Parisuhde - hyötysuhde?
Toisessa ketjussa puhuttiin ettei parisuhteessa kuulu hyötyä toisesta. Se nähtiin pahana asiana.
Itselläni on "ok" parisuhde. Ero on ollut välillä esillä lähinnä minun puolelta, koska miehen käytös pahoittaa mieleni ajoittain. Välillä kuitenkin on hyviä aikoja. Joskus pitkäänkin. Asumme minun talossa mutta sairauksien takia minä en varmaan pystyisi tässä yksin asumaan. Mies kuitenkin tekee kaikki raskaammat työt ja se on pelastus ja yksi syy eroamattomuudelle.
Vastaavasti minä teen ruuat, huolehdin että hänelle on eväät töihin ja pesen pyykit. Ja jos huomaan vaikka että kalsareita on rikki, ostan uusia tai huolehdin että hän ostaa.
Olen ajatellut tätä aivan normaalina parisuhteena. Eikö sitten ole? Eikö näin saisi toisesta hyötyä?
Kommentit (30)
Parisuhteesta on mielestäni paljonkin hyötyä. Yhdessä eläen eläminen on Tilastokeskuksenkin mukaan helvempaa kuin yksin, on seuraa ja monenmoista mukavaa. Eikä hyötyminen mielestäni ole mitenkään pois tunnepuolesta. En minä ilman rakkautta asuisi kenenkään kanssa yhdessä.
Siis kyse on siitä jos yrittää vain hyötyä toisesta, niin se ei ole ok. On ihmisiä, jotka haluavat ainoastaan ottaa muilta antamatta itse mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perhe on yksi yksikkö. Tässä joku päivä oli keskustelu että naisen ei pitäisi maksaa puolta ruokamenoista koska syö vähemmän! Ja muijat kiihkolla sitä yläpeukuttamassa!
On meidän perhe silti yksikkö, vaikka maksankin oman osuuteni ruuista. Vaimo painaa 40 kiloa minua vähemmän, ei mene läheskään tasan ruokakulut. Ei ihme että naiset haluaa olla nykyään yksin, jos me miehet syödään heidät vararikkoon.
No minä painan 40kg ja mies melkein 70kg, mutta maksamme tietenkin ruuat puoliksi kuten asumisenkin. En mene vararikkoon, kuten ei mieskään siitä että minulla on pidemmät hiukset, joiden pesemiseen kuluu enemmän vettä.
Kuinka monessa perheessä mies maksaa enemmän asumiskuluista, vaikka todennäköisemmin asuu siinä kämpässä vähemmän kuin muijansa? Perhe on yksi yksikkö jossa jokaista asiaa ei excelöidä, kytätä ja peritä, vaan toista rakastetaan.
No meillä ei näin ole. Mies maksaa asumisestaan nyt 240 € kuukaudessa. On omakotitalo, talli autoilleen ja moottoripyörilleen, muuta askartelutilaa. Että kyllä se mieskin hyötyy ruoan ja vaatteiden lisäksi. Ap
Minkä merkkisiä autoja ja pyöriä?
No on täysin normaalia. Ei pidä provoihin astua.
Ei kai kukaan asuisi kumppanin kanssa ellei siitä nyt _jotain_ hyödy.
Vierailija kirjoitti:
Pelkkä parisuhde tuskin on hyötysuhde, mutta yhteen muutetaan yleensä sen vuoksi, että kaksin asuu halvemmin. Molemmat hyötyvät, kun on yhdet kotityöt.
Minä ihmettelen tuota kaksin asuu halvemmin-jargonia. Miten te oikein asutte yksin ja avosuhteessa jos jälkimmäinen tulee halvemmaksi?
Me asuttiin erillämme mieheni kanssa ensimmäiset 4 vuotta. Jatkuvasti saatiin kuulla ihmettelyä että miksi ette muuta yhteen kun siinä säästää rahaa. Minun vuokrani yksiöstä oli silloin 420 e/kk, miehen 350 e/kk. Muutimme kaksioon jonka vuokra oli 850 e/kk, eli molempien osuus 425 e/kk. Miehen vuokra siis nousi 75 eurolla, minun vitosella.
Toki jos kahdestaan tykkää asua pienessä yksiössä niin halvaksi tulee. Harva kuitenkaan asuu.
Aika paska parisuhde, jos se ei hyödyttäisi mitenkään. Tottakai kaksi ihmistä hyötyy toisistaan enemmän kuin yksi yksin elävä. Päivänselvä asia, että parisuhde hyödyttää ihmistä ainakin taloudellisesti ja henkisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelkkä parisuhde tuskin on hyötysuhde, mutta yhteen muutetaan yleensä sen vuoksi, että kaksin asuu halvemmin. Molemmat hyötyvät, kun on yhdet kotityöt.
Minä ihmettelen tuota kaksin asuu halvemmin-jargonia. Miten te oikein asutte yksin ja avosuhteessa jos jälkimmäinen tulee halvemmaksi?
Me asuttiin erillämme mieheni kanssa ensimmäiset 4 vuotta. Jatkuvasti saatiin kuulla ihmettelyä että miksi ette muuta yhteen kun siinä säästää rahaa. Minun vuokrani yksiöstä oli silloin 420 e/kk, miehen 350 e/kk. Muutimme kaksioon jonka vuokra oli 850 e/kk, eli molempien osuus 425 e/kk. Miehen vuokra siis nousi 75 eurolla, minun vitosella.
Toki jos kahdestaan tykkää asua pienessä yksiössä niin halvaksi tulee. Harva kuitenkaan asuu.
Tyttäreni juuri muutti yhteen miehensä kanssa. Aiemmin maksoi keskustan yksiöstä vuokraa 390€, mies omastaan suurinpiirtein saman verran. Nyt asuvat järvinäköalalla kaksiossa, jonka vuokra on 520€.
On meidän perhe silti yksikkö, vaikka maksankin oman osuuteni ruuista. Vaimo painaa 40 kiloa minua vähemmän, ei mene läheskään tasan ruokakulut. Ei ihme että naiset haluaa olla nykyään yksin, jos me miehet syödään heidät vararikkoon.