Miten naiset kehtaavat kohdella lapsensa isää eron jälkeen
Omalla kohdalla sekä tuttavapiirissä hulluja ex-vaimoja. Ilman armoa vaaditaan isoja erorahoja ja valtavia elatusmaksuja. Eikö naisilla liiku mitään päässä. Vaikkei olla enää yhdessä, mikä oikeus on vaikeuttaa isän ja lapsien elämää tällä tavoin. Meneekö jonkinnäköinen kostonhalu kaiken järjen yli.
Kommentit (100)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne on naiset, jotka yleisemmin kiristävät miehiä elareissa. Tyyliin, jos et suostu summaan x, vien sinut lasten nimissä, eli äidille ilmaisena, käräjille ja se tulee sulle todella kalliiksi. Eli suostu tai itke ja suostu mitä äiti härsimmillään kehtaa esittää tai pidä huoli oikeuksistasi ja hanki asianajaja.
Vaikka asiassa ei mitään hauskaa olekaan, niin huvituin melkoisesti, kun yllä kirjoittamasi oli sanasta sanaan tarkkuudella se, mitä exän asianajaja lateli puhelimessa minulle.
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata erota. Ydinperheessähän miehen ei tarvitse huolehtia lainkaan lastensa kuluista tai osallistua heidän elämäänsä noin muutenkaan. #eikun
Eronahan näissä on mm. se, että ydinperheessä kukaan ulkopuolinen ei määrää/määrittele lapsen elämisen hintaa. silloin käytetään arkijärkeä ja omaa harkintavaltaa, ihan itse pitää käytettävissä olevien tulojen mukaan selvitä ja elintaso säätyy todellisen tulotason ja omien päätösten mukaan.
Eron jälkeen mennäänkin sitten valtakunnallisiin ohjetaulukoihin, joissa kaikki on tasapäistetty ja vakioitu ja kaavioitu ylimmäistä herran sanaa vastaavaksi kiistattomaksi totuudeksi lapsen elämisen kuluista ja sen taakanjaosta vanhempien kesken bruttotuloperustaisesti.
Aina, kun oma harkinta ja vaikutusvalta viedään pois ihmiseltä ja tasapäistetään, syntyy pulmatilanteita joissa joku osapuoli joutuu epäreiluun asemaan ja toinen saa ansiotonta hyötyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne on naiset, jotka yleisemmin kiristävät miehiä elareissa. Tyyliin, jos et suostu summaan x, vien sinut lasten nimissä, eli äidille ilmaisena, käräjille ja se tulee sulle todella kalliiksi. Eli suostu tai itke ja suostu mitä äiti härsimmillään kehtaa esittää tai pidä huoli oikeuksistasi ja hanki asianajaja.
Vaikka asiassa ei mitään hauskaa olekaan, niin huvituin melkoisesti, kun yllä kirjoittamasi oli sanasta sanaan tarkkuudella se, mitä exän asianajaja lateli puhelimessa minulle.
Jep, tämä taitaa olla hyvin yleistä. Kaippa eropalstoilla antavat tästä toisilleen vinkkiä kuinka exää kiristetään. Kirjoittamani on myös tosielämästä. Silloin isä hankki asianajajan, äiti ei suostunut sopimaan ja käräjillä hävisi asiansa.
