mitään 120-150 sivun graduja, vaan tieteessäkin pitää osata sanoa oleellinen. 50-60 sivua on ihan riittävä silloin kun se on asiaa ja sillä itse sain parhaan arvosanan. Tämä Tampereen yliopistossa.
Riippuu tosiaan siitä, mitä artikkelit kohdallasi tarkoittavat. Omassa gradussani en edes löytänyt lähellekään tuollaista määrää järkeviä artikkeleita jotka koskisivat aihetta edes osittain. Muutama täsmällinen ja parikymmentä lähellä olevaa. Toki kyse oli juuri kehitetystä algoritmista ja kokeellisesta työstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun opiskeluaikana kirjoitettiin 100-sivuisia graduja, ja omaan työhön luin monta sataa sivua vanhoilla käsialoilla ja vanhoilla kielimuodoilla kirjoitettuja tekstejä kirjastoissa ja arkistoissa.
Oma graduni oli yli 200-sivuinen. 60 uutisartikkelia ei ole paljon. Sehän on pelkästään hyvä, että tutkimusmateriaalia on jonkin verran. Tällöin tutkimuksen tuloskin on kattavampi ja luotettavapikin.
Ei gradu ole tutkimus.
Varmasti riippuu siitä, mitä näille artikkeleilla on tarkoitus tehdä?Eli suoraviivaistaen mikä tai mitkä ovat tutkimus kysymykset? Riittääkö "vain" suomenkielisten artikkelien -yksinkertaistaen- analysointi vai pitääkö olla myös n. määrä muulla kuin suomenkielisiä artikkeleita? (Jne.)
Uskovainen mies