Muita työttömiä, jotka eivät edes kuvittele pääsevänsä töihin?
En enää ajattele työpaikkailmoituksia lukiessa, että "Jes! Onpa kivan kuuloinen työ, sopisi mulle tosi hyvin!" vaan ainoastaan "En mä tuonnekaan pääse, mutta haetaan nyt silti".
Työttömyys on ankeaa.
Kommentit (33)
Näinhän se menee. Sukulaisille ja kavereille kaikki vähänkin kannattava on Suomessa varattu. Muiden on turha yrittää. Jos joku oma sukulainen tai kaveri jotenkin pääsee päättävään asemaan, niin toisaalta sitten pääsee koko suku ilman CV:tä töihin myös.
Taidoilla ei ole mitään merkitystä.
No juu, en pääse. Kymmenen vuotta työelämän ulkopuolella ollut lähes nelikymppinen terveysrajoitteinen. Kuka palkkaisi, kun terveitä ja nuorempia tursuaa ovista ja ikkunoista.
Harrastan pakosta työnhakua.
Työtön +50v
No en todellakaan pääse näin 63 vuotiaana. Yhden muodollisen työhakemuksen edellyttää työkkäri per kk lähettelemään työnantajien kiusaksi.
Multa otettiin luulot pois jo 90-luvulla nuorena vastavalmistuneena kun en päässyt mihinkään koulutusta vastaavaan, saati muuhunkaan työpaikkaan. Koulukiusatulla muiden hyljeksimällä tyypillä ei ole "verkostoja" eikä sukulaisissakaan ole yrittäjiä, tai muitakaan työnantaja-asemassa olevia joten edes nepotismilla en ole töihin päässyt. Työkkäri onnistui kampeamaan minut jollain keinolla teollisuustyöhön, mutta kyllä sielläkin mulle selvästi tuotiin esille että en ollut tervetullut sinne, enkä siellä enää olekaan monestakin syystä. Siitäkään yli kymmenen vuoden työkokemuksesta ei ole ollut mitään hyötyä, sillä ei näy olevan mitään arvoa työtä hakiessa, samoin kuin ei ole työturvallisuuskortistakaan, jo yli puolet sen voimassaoloajasta on valunut hukkaan.
Nyt olen jo viisikymppinen ja työllistymismahdollisuudet vain heikkenevät, ollen jo käytännöllisesti katsoen olemattomat.
Kyllä kaikki toivo on mennyt. 54 ikää ja kyllä työt on tehty. Totuuden nimessä, ei kuntonikaan ole enää sitä mitä kymmenen vuotta sitten. Sinällään en ole katkera, että paremmat saa paikat.
Se on juurikin näin. Sama juttu on myös kumppanin löytämisen suhteen eli enää en edes kuvittele eläväni joku päivä parisuhteessa, mutta silti mulla edelleen silmät on auki enkä missään tapauksessa sanoisi ei, jos itselleni sopiva, kiinnostava tyyppi tulisi jossain vastaan ja tämä sopivuus/kiinnostavuus olisi molemminpuolista.
En vaan pysty elättelemään turhaa toivoa iänkaiken ja uskottelemaan itselleni kuinka kaikki vielä varmasti järjestyy ja muuttuu hyväksi.
Vierailija kirjoitti:
No en todellakaan pääse näin 63 vuotiaana. Yhden muodollisen työhakemuksen edellyttää työkkäri per kk lähettelemään työnantajien kiusaksi.
Kun teet sen, pakotat muut työttömät samaan systeemiin ja käymään te-sossuilla kuulusteluissa. Loputtomasti.
Kaikkeen tottuu, työttömyyteenkin. Ikää on ja työttömyysvuosia. Ei tunnu enää missään, kiitos mutta et tullut tällä kertaa valituksi.
En usko mahdollisuuteen saada enää töitä. Näin se vain on. Ikää on 55 ja ajattelin aikani kuluksi pistää pystyyn jotain yrityksen tapaista. En vaan tiedä, miten junailisin sen niin, että voisin pitää työttömyyskorvauksen. Ainakaan en vuodessa voisi tienata yli sen yel -rajan. Ei y-tunnusta tietenkään. Mutta olisi jotain tekemistä ja saisi särvintä leivälle.
En ole pitkään aikaan edes ajatellut sitä että pääsisinkö töihin. Olen jättänyt työttömän identiteetin taakseni ja aikoja sitten. Ikää kohta 55vee, että joo.
Vierailija kirjoitti:
No en todellakaan pääse näin 63 vuotiaana. Yhden muodollisen työhakemuksen edellyttää työkkäri per kk lähettelemään työnantajien kiusaksi.
Sama tilanne. Ei toivoakaan muusta kuin satunnaisista keikoista tutuille. Kiusaamistahan se työnhaku on meitäkin kohtaan. Jos sopiva paikka löytyisi niin osattaisi kyllä ihan itse hakea. Hyvin joutaisi olla töissä viimeisen vuoden ennen eläkettä.
En usko enää työllistyväni, tää 4/hakemusta kk on kyllä hupaisaa leikkiä ilman tuloksia, mutta leikitään, niin pysyy virkamiehillä työpaikat
Nykyään luullaan, että viisikymppiset ovat laiskuuttaan työttöminä. Ei työllistyminen ole vaikeutunut yhtään, vaan leikkaukset ovat poistaneet kunniallisen vetäytymisen eläkeputkiin ja muihin ratkaisuihin. Edellisten polvien työttömät eivät olleet sen parempia. 20 vuotta sitten kukaan ei odottanutkaan, että 55 vuotias edes yrittäisi töihin.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään luullaan, että viisikymppiset ovat laiskuuttaan työttöminä. Ei työllistyminen ole vaikeutunut yhtään, vaan leikkaukset ovat poistaneet kunniallisen vetäytymisen eläkeputkiin ja muihin ratkaisuihin. Edellisten polvien työttömät eivät olleet sen parempia. 20 vuotta sitten kukaan ei odottanutkaan, että 55 vuotias edes yrittäisi töihin.
Juuri näin. Vuoteen 1996 saakka pitkäaikaistyötön pääsi eläkeputkeen 52-vuotiaana. Oma isäni jäi kunnan hommista eläkkeelle 58-vuotiaana viime vuosituhannella.
Eipä taida Suomessa enää onnistaa... Vaikea on päästä edes haastatteluihin. Harmittaa perheen ja läheisten puolesta, mutta pakko aloittaa hakeminen myös ulkomailta.
Vierailija kirjoitti:
Eipä taida Suomessa enää onnistaa... Vaikea on päästä edes haastatteluihin. Harmittaa perheen ja läheisten puolesta, mutta pakko aloittaa hakeminen myös ulkomailta.
Juu. Mun viimeisin työhaastattelukokemus on kesältä 2023.
Ap
Minä! En kuvittele että saisin töitä kun en niitä edes halua kun tuilla saan ihan riittävän elintason
Vertaistukea?