Kyllä todellakin perheessä kulutustaso pitää sovittaa tulotaso mukaiseksi. Ajatellaanpa, että lapsesta maksetaan esim. 200 e elatusapua. Lähivanhemmalla on omakin laissa laskettu elatusvelvollisuus, tarkkaa summaa en muista, mutta oletetaan, että se on n 150 euroa. Lapsi saa lisäksi lapsilisän n 100 euroa ja 73 euroa yksinhuoltajalisää. Onpa jo outoa, että ei reilu 500 euroa riitä lapsen elämiseen, ruokaan, vessapaperiin ja vaatteisiin. Kalliimpia vaatteita ei edes joka kuukausi tarvitse ostaa. Harrastukset jne täytyy sopeuttaa taloudelliseen tilanteeseen. Kyllähän sen lähivanhemman omakin eläminen maksaa, täytyy olla katto päällä, vesi, lämpö, sähköt. Noissa vanhemman oman asumisen kuluissa ei lapsen osuus enää paljoa lisää perusasumiskuluja. Jos vielä lapsi on vuotoasumisjärjestelyssä, täytyy molemmissa kodeissa olla tilaa lapselle yhtälailla. Se maksaa molemmille saman verran.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä todellakin perheessä kulutustaso pitää sovittaa tulotaso mukaiseksi. Ajatellaanpa, että lapsesta maksetaan esim. 200 e elatusapua. Lähivanhemmalla on omakin laissa laskettu elatusvelvollisuus, tarkkaa summaa en muista, mutta oletetaan, että se on n 150 euroa. Lapsi saa lisäksi lapsilisän n 100 euroa ja 73 euroa yksinhuoltajalisää. Onpa jo outoa, että ei reilu 500 euroa riitä lapsen elämiseen, ruokaan, vessapaperiin ja vaatteisiin. Kalliimpia vaatteita ei edes joka kuukausi tarvitse ostaa. Harrastukset jne täytyy sopeuttaa taloudelliseen tilanteeseen. Kyllähän sen lähivanhemman omakin eläminen maksaa, täytyy olla katto päällä, vesi, lämpö, sähköt. Noissa vanhemman oman asumisen kuluissa ei lapsen osuus enää paljoa lisää perusasumiskuluja. Jos vielä lapsi on vuotoasumisjärjestelyssä, täytyy molemmissa kodeissa olla tilaa lapselle yhtälailla. Se maksaa molemmille saman verran.
Otetaan esimerkkinä keskituloinen perhe, jolla on asiat taloudellisesti mukavasti. He asuvat asunnossa, jossa jokaisella lapsella on on oma huone. Lapset harrastavat tyypillisiä lajeja, kuten esim. jääkiekkoa, jalkapalloa tai ratsastusta. Perhe syö normaalia ja terveellistä kotiruokaa ruokaympyrän mukaisesti. Lapset puetaan siististä muodikkaisiin vaatteisiin ja perhe matkustaa 1-2 krt vuodessa. Vakuutukset ovat kunnossa jne. Sitten kun tämä perhe eroaa, niin olisiko lapsen edun mukaista, että hänen elintasonsa muuttuisi radikaalisti? Ja tämä vain sen takia ettei vanhemmat enää haluakaaan maksaa lapsestaan. 500 euroa ei todellakaan ole iso summa kuussa, vaikka siltä äkkiseltään voi tuntua. Lapsi juuri lisää niitä asumiskuluja merkittävästi, koska asunnon pitää olla suurempi. Tämä kasvattaa heti energaimaksuja, vakuutuksia, yhtiövastiketta, vuokraa tai mitä ikinä siitä asunnosta maksatkin. Teini-ikäinen poika syö helpolla ruokaa 300-400 euron edestä.
Vierailija kirjoitti:
Mihin erorahoihin? Eivät kuulu suomalaiseen käytäntöön. Omaisuus jaetaan oikeudenmukaisesti, oli avioehtoa tai ei. Mikä sinun mielestäsi sitten on oikeudenmukaista esim. lasten asumisen kannalta?
No oikeudenmukaista nykyään olisi, että avioehto olisi vakiokäytäntö ja siitä voisi halutessaan poiketa sopimuksin. Ei ole mitään perustetta enää tuolle muinaiselle tavalle, että toinen voi hyötyä toisen omaisuudesta. Kulttuuri on muuttunut muutenkin ja naisten ja miesten roolit ja asema.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne on naiset, jotka yleisemmin kiristävät miehiä elareissa. Tyyliin, jos et suostu summaan x, vien sinut lasten nimissä, eli äidille ilmaisena, käräjille ja se tulee sulle todella kalliiksi. Eli suostu tai itke ja suostu mitä äiti härsimmillään kehtaa esittää tai pidä huoli oikeuksistasi ja hanki asianajaja.
Naiset toisinaan unohtavat, että elatusvastuu on molemmilla vanhemmilla. Ei yksin isällä. Molempien vanhempien pitää huolehtia lastensa elatusvelvollisuudesta.
On toki vastuuttomia isiäkin, siinä missä vastuuttomia äitiäkin.
Vuoroviikkoasumisessa kannattaa nyt naisten muistaa, että myös isä voi haastaa ilmaiseksi äidin lapsen nimissä käräjille ja vaatia äitiä kantamaan laskelman osoittaman taloudellisen vastuun. Silloin tietyt äidit saavat vuorostaan ansionsa mukaan. Sitä saa niittää mitä kylvää.
Tuokin on törkeää, että vain toisella vanhemmalla riski oikeudenkäyntikuluista. Pitäisi ehdottomasti muuttaa tuota!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne on naiset, jotka yleisemmin kiristävät miehiä elareissa. Tyyliin, jos et suostu summaan x, vien sinut lasten nimissä, eli äidille ilmaisena, käräjille ja se tulee sulle todella kalliiksi. Eli suostu tai itke ja suostu mitä äiti härsimmillään kehtaa esittää tai pidä huoli oikeuksistasi ja hanki asianajaja.
Vaikka asiassa ei mitään hauskaa olekaan, niin huvituin melkoisesti, kun yllä kirjoittamasi oli sanasta sanaan tarkkuudella se, mitä exän asianajaja lateli puhelimessa minulle.
Miksi te ette vaadi muutoksia näihin asoihin? Miksi miehet suostuu aina kynnysmatoiksi? Nämä on ihan lakimuutoksen päässä oikeuden toteutumisesta. Siksi tämä yhteiskunta pyörii naisten ehdoilla, kun miehet tyytyy kaikkeen.
Se vaan on fakta, että perheessä kuin perheessä kulutustaso pitää sopeuttaa tulojen mukaan. Sen lähivanhemmankin eikä odottaa exän maksavan lähivanhemman elintasoa omistusosakkeessa yhtiövastikkeineen. Näin täytyy toimia oli perusperhe edelleen yhdessä, jos tulee tulojen tippumista, työttömyyttä jne. Samoin kulutusta on tiputettava eroperheissä. Vuokrallakin voi asua, ei ole sitten lainaa, korkoja eikä yhtiövastiketta. Asumistukeakin sitten saa. Vaatteita saa edullisesti, kalliita talvivaatteita ei tarvitse joka kuukausi ostaa. Ulkomaanmatkat ovat luxusta, ei peruselämän tasoa, ruokakulut kuuluu kummankin maksaa myös puokkiin. Se on sitä peruselinkulua. Hintavammat ostokset puokkiin, pyörät, harrastukset ja ne ulkomaanmatkatkin, jos ne tarpeellisiksi perhe yhdessä kokee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä todellakin perheessä kulutustaso pitää sovittaa tulotaso mukaiseksi. Ajatellaanpa, että lapsesta maksetaan esim. 200 e elatusapua. Lähivanhemmalla on omakin laissa laskettu elatusvelvollisuus, tarkkaa summaa en muista, mutta oletetaan, että se on n 150 euroa. Lapsi saa lisäksi lapsilisän n 100 euroa ja 73 euroa yksinhuoltajalisää. Onpa jo outoa, että ei reilu 500 euroa riitä lapsen elämiseen, ruokaan, vessapaperiin ja vaatteisiin. Kalliimpia vaatteita ei edes joka kuukausi tarvitse ostaa. Harrastukset jne täytyy sopeuttaa taloudelliseen tilanteeseen. Kyllähän sen lähivanhemman omakin eläminen maksaa, täytyy olla katto päällä, vesi, lämpö, sähköt. Noissa vanhemman oman asumisen kuluissa ei lapsen osuus enää paljoa lisää perusasumiskuluja. Jos vielä lapsi on vuotoasumisjärjestelyssä, täytyy molemmissa kodeissa olla tilaa lapselle yhtälailla. Se maksaa molemmille saman verran.
"Tyypillisiä lajeja" ja kaikki kalliimmat eliittilajit lueteltu perään. Älähän viitsi.
En usko, että kenellekään lastaan rakastavalle maksukykyiselle vanhemmalle olisi ongelma maksaa samoja maksuja LAPSEN harrastukseen tai muihin kuluihin eron jälkeen kuin aiemmin. Mutta tästähän ei ole kyse.
Jotenkin kummasta eroperheissä se lapsen elintaso tuntuu pompsahtavan verrattuna ydinperheisiin. Kun yhteinen intressi ei olekaan enää se yhteisen hyvän tavoittelu (esim miettiä järkevästi mitä perheenä tarvitaan) vaan kosto toiselle, niin yllättäen ne kustannukset pomppaakin. Lapsi tarvitsee vain niitä muotivaatteita
Kyllä tämä nykysysteemi on aivan vinksallaan.
"Tuokin on törkeää, että vain toisella vanhemmalla riski oikeudenkäyntikuluista. Pitäisi ehdottomasti muuttaa tuota! "
Totta, on ollut törkeää, mutta pari kesää sitten vuoroasumista koskevassa ohjeessa tämä epäkohta on korjaantunut. Vuoroasumisessa ei ole etä- eikä lähivanhempaa vaan 2 tasa-arvoista vanhempaa ja näin kumpikin on myös lapsen edustamisessa tasa-arvoisessa asemassa. Joka häviää, se maksaa tuurilla molempien kulut tai kumpikin omansa.
Tapaamisoikeustapauksissa, lähi on niskanpäällä ja voi edelleen mielensä mukaan kiristää etää oikeuskuluilla pelotellen. Toki nyt on myös oikeussovittelu, jossa useimmiten sovitteluun tapahtuu ja edullisemmin mitä käräjillä.
Vierailija kirjoitti:
"Tuokin on törkeää, että vain toisella vanhemmalla riski oikeudenkäyntikuluista. Pitäisi ehdottomasti muuttaa tuota! "
Totta, on ollut törkeää, mutta pari kesää sitten vuoroasumista koskevassa ohjeessa tämä epäkohta on korjaantunut. Vuoroasumisessa ei ole etä- eikä lähivanhempaa vaan 2 tasa-arvoista vanhempaa ja näin kumpikin on myös lapsen edustamisessa tasa-arvoisessa asemassa. Joka häviää, se maksaa tuurilla molempien kulut tai kumpikin omansa.
Tapaamisoikeustapauksissa, lähi on niskanpäällä ja voi edelleen mielensä mukaan kiristää etää oikeuskuluilla pelotellen. Toki nyt on myös oikeussovittelu, jossa useimmiten sovitteluun tapahtuu ja edullisemmin mitä käräjillä.
Hyvä että edes jotain positiivisia muutoksia. Kyllä monia näitä asioita olisi syytä päivittää nykyaikaan.
Yksinkertaisuudessaan:
Kun menet lapsia tähän maailmaan saattamaan, tulee heidän hyvinvoinnistaan sinun hyvinvointisi ohittava prioriteetti. Sinun haluamisesi, harrastuksesi, jopa terveytesi, ovat toisarvoisia silloin, kun olet pienen ihmisen vanhempi. Sinulla on lain säätämä velvollisuus elättää lastasi.
Näin ollen myös erotilanteissa sinulla on velvollisuus pitää kukkarosi nyörit ammollaan ja maksaa lapsesi elämä täysi-ikään asti. Hänellä on oikeus saada puhtaita vaatteita, ruokaa, katto pään päälle, harrastuksia, koulutarvikkeita jne. Eli ihan oikein, että sinä maksat eron jälkeen elatusmaksuja ja toivon mukaan olet myös sen verran selkärangallinen, että otat vuoroviikoin lapsen luoksesi huollettavaksi.
Kyse on LAPSEN oikeudesta, ei isän uliuli-niinmutku-mustatuntuu-oikeuksista!
Laskin kerran riittääkö lapsilisä yksinhuoltaja korotuksella ruokiin, vaippoihin, pesulappuihin yms kuukaudessa. Ei riitä. Siihen päälle vielä vaatteet, vaunut, pullot, ruokalaput yms. Pieni lapsi vielä kasvaa jatkuvasti ja saa olla ostamassa uusia haalareita, paitoja, kenkiä yms. Kirppikseltä toki löytyy edulliseen hintaan jos löytyy oikeaa kokoa joka ei vedä viimeisiään.
Isät jauhaa elareista ja kuinka niitä käytetään naisen hyvinvointiin. Eivät ansaitse edes isä nimitystä kun pelkäävät että joku euro menee naisen hyväksi koska onhan se nyt kamalaa jos lapsen äiti voisi hyvin. No mun elarit tulee kelasta ja lapsilisällä ja kelan 190e melkein joka pennin jeni menee lapsen tarvikkeisiin, onhan lapsella toki oma vesimaksukin eikä bensakaan ole ilmaista kuljetella joka paikkaan.
Haluan nähdä miten riitatilanteissa nainen vain määrittelee summan kun lastenvalvoja laskee sen tulojen mukaan. Jenkki propagandaa johon suomalaiset "miehet" uskovat ja hokevat kuin kultista.
Monessa muussa valtiossa voi joutua maksamaan oikeasti isoja elatusmaksuja, jotka kattaa myös mm. ex-puolison elatuksen ja lasten elatuksen, ml. terveydenhoidon ja koulutuksen. Suomessa ei joudu oikeastaan koskaan elättämään ex-puolisoa ja lasten koulutuskin pitkälti maksutonta. Meillä on aidosti todella pienet elatusmaksut.
Eroaminen on kuitenkin kallista meilläkin ja lasten elatuksesta on huolehdittava myös eron jälkeen. Tottakai se on kallista, kun maksetaankin asumismenoja tuplasti. Pitäkää ihmiset parisuhteistanne ja ydinperheistänne hyvää huolta, jos rahanmeno mietityttää.
Vierailija kirjoitti:
Yksinkertaisuudessaan:
Kun menet lapsia tähän maailmaan saattamaan, tulee heidän hyvinvoinnistaan sinun hyvinvointisi ohittava prioriteetti. Sinun haluamisesi, harrastuksesi, jopa terveytesi, ovat toisarvoisia silloin, kun olet pienen ihmisen vanhempi. Sinulla on lain säätämä velvollisuus elättää lastasi.
Näin ollen myös erotilanteissa sinulla on velvollisuus pitää kukkarosi nyörit ammollaan ja maksaa lapsesi elämä täysi-ikään asti. Hänellä on oikeus saada puhtaita vaatteita, ruokaa, katto pään päälle, harrastuksia, koulutarvikkeita jne. Eli ihan oikein, että sinä maksat eron jälkeen elatusmaksuja ja toivon mukaan olet myös sen verran selkärangallinen, että otat vuoroviikoin lapsen luoksesi huollettavaksi.
Kyse on LAPSEN oikeudesta, ei isän uliuli-niinmutku-mustatuntuu-oikeuksista!
Huomaappa tämä, että lapsella on 2 elatusvelvollista vanhempaa eron jälkeenkin ja etenkin vuoroasumisessa kun molempi yhtälailla lasta viikollaan vastaa ja elättää. Silloin lapsen elinkustannukset molemmissa ovat samat ja vain erilliskoulutus jaetaan tulojen suhteessa laskelman mukaan. Vuoroasumisessa kumpikin vanhempi voi joutua elatusapua maksamaan, myös hän, jonka luona on lapsen osoite, riippuen lapsen erilliskuluista ja isommista tuloista. Voi olla myös niin, että elareita ei tuomita, koska tulot molemmilla vähennysten jälkeen ovat liki samat.
Kyllä moni ero menisi sopuisammin, jos tietämättömät erovanhemmat eivät vaatisi oikeudettomia etuuksia vaan kukin noudattaa rehtiä laskelmaa.
Vierailija kirjoitti:
vieraannuttajanatsihuorien ulina. Onneksi yksinhuoltajien pojat kasvavat vihaamaan naisia ja ovat alkaneet tappaa synnyttäjiään.
Kuis oois jos hakisit itsellesi apua. Mielenterveytesi on todella huonossa jamassa.
"Tyypillisiä lajeja" ja kaikki kalliimmat eliittilajit lueteltu perään. Älähän viitsi.
En usko, että kenellekään lastaan rakastavalle maksukykyiselle vanhemmalle olisi ongelma maksaa samoja maksuja LAPSEN harrastukseen tai muihin kuluihin eron jälkeen kuin aiemmin. Mutta tästähän ei ole kyse.
Jotenkin kummasta eroperheissä se lapsen elintaso tuntuu pompsahtavan verrattuna ydinperheisiin. Kun yhteinen intressi ei olekaan enää se yhteisen hyvän tavoittelu (esim miettiä järkevästi mitä perheenä tarvitaan) vaan kosto toiselle, niin yllättäen ne kustannukset pomppaakin. Lapsi tarvitsee vain niitä muotivaatteita
Kyllä tämä nykysysteemi on aivan vinksallaan. "
Ei todellakaan pompsahda. Tuo on aivan täyttä omaa mielikuvitustasi eikä perustu ollenkaan faktoihin tai tilastoihin. Mutta tietenkin eroperheissä on kaksi taloutta entisen yhden sijaan, joten kulut luollisesti kasvavat kummallakin. Eroperheissä myös me keskituloiset olemme tiukoilla, vaikka sitä elatustukea saammekin. Luvut vain hämmästyttävät, kun niitä aletaan listaamaan. Lapsen elättäminen on todella kallista. Elatustukihan sovitaan yhdessä ja siihen on apuna laskuri, jossa niistä kuluista avoimesti keskustellaan. Ei siinä äiti päätä, että nyt meidän Veeti alkaakin harrastamaan jääkiekkoa. Siinä mietitään yhdessä riittääkö rahat niihin olemassa oleviin harrastuksiin ja turvaavaan lapsen olemassa oleva elintaso. Jos kulut on aivan kohtuuttomat, niin sitten yhdessä mietitään miten niitä lasketaan. Isä (tai etävanhempi) on oikeutettu myös tiettyyn elintasoon, joten äidin kohtuuttomilla vaatimuksilla sinällään ei ole mitään merkitystä. Yhtälailla myös äidillä (tai lähivanhemmalla) on oikeus omaan rahaan. Miehillä on kumma luulo, että ensin pitäisi tyhjentää täysin äidin tili ja jos se ei riitä, niin sitten mies voi alkaa maksamaab elatustukea. Äidilläkin on oikeus käyttää omia rahojaan johonkin muuhunkin kuin lapseen ja jos ne menevät matkoihin tai säästöön, niin se on täysin Ok.
Vanhempien maksettavat elarit ovat elatusapua nimeltään. Jos raha tulee Kelalta se on tukea, elatustukea.
Jos elatusapuun tuomittu vanhempi ei maksa, maksaa Kela elatustukea ja useimmissa tapauksissa ne peritään maksamisen jättäneeltä vanhemmalta jälkikäteen, jos elatyspäätös on lainvoimainen. Lastenvalvoja ei sitä päätä, eikä äiti, vaan elatuspäätös vaatii myös isän hyväksynnän tai sitten sen päättää oikeustoimi.
Kyllä molemmilla on oikeus lapsen elatuksen ohella omiinkin menoihin. Mutta myös niin, että molemmilla on velvollisuus huolehtia jälkikasvunsa elatuksesta. On naurettavaa yleistystä puhua miehistä, joilla "on luulo, että äidin tili pitää ensin tyhjentää". Sanat oikeudet ja samat velvollisuudet.
Pojat on taas lukeneet jenkkifoorumeita.