*** LOKAkuiset ke-to pinkka ***

Nyt tuleekin viikon verran nettitaukoa kun miehellä on loma ja ollaan mummulassa, kiva kyllä saada hetken hengähdystauko ruuanlaitosta :)



Hyviä ultrakuulumisia oli monilta, onnea niistä!! Toivotaan että Ellaelmerilla on myös huomenna kaikki hienosti.



Yöunet on meillä onneksi toistaiseksi säilyneet hyvinä. Lapset ei tuu viereen vaikka joskus heräilevätkin. Jano tulee kyllä mutta vesilasi on vieressä, vessareissut alkaa sit myöhemmin taatusti ;)



Himoja ei mitään ihmeellisiä nyt ole, ruokaa menee alas kyl ihan hirveesti. Pätkis-palat on ihania ja söisin kaiken jos niitä olis, ei oo kauaakaan kun en mitään makeaa halunnut syödä.. tervetuloa kilot. Hedelmähimot on loppuneet, kylmää makkaraa vois ottaa kun kerran siitä niin puhuitte *hih*



Toivotaan että Poikienäidillä lähtisi istukka siirtymään turvallisesti pois kohdunsuulta.



Väsyttää ihan hirmuisesti kun ollaan oltu koko päivä liikenteessä. Pitäis alkaa pakkaamaan hurraa.. Kaikille oikein kauniita kevätpäiviä!



Ä rv 13+2 sekä pojat 5v, 3v ja 1v6kk

(sama teksti nyt sitten kahdessa eri pinkassa)



Ai kun mulla on hyvä mieli...

Tulin pari tuntia sitten ultrasta ja kaikki oli hyvin. Kyllä etukäteen jännitti valtavasti, mutta nyt on tosi helpottunut ja hyvä olo. Siellä hän vilkkaasti liikkui ja se niskaturvotus oli 1,0 eli hyvä. Rakenneultra olisi sitten toukokuun puolenvälin jälkeen ja toivottavasti sinne mieskin pääsee, ettei satu olemaan työmatkalla.

Mulla on ollut tänään vapaapäivä. Kävi aamusella uimassa ja kaupassa. Ultran jälkeen olin pienellä kävelyllä ja soitin eräälle kaverilleni ja kerroin hänellekin vauvasta.

Mietin tuossa äsken, että odotan kyllä jo kovasti sitä, että tutustutaan mieheni kanssa muihin (tuleviin) lapsiperheisiin. Meidän kaikki kaverit tuntuvat olevan pääosin lapsettomia pareja tai sinkkuja. No, viimeistään silloin, kun alkaa valmennukset. Olisi kiva saada sellainen uusi ystäväpari, jolla olisi samanikäinen lapsi. Itse meinaan olen joskus ollut aika kypsä kuulemaan odottavan kaverini/synnyttäneen kaverini juttuja vauvasta. Vauva sitä, vauva tätä... Eihän sitä itseä kiinnosta niin, jos ei koe samaa. Kunpa en itse ole sitten sellainen lapsettomille kavereilleni.

Tänään kirjoittelin taas ns. raskausvihkooni omia ajatuksiani. Silloin, kun sain tietää olevanai raskaana, otin iso vihon, johon kirjoitin päivämäärät ja vähän tietoja ylös. Tänään sitten kirjoittelin juttua lisää mm. olostani, miten ihmiset ovat suhtautuneet raskauteeni, tunteistani ja vaikka mistä. Ajatuksena mulla on se, että kirjoitan sinne ihan synnytyksen asti kaikenlaista. Lapsi saa sitten lukea äidin kirjoittamia juttuja joskus aikanaan.

Täytyy varmaan mennä syömään jotain välipalaa.



-Hanne77- 12+4

Täällä ollaan taas lueskelemassa teidän kuulumisia. Olin tänään oikein ostoksilla. Se oli melkein pakko kaikki housut alkaa ahistamaan ja melkein kaikissa kesäkengissä on korkeat korot joten piti ostaa kunnon matalapohjaiset kengät. Kyllä sitten oli sippi kun pääsi kotiin, kun yökin meni taas hikoillessa ja valvoessa.

Oikein huvittaa toi mun nimimerkki, mutta kun kaikkea mitä yritin oli jo jollakin käytössä, joten kun tykkään pelata kenoa niin se oli siinä.

Ei muutakun onnea kaikille jotka ovat ultrassa jo käyneet ja nähneet jotain liikettä Mä odottelen tonne pääsiäisen jälkeiselle viikolle, kun ei ennemmin aikoja täällä ollut, se on just se viimenen mahis rv12.

Pärjäilkää!

Keno100 rv9+5

Tänään sitten oli ensimmäinen neuvola käynti.

Täti oli ihan mukava, ja paljon oli kaikkia asioita.

Hemoglobiini oli 126 eli ok, myös verenpaine oli hyvä.

Suureksi iloksi neuvolassa on ultra kone, ja pääsin taas masuun kurkistelemaan =) Ja hyvinhän siellä näytti kaikki olevan, virkeä pieni ihmisen alku. Sydän äänet kuuluivat myös hyvin, vaikka terkka mietti ensin, kuuluvatko vielä.



Eli ei olisi reissu paremmin voinut mennä.



Mutta ei kai sitten muuta tällä erää.



Pepiliina 9+3

Ruuista: mulle ei himotuksia ole tullut, tai siis, kun olen johonkin narahtanut, se himo on mennyt ohi noin kahdessa päivässä. Johtuu ehkä siitä, että olen sitten sitä ruoka-ainetta syönyt oikein kunnolla :-) kun yleensäkin pitää aina miettiä mitä voi suuhunsa laittaa.

Tänään söin pizzan ja kyllä tais jäädä tämän raskauden (tai ainakin pahoinvoinnin) viimeiseksi, sen verran kauhea olo on nyt...



Ostin tänään ensimmäiset mammahousut, farkkucaprit. Lisäksi yhden t-paidan ja eilen tuli jo hankittua masutuubi. Masua ei vielä paljoa ole, mutta tulipa nyt nuo hankittua.



Joku sanoi päänsärkyjen vaivaavan. Mua vaivaavat kanssa. Yleensä ei näin useaan kyllä päätä särje. Johtuneeko sitten jumittuneista hartioista kun en ole liikuntaa pahemmin harrastellut tässä viimeisen kuukauden aikana. Ärsyttävää, kun päänsäryn mukana tuntuu myös kuvotus pahenevan.



Tänään tunsin kummia muljahduksia vasemmalla alavatsassa, olikohan se vauva joka siellä muljahteli vai suoliko se siellä vinkui :-)



Anteeksi vaan tämä oma napa :-(



Ykä 12+4

UUTU ja SAPAkos ne törkkäs juustoa palasen päälle? Täällä kanssa, juusto on ihan ykkönen ja siihen vois sitten sitä hk blöötä päälle kylmänä kiitos :D. Ja vaalee uppoo paremmin mitä tumma, mutta tuore fazer puikula kelpaa kyllä ihan yhtä hyvin :)... Mutta joo mie haaveilen taas siitä rasvasesta salami pitsasta tuli nimittäin jällen käytyy yrjöllä (tällä kertaa kalapuikot jouti pönttöön) ja nyt on nälkä... HEDELMISTÄ suosikiksi on noussu kiwi, valitettavasti vaan näin siitepölyaikaan saan siitä suukutinaa vaan...

Nyt minua vaivaa inhottava selkäsärky. Ensiksi säikähdin tietysti, että nytkö tämä menee kesken, mutta tarkemmiin asiaa tunnusteltuani kipu tuntuu enemmän lihasperäiseltä tai jotain sellaista. Kun on aivan liikkumatta, olo on ok eli leposärkyä ei ole. Mutta pienikin liikahdus sattuu alaselkään, etenkin selän kaarelle laittaminen koskee. Voi olla, että olen vain nukkunut huonossa asennossa, tyynynvaltaaja iski taas viime yönä:) Toisaalta eilen töissä taisin jo hieman tuskailla selän kanssa, en asiaan kovasti kiinnittänyt huomiota mutta istuminen taisi olla hieman hankalaa.



Onko täällä muita, joilla r-oireet olisivat vähentyneet huimasti jo rv 9+? Viikko sitten kävin ultrassa ja silloin kaikki oli hyvin joten ainakaan tuulimunasta ei ole kyse. Ja koska elävä sikiö tuolloin löytyi (ja vielä viikonloppuna huono olo vaivasi välillä), on epätodennäköistä että keskenmenokaan olisi tulossa. Kai. Mutta ihmetyttää että oireet näin varhaisessa vaiheessa alkaisivat helpottaa.

- Kahvi maistuu hyvin

- nälkä vaivaa, mutta ei aiheuta pahaa oloa

- rinnat vielä turvoksissa mutta eivät enää arat

- pahoinvointia ei ole ollut enää päiviin

- janottaa ja suussa tunkkainen maku edelleen jne.....

- mahassa ei juurikaan tunnu nippailuja, joskus äkillinen ojentuminen/yskäisy ym. aiheuttaa repimistä

- väsymys vaivaa oikeastaan vasta illalla, päivän ja alkuillan olen yltiö-energinen



Kaipa tämä on vaan jo " keskiraskauden" hyvää oloa, mutta olisin minä varmuuden vuoksi voinut vielä pari viikkoa huonoa oloa kestää. Np-ultran ajastakaan ei ole vielä mitään tietoa, nla vasta ensi viikolla ja tuskin sydänääniä kuunnellaan. Ja np-ultrakin menee kuitenkin ehkä 3 viikon päähän...



Mutta enpä viitsi nyt valittaa enenpää. Jos nimittäin kaikki on hyvin ja oireet vaan katoavat niin siitähän pitää olla onnellinen. Oikeastaan suurin vaiva nyt on tuo selkäkipu.



Uutu rv 9+3

Mulla kanssa nuo suukutinat ovat tuttuja siitepölyallergian (koivu) takia. Tai siis on mulla muitakin allergioita, mutta koivuhan noita hedelmä-juttuja aiheuttaa. Toissa päivänä söin pari pientä viipaletta omenaa....tuli tosi tukala olo joten parempi jättää ne suosiolla pois. Onneksi lapsuuteen verrattuna nykyään voin sentään kypsää banaania ja päärynää syödä. Ja sitrushedelmät sentään ovat sopineet minulle aina.



Kuka se taas mainitsi salami-pitsan.... Olkaa jo hiljaa siitä tai mun on ihan pakko pian käydä sellainen ostamassa! :):)

Uutulle oireista ja niiden vähentymisestä:

mulla kanssa on ollu jo viikon verran tosi " normaali" olo, oon jaksanu käydä spinningissä ja puntillaki, kun viime raskaudesta muistan, että olo alko helpottaa vasta rv 16 tienoilla.

Nyt on oireina enää

- isot tissit (ei tosin yhtään arat)

- väsyttää

- janottaa.



Viikko pitäisi vielä odottaa np-ultraan. En oo muissa ultrissa käyny eikä neuvolassakaan saatu sydänääniä vielä rv 8+6 kuulumaan. Jotenki alkaa ahdistus kasvamaan koko ajan, mutta täytyy vaan uskoa ja tuolla mahassa oikeasti joku kuitenkin asustaa.



Nii, mutta kyllä sulla Uutu varmasti kaikki on ihan hyvin, kun olet vasta sen masuasukin siellä mahassa nähnytkin. :)



sapa rv 10+6

Täälläkin epäusko valtaa mielen välillä, onkohan tuolla mahassa edes ketään?! Edellisten aikaan, ei ollut tätä ongelmaa, voin niin huonosti rv16 asti, etten jaksanut edes ajatella, ettenkö olisi raskaana, ja toisaalta alkuraskauden lääkärineuvolassakin kävin rv8-9 paikkeilla kummassakin, nythän sitä ei ollut, kun aika peruttiin.



No, jos ensi viikkoon vielä malttaisi, niin torstaina (?) on np-ultra, ja pääsen vihdoin kurkkimaan mahaan, saisi jonkun todisteen raskaudesta, sydänääniäkään kun ei ole voitu kuunnella, kun neuvola oli rv8, ja seuraava on joskus ensi kuun lopussa..



Olo on siis kutakuinkin ihmismäinen, huono-olo valtaa enää hyvin harvoin, edelleen vain jos maha menee ihan tyhjäksi.



Väsymys on kyllä kova, eilenkin menin laittamaan nuorempaa unille, niin nukahdin itse, ja heräsin kohta siihen kun lapset leikki sängyllä vieressäni autoilla.. :O Onneksi isompi juoruaa heti jos pienempi tekee jotain hölmöä. Meillä tuo esikoinen on tosi rauhallinen ja vastuuntuntoinen, onneksi!!



Mahaa on turha yrittää enää piilottaa, se näkyy selvästi, ja pitkälle. Vähän olen yrittänyt kunnostautua, ja käydä edes lenkillä. Tänään ajattelin kyllä yrittää pitkästä aikaa jumppaan, saa nähdä kuin käy!



Nyt pitää alkaa pukemaan, ja lähteä pihalle, aurinko paistaa taas niin ihanasti, ja meno alkaa käydä villiksi..



Vanile rv11+5

UUSIlle tervetuloa mukaan!



ULTRAssa käyneille onnittelut - olipa mukava kuulla, että kaikilla kaikki hyvin!



Mulla np-ultrailoa kesti muutaman päivän ja nyt taas koetan rauhoittaa itseäni, etten vielä liikaa innostu. Vaikka kyllähän sitä iloitaan :D Mutta jotenkin tuo epäusko vaan meinaa välillä iskeä, tai ehkä tervettä jalatmaassa-meininkiä. Kyllä se bebe sieltä tulee, jos on tulluksi tarkoitettu.



Kävin tiistaina hakemassa veri- ja pissakoetulokset ja kaikki vaikutti olevan hyvin. Kiva. Hemppa oli 123, joka on aika normaali. Mulla on heitellyt paljonkin viime vuosina.



SYÖMISISTÄ: mulla ei mitään ihmeempiä syöntitoiveita ole ollut. Makea ei edelleenkään aiheuta normaalinlaista himoa, joten syön sitten lähinnä leipää ja hedelmiä (paitsi joku mainitsi Pätkispaloista...ai että, ne kyllä kuulostavat herrrkulta - Pätkis on ollut yksi paheistani :)). Painoa on tullut kilo. Maha näyttää jo isolta.



PAHOINVOINTI: mulla on nyt muutama päivä mennyt pahoinvoinnin kanssa tosi hyvin - ei ole tarvinut oksuilla ja vain vähän etomista. Mutta tänä aamuna on tullut taas istuttua koneella ja sen huomasi: kävin äsken heittämässä aamupalat pönttöön. Ja täytyy sanoa, ettei liene mitään kurjempaa oksennettavaa kuin salaatti, yöks. Sitä ei siis enää aamupalaksi, kiitos.



HIPPONI kirjoitteli eilen yöimetyksistä ja ajattelin kommentoida. Olen nimittäin suunnitellut meille samanlaista systeemiä kuin teillä eli että bebe nukkuisi yöt omassa sängyssä ja imettäisin istualtaan. Toivottavasti saan hyvät suunnitelmani myös toteutettua käytännössä (ekaa siis odotellaan).



Tässäpä kuulumisia. Tsemppiä kaikille ultraa odottaville! Kiva, että pahoinvoinnit alkavat useilla olla jo taaksejäänyttä elämää. Pirteysvaihetta odotellaan täälläkin :)



t. Fudgis 11+4

Lääkärineuvola oli tänään ja mukavasti meni. Kyllä se napu sieltä löytyi ja ultralla näkyi sykekin, tosin lääkäri ajatteli, että voisi olla pienempi kuin luultiin, mutta kun ei voi (sattumalta tiedän aika tarkkaan). No voi kuulemma johtua siitä, että kohtu taaksepäin kallellaan. Ilmeisesti voi vaikuttaa ultraamiseenkin, ainakin jäi dopplerilla sydänäänet kuulematta sen takia.



Hienosti ajattelin, että kerrotaan kaikille vasta np-ultran jälkeen, mutta nyt sitten tietää koko suku, kun vähän joka toinen arvas ja tietty piti sitten muillekin kertoa...



Mukavaa ja aurinkoista päivää kaikille ja nauttikaa ulkoilmasta jotka voitte (minä täällä toimistossa vielä muutaman tunnin)!



t. mussu ja napu rv 9+4

(taas tämä palstahäirikkö täällä) :)



Meillä esikko on aina nukkunut omassa sängyssään (paitsi nyt kun osaa tulla jo viereen), mutta imetin aina makuultaan. Tosin siitä yksinkertaisesta syystä, että istualteen en osannut imettää. En missään vaiheessa oppinut pitämään neitiä siten, että hän olisi kunnolla saanut syötyä minun istuessa. Kun imetin istualleen, neiti söi ehkä pari minuuttia, makuultaan sessiot kestivät yleensä sentään 10-15 min (ei siis pitkiä imetystuokioita meillä). Ehkäpä oma mahani oli jotenkin tiellä tai rintani " väärän" malliset tai jotain :) No, hyvin tuo imetys sujui makuultaankin, mutta olihan se tietysti hieman hankalaakin kun aina piti sänkyä/sohvaa/penkkiä etsiä. Hieman kateellisena aina katselin/katselen tuttuja, jotka imettävät suunnilleen missä vaan ihan helposti. No, jospa toisella kerralla oppisin uusia niksejä ;)



Lueskelin taas viime odotuksen aikaisia muistiinpanoja. Olen silloin malttanut odottaa töissä kertomisen kanssa jonnekin 13-14 viikoille. Kuinka olen pystynyt, kun nyt tekisi koko ajan mieli kertoa vaikka epävarmuudet vaivaavatkin. Mielenkiintoista oli myös se, että tuolloin pahoinvointia oli vielä noilla 13-14 viikoillakin. Kyllä tämä raskaus on kokonaisuudessaan alkanut huomattavasti vähemmillä oireilla.



Uutu taas

Tosta yöimetyksestä nääs ajattelin kirjottaa.

Meillä myöskin esikoinen on nukkunu alusta asti omassa sängyssä. En oo uskaltanu koskaan ajatellakaa mitää perhepetiä pikkuvauvan kanssa, kun pelkään, että nukutaan miehen kanssa niin sikeästi, että käännytään jompi kumpi vauvan päälle. Tai sitten mie en varmaan edes pystyis nukkumaan, kun koko ajan miettisin, missä kohtaa se vauva on ja mihin suuntaa voi itse kääntyä.



No, kuitee, mulla kanssa oli tapana öisin sitten vaan nostaa poitsu aina viereen tissille, istualtaan ei mullakaan imetys sujunu ennen ku poika oli n. 6 kk, ja sitten, kun imetys alko mennä rutiinilla, mie pystyin itse jatkamaan unia ja jossain vaiheessa sitten havahduin, kun poitsulle oli tissittelyt riittäny ja sitten nostin vaan vaavin takas sänkyyn.



Voi, nyt tuli niin ikävä noita ihanan kamalia aikoja. Alkuun (ekat 3 kk) se imetys oli yhtä helvettiä ja itkinki monet yöt, kun ei siitä meinannu mitään tulla. Mutta sitten kun se alko sujumaan, niin oli se kyllä aika mukavaa. :) Toivottavasti tämän tulevan vauvan kanssa sujuis sitten jo alusta alkaen vähän paremmin, kun rinnat on jo kerran tuonki läpi käyneet..



sapa, jatkaa taas töitä vähän aikaa..

Täälläkin..pitkästä aikaa koneella.

Olo on ollut kyllä aika vuoristorataa mutta nyt olen tällä viikolla jo jaksanut käydä kävelylenkillä. (luki kateellisena Sapan juttuja spinningistä..).

Pahoinvointi on nyt rauhottunu mutta nyt on törkee kurkkukipu. Vatsaa turvotttaa tautisesti ja kiitettävästi myös ilmavaivoja. Kuuluko ne asiaan vai onko mulla joku häiriö???



NP ultra häämöttää tiistaina, sitä jännityksellä odotellaan. Nyt kun tuntuu siltä, että onkohan tuola oikeesti ketään.

Aurinko on ihanasti ilostuttanut päiviä ja se antaa kyllä kummasti energiaa...ehkä minkäkin jaksan salille ensi viikolla ?



Mukavaa loppuviikkoa



katarina+ ritu 11+loppuosat

(hyvi huomaa, et alkaa työkiireet helpottaa, ku mie ehin tänneki näin ahkeraan!)



Katarina: mulla on ihan samoja vaivoja, oli myös esikoisen odotusaikana. Ei oo mitenkää mukavaa yrittää istuu töissä moisten vaivojen kanssa, tai ylipäätään liikkua missään...

lääkärineuvola takana ja kaikki oli ok, sydänäänetkin kuuluivat, humputteli 150-160 välillä, olihan helpotus, josko tästä raskaudesta uskaltaisi alkaa nauttimaan, kohtu oli oikealla puolella mahaa ihan selvästi.. verta ei meinannu terkka saada lain tulemaan taipeista, kun suonet pakeni, mutta sitte toisesta taipeesta se onnistui, tosin ei saanut täyttä määrää, aikoi kuitenki lähtettää verinäytteet siinä toivossa että ne riittää!! paino oli laskenut 400g, mikä on minusta kauhean outoa tällä syönti määrällä ja niinku aiemmin olen sanonutkin että syön kokoaika ja yleesä leipää ja ihan kunnon ruokaa!!



seuraavaksi onkin sitten rakenne ultra toukokuussa=)



sekavat sepustukset ja tunteet on nyt pinnassa.. hih..sniif.. että sitä rataa..



piipii&masu 12+5

Yö imuttelusta minäkin aloin vääntää juttua:)

Esikoisen syötin aina makuu asennosta kun ei ruvennut syömään muuten,mutta onneksi rupesi nukkumaan läpi yöt jo oltuaan n.3kk ikäinen ja nukkuu muuten edelleen läpi yöt todella hyvin:)

Kakkosen taas imetin 1vuoden vanhaksi asti,ja se kävi hienosti istualleen,eli istuiltani imetin ja sit takaisin omaan sänkyynsä nukkumaan. Ja tämän kolmannen kanssa meinasin ihan samalla lailla yrittää toimia.



Jee huomenna vaihtuu taas viikot:)) Täällä aivan kamalaa venymisen tunnetta tuolla kohdussa ja välillä sattuu navan kohdalle myös ihan ihmeellisesti.Maha näkyy jo niin ,että eipäs tätä enään kyllä peittelemään pysty. Ja arvatkaas vaan onko vanhat raskausarvet ruvenneet punoittamaan taas ihanasti.

Väsyttää edelleen jatkuvasti,aamuisin ehkä tuonne klo 14 asti suht virkkuna ,mut sen jälkeen olen aina koko loppu iltapäivän ja illan ihan sairaan väsynyt. Pientä etovaa oloa on ollut ja maha ei kestä hedelmiä olleskaan apua...Ja mullakun olis ihan kamala himo esim: Omenoihin ja viinirypäleihin, mutta syöppäs niin saa istua loppu päivän veskissä...

Mutta kestän mitä vain ,kuhan vauvan alulla kaikki on hyvin.

Mut nyt taas mentävä. Tari rv 9+6

Kuulumisia pitkästä aikaa täältä meiltäkin päin.



Juuri tulin lääkärineuvolasta ja siellä oli kaikki ihan hyvin. Näyttää että kaikilla alkaa olla neuvoloita ja ultria... mukavaa! päästään pidemmälle. Näyttäisi nyt siltä omalla kohdallani että viikot on nyt 13+4 ja ultrakuvien mukaan vastasi jo viikkoja 14+1, että syyskuun puolella ollaan. Mutta jos teitä ei hirveästi haittaa, kirjottelen silti täällä lokakuisissa. Tiiä vaikka nuokin vielä muuttuu tai menee lan yli. Painoa oli tullu vain 200g itselleni eli olen ihan tyytyväinen. Hb oli edellisellä kerralla 117 ja nyt 124, että onneksi ei ole ainakaan laskenut. Kuukausi nyt sitten kasvatellaan mahaa ja sit on taas neuvola ja rakenneultra.



Olen muuten tämän viikon ollut töissä!! Olen saanut uuden työpaikan! Opiskelut on vielä vähän kesken, mutta en voinut olla ottamatta vastaan tätä työpaikkaa! Nyt minustakin sitten tuli toimistotyttö! Toki mieltä askarruttaa nyt sitten tämä vauvan odotus. En ole kertonut siellä kenellekään, edes pomolle, koska eihän minun vielä tässä vaiheessa tarvi kertoakaan, eikä minusta huomaakaan. Sopimus tehtiin alustavasti vuodeksi, mutta joudun siis jäämään syksyllä pois. Jotenkin välillä ahistaa, että kun muut siellä sitten huomaa, että odotan vauvaa (olen äitiysloman sijainen itsekin) ja jään sitten äitiyslomalle, niin mitä ne sanoo. Kaikilla ei varmaan riitä huumoria...

Miten te muut??? Miltä teistä tuntuu työpaikalla?



Oireista sen verran, että itellä pahimmat oireet on loppunu jo joskus kuukausi sitten! Että hyvin menee.



Mut minä siirryn ruuanlaitto puuhiin, kun ukkelikin kohta tulee töistä. Ihanaa, saan näyttää sille uusia ultrakuvia vauvelista..



Hei hei

Mi11Mi ja 13+4 tai mitä lie

mutta tulin vain kertomaan, että ultran mukaan vauvalla kaikki hyvin. Yksi terve liikkuvainen masussa...



Palaan asiaan myöh